30 tammikuuta 2016

Alkosta: Einstök Toasted Porter


Alkon uutuuksiin tullut islantilainen porteri kaatui lasiin ennen perjantaisaunaa. Panimolta pääsi tilausvalikoimaan kaksi olutta, Pale Ale ja otsikon Toasted Porter. Hintaa vajaa neljä euroa pullolta (3,99 ja 3,8 €). Einstök Ölgerðn kotipaikka löytyy Akureyristä Islannista ja sen oluet on pantu ratebeerin mukaan Viking Ölgerdillä. 100% vegaaneille sopivia oluita.

Toasted Porterin reseptistä löytyy Lager-, munich- ja suklaamaltaita. Humalapuolella kerrotaan löytyvän saklalaista humalaa (Bavarian hops). Perusainesten lisäksi oluen valmistuksessa on käytetty islantilaista paahdettua kahvia. Jos Islannin kahvihistoria kiinnostaa, niin pienen briiffin pääset lukemaan täältä (klick).


Einstök Toasted Porter, 6%

Tuoksu rauhallinen, kevyen paahteinen ja jauhomaltainen. Paahteisuus tuo mieleen kevyesti palaneen rapean leivän kuoren. Tupakkaa, paahdettuja pähkinöitä ja maltaita. Kahvi on aika ujosti läsnä ja enempi sellaisena pannun pohjalle palaneena.

Maku myötäilee tuoksu – kuiva miedosti palanut ja tuhkainen yleisolemus. Kuivaa paahteista maltaisuutta reilusti, joka muistuttaa eniten rapeaa reilun paahdettua leipäisyyttä. Suutuntuma pyöreä, kuiva ja miedosti jauhoinen. Aika hyvä runko tämän vahvuiseksi. Jälkimaussa miedosti suolaista maltaisuutta, kuivaa leipäisyyttä ja palanutta kahvia (ei aromikasta). Hyvärunkoinen kuiva porter, joka omaan makuun saisi olla hieman makeampi.



29 tammikuuta 2016

Ledaig 7yo, 2005/2012, Vom Fass

Viime kesänä törmäsin Espanjassa pieneen puljuun, jossa sai itse pullottaa pienistä tynnyreistä erilaisia tisleitä ja viinejä. Vom Fass Fuengirola löytyi pieneltä kujalta Fuengirolan keskustan liepeiltä, osoitteessa Calle Marbella 6.

Vom Fass ostaa viinat ja viinit suoraan tislaamoilta ja viinitilolta tynnyreinä, joita sitten tynnyröi pienempiin "tarjoilutynnyreihin" ja jakelee omiin liikkeisiinsä. Näissä pienissä tynnyreissä viski ei enää kypsy, sillä tynnyrit on käsitelty tarjoilusäilytystä varten.

Fuengirolan liikkeessä oli tarjolla muutama viski, rommi, brandy ja viini, joista itse pullotin pienet pullolliset otsikon Ledaigia ja puolikuivaa Amontillado-sherryä. Juomia myytiin alkaen 100ml annoksina ja pullokoon sai itse valita runsaasta valikomasta. Ei erityisen halpaa, mutta mielenkiintoista. Kaikkia juomia sai maistaa ennen pullotusta.



Ledaig  2005/2012, 7yo, 43% Vom Fass

Tuoksussa makeaa turvesavua, tervaa, öljyisyyttä ja makeaa maltaisuutta. Kevyesti sitruksista hedelmäisyyttä ja miedosti merellisyyttä ja lääkemäisyyttä.

Maku on voimakkaan turpeinen, makean maltainen ja kevyen sitruksinen. Tuoreita vihreitä hedelmiä. Turpeisuus on puhdasta, makean tervaista, miedon mineraalista ja kevyen lääkemäistä. Jälkimaku makean savuinen, puhtaan vaniljainen ja kevyen mineraalinen. Voimakkaan maukas ja makean turpeinen.



26 tammikuuta 2016

Crooked Stave Progenitor #3

Jatkoa hiljattain pidettyyn kotimaisteluun Crooked Staven oluista. Tämä tuli hieman jälkijunassa (Hollannista yllättäen), eikä näin ollen kerennyt maisteluun mukaan. Pullolla oli hintaa sen 10 €, mikä on näillä jenkkisour-oluilla melko tyypillistä täällä meillä päin.

Panimostoorit ynnämuuta voit tarvittaessa lukaista/kerrata täältä, joten sen isompia esittelyitä ei tähän tarvita. Progenitor on jenkkityylinen hapanolut, jossa kuivahumalointi näyttelee isompaa roolia. Ja tietysti Crooked Staven tavaramerkillä; Brettanomycellä. Tästä löytyy eri versioita, joista ainakin kaksi on listattuna Ratebeerissa – tummaa ja vaaleaa. Oma versio on #3, joka julkaistiin 2015 alkuvuodesta.


"Born from the idea that all beers were once sour, Progenitor is a beer unlike other modern sour beers - it is the primitive form of beer, but with an extreme take on dry hopping.

We had fun when setting out to create Progenitor. Having released a dry hopped sour or two previously, Progenitor was brewed specifically to sour with our unique mixed culture and then take a heavy hop dosing, creating a unique blend of sour funk and tropical citrus hop notes." –Crooked Stave Owner and Director of Brewing, Chad Yakobson.


Crooked Stave Progenitor #3, 6,2%

Tuoksusta löytyy jumalainen bretta, joka tuo sitä nahkeaa hedelmäisyyttä ja hevosen satulaa. Nipistävä ja hedelmäinen humaluus yhdistettynä villihiivaan on hemmetin hyvä yhdistelmä. Kutsuu nuuskimaan oikein urakalla. Happamuus on sellaista brettan tuomaa happamuutta, eli ei etikkaista, tai maitohappoista. Hieno tuoksu.

Maussa hapan ja miedosti kirpeä hedelmäisyys on tehnyt sovinnon kuivattavan humalan kanssa ja ovat hienosti tasapainossa. Nahkeaa hedelmän kuorta, mietoa hiivaisuutta ja nahkaisuutta. Happamuus on juuri sopivalla tasolla. Suutuntuma kuohkea ja pirskahteleva, mennen loppua kohden nahkeammaksi. Näistä en voi olla tykkäämättä.



23 tammikuuta 2016

Four Roses Small Batch Limited Edition 2015


Four Rosesin vuoden 2015 rajattu erä Small Batch -bourbonia julkaistiin viime vuoden syyskuussa, jolloin myös onnistuin ostamaan itselleni pullon kyseistä bourbonia hollantilaisesta viskikaupasta noin 70€ hintaan. Nyt oli oikea hetki maistella tuote ja raapustaa arvio.

Small Batch Limited Edition on perusversiosta rajatumpi versio, joka julkaistaan vuosittain. Se on pullotettu tynnyrivahvuisena ja sekoitus neljää eri reseptiä. Four Rosesiltahan löytyy 10 eri valmistusreseptiä, jotka saadaan  kahden mäskireseptin (mashbill) ja viiden hiivakannan avulla. Reseptit on nimetty kirjainyhdistelmillä, joista ensimmäinen vasemmalta indikoi valmistuspaikkaa, toinen mäskireseptiä, kolmas viittaa vähimmäisikään (Straight) ja neljäs kertoo hiivakannan.


Vuoden 2015 erän resepteiksi on valittu seuraavanlainen kombinaatio – 16yo OBSK, 15yo OESK, 14yo OESK ja 11yo OBSV. Viskin ikä on siis virallisesti 11 vuotta, mutta keskivertoikäähän ei näillä kaavoilla vielä lasketa. Melko kypsiä viskejä tähän on kuitenkin käytetty. En muista onko aiemmin käytetty näin kypsyteltyjä yhdistelmiä. Pullot on numeroitu ja niitä on yhteensä 12672 kappaletta.

Vuoden 2015 Limited Edition olikin sitten viimeinen Master Distiller Jim Rutledgen kehittämä Four Rosesin LE, sillä hän siirtyi lokakuussa 2015 syrjään ja antoi tilaa seuravalle mestarille, Brent Elliottille. Elliot olikin melko luonnollinen seuraaja, sillä hän oli työskennellyt Jimin rinnalla jo kymmenen vuoden ajan. Tarkemmin Four Rosesin historiaan voit tutustua täältä.

Vuoden 2014 pullote tuli maistettua (ja ostettua) maaliskuussa 2015, arvion voit lukaista täältä.





Four Roses Small Batch Limited Edition 2015, 54,3%

Tuoksussa runsas mausteisuus – neilikka, vanilja, kaneli ja muskotti – sekoittuu kuivaan kirsikkaan ja voipähkinään. Muistikuvien perusteella mausteisempi kuin viime vuonna, eikä niin yrttinen. Enemmän makeaa mausteisuutta ja tammea. Iäkkäämpi kombinaatio toimii.

Maku on vahva, mausteinen (bourbonin perusmausteisuutta) ja kihelmöivän tamminen. Minun makuuni juuri sopivasti mausteita ja tammea, täyteläinen. Mieto happamuus, joka muistuttaa rukiin tuomaa miedosti hapanta ja mausteista taikinaa. Makeaa maissia, kirsikkaa ja uuniomenaa. Jälkimaku on mausteinen ja miedosti happaman hedelmäinen (kirsikka). Mausteinen tammi ja creme brulee jää vellomaan suuhun. Tämä on hieno, jopa parempi kuin viime vuonna.




21 tammikuuta 2016

Mielipidekysely

Haluaisin kuulla mielipiteesi! Oheisesta linkistä pääset lyhyeen kyselyyn (10 lyhyttä valintakysymystä), jossa kysytään mielipiteitäsi tähän blogiin liittyen. Arvostan vastauksiasi!

Kysely suoritetaan täysin nimettömänä ja vastaukset menee salattua yhteyttä pitkin surveymonkey alustalle. Linkki (https://fi.surveymonkey.com/r/ND63F9G) ohjaa sinut SurveyMonkey-sivustolle, johon kysely avautuu automaattisesti. Vaihtoehtoisesti voit suorittaa kyselyn tältä sivulta. Kiitos ajastasi!

LINKKI KYSELYYN (click)

Vaihtoehtoinen vastausalusta:

Laadi oma käyttäjäpalautekysely

Rommiarvio: Ron Zacapa Reserva Limitada 2015

Lyhyt arvio Tukholman Systembolagetista ostetusta rommista. Kuten monet muutkin asiat, on naapurimaan monopolin rommivalikoimakin parempi kuin kotimaamme. Otsikon pullo tarttui viime vuoden lopulla haaviin n. 80 € hintaan. Nettikaupoissa edellisten vuosien versiot ovat liikkuneet suunnilleen samoissa hinnoissa.

Guatemalalaisen rommivalmistajan Zacapan Reserva Limitada -sarjan 2015 versio on sekoite 6–24-vuotiaita rommeja, jotka ovat kypsyneet viski- ja sherrytynnyreissä. Sekoituksen jälkeen rommia on kypsytetty kahden vuoden ajan sisäpinnaltaan uudelleen poltetuissa (re-charred) tynnyreissä, 2300 metrin korkeudessa merenpinnasta.

Rommi on valmistettu sokeriruo’on mehusta, kuten Zacapan rommit yleensäkin. Alkoholiprosentilta Reserva Limitada on perusversiota hieman vahvempi, 45%. Kyseessä on kolmas vuosittainen julkaisu Reserva Limitada -rommeja.


Ron Zacapa Reserva Limitada 2015, 45%

Tuoksusta löytyy karamellisoituja hedelmiä, erityisesti appelsiinia, uunipäärynää ja viikunaa. Kevyesti nahkainen ja mausteinen. Tummaa paahteisuutta, sokeriruokoa ja reippaasti tammea. Ihan kutsuva tuoksu, joka on aavistuksen turhan makea.

Maussa tumma mausteisuus ja sokeriruokoisuus on voimakkaasti läsnä. Kermatoffeinen ja maitosuklainen maku kääntyy loppua kohden makeammaksi. Kevyen nahkainen ja tammimausteinen aromikkuus taustalla, mutta pidemmän päälle makeus vie päänäyttämön. Parempi kuin perusversio 23:sta, mutta ei paljoa muuta.


19 tammikuuta 2016

Kotitasting: Two Roads Igor’s Dream, Lagunitas IS, Port Brewing Santas Little Helper ja Rogue Chocolate Stout

Vietettiin kotimaisteluiltamaa parin ystävän kera, johon valittiin teemaksi tummat oluet. Tavan mukaan isot pullot olivat in ja ne tulivat keskieuroopasta kustin roudaamana. Lagunitas ja Two Roads taisi olla 20€ luokassa, kun taas Port Brewing sekä Rogue oli sellaista 10€ luokkaa.

Ensimmäiseksi laseihin kaatui alkoholiprosenteiltaan heikoin, eli Roguen Chocolate Stout. Ratebeer listaa tämän Sweet Stoutiksi ja panimon sivujen (ja ratebeerin) mukaan se sisältää ainakin 2-row-, Crystal 135-165- ja suklaamaltaita, Cascade-humalaa, kaurahiutaleita, paahdettua ohraa, suklaata ja PacMan-hiivaa. Olut oli kerennyt lojumaan jo 6kk kaapissa.


Toiseksi kaadettiin lasiin Two Roadsin Igor's Dream, joka on panimon kunnianosoitus edesmenneelle Igor Sikorskylle, joka oli lentokone- ja helikopteripioneeri (ilmailussa). Kaveri perusti Sikorsky Aircraft Corporationin vuonna 1923, joka sittemmin muutti Stratfordiin (CT) tiloihin, jossa Two Roads panimo nykyisin sijaitsee. Tästä oluesta on tehty jo muutamia vuosittaisia versioita, joista nyt maistossa vintage 2014. Kyseinen olut on ruis- imperial stout, joka on kypsytetty ruisviskitynnyreissä.

Näiden jälkeen Lagunitaksen Imperial Stoutia. Jälkikäteen tietoja haettaessa ihmettelin kyseisen oluen saaneen vain 40 tyylipistettä Ratebeerissä. Näin jälkikäteen ei ehkä ihmetytä niin paljoa. Panimo ei paljoa oluesta palajasta, mutta pullon etiketistä löytyy tarina:
"Having downed his forth Imperial Stout of the day, the wild eyed charlatan from Voldvostogniaky belched and hollered for the Czarina to enter his chamber and bend herself to his will. The economy was a wreck and revolt was just around the corner. 
Nicky the Czar dude was off playing soldier like any pale nobleman with a hemorrhagic skin condition would. Such were the final days of the old empire. Reactionary, decadent, sputnik, stroganoff, weird, and drunk. 
But even as the proletariat countryside labored under inhuman conditions and a threat of being sent to a futile war in the east, they wisely took the time to slam back an Imperial Stout or two. After all, life can be a real "suka", as they say in the old country."


Viimeisinpänä (epävirallisen virallisena) maisteltiin Port Brewingin Santas Little Helper. Internet paljastaa oluen valmistuksessa käytettäneen Two Row-, Wheat-, Carvienne-, Caramunich, 95-115-, 135-165L Crystal-, Chocolate- ja Pale Chocolate -maltaita. Näiden lisäksi paahdettua ohraa, ruskeaa sokeria ja East Kent Goldings-, Mt. Hood-, Liberty-, sekä Challenger -humalia. Kuinka tylsää onkaan luetella kopipastattuja raaka-aineita? Ehkä joskus vielä luovun tuostakin tavasta.


Rogue Chocolate Stout, 6,3%

Tuoksussa runsas maitokaakaomainen aromikkuus ja mieto paahteinen maltaisuus. Suklaa on aika mukavasti esillä. Muuta ei kyllä kauheasti tule esille.

Maussa suklaa tulee vähemmän makeana kuin tuoksu antaa ymmärtää. Kaakaopapuja, maitokaakaota ja miedon paahteista maltaisuutta. Jälkimaussa kitkerähköä kaakaopapua ja kevyt paahteisuus. Aika yksinkertainen.



Two Roads Igor’s Dream Rye Whiskey Barrel aged, 11%

Tuoksu on hyvin sulkeutunut. Muistuttaa barley winea miedon imelällä ja pistävällä alkoholilla. Paahteisuutta, tummaa kahvia, makeaa tummaa leipää ja kaakaota. Lämmetessä tuoksu antaa reilusti enemmän aromeja.

Maku on viileämpänä hyvin sulkeutunut ja vasta lämmetessä näyttää parhaat puolensa. Hyvin tummaa suklaisuutta, joka tuo myös kitkerää kaakaopapua. Suutuntuma on täyttävä ja hieman tahmainen loppua kohden. Paahteisuus sopivalla keskitasolla. Jälkimaku pitkä, espressoinen ja tumman suklainen. Tämä vaatii aikaa.



Lagunitas Imperial Stout, 9,9%

Tuoksu on mieto ja melko mitäänsanomaton. Tummaa ja hieman palanutta paahteisuutta. Viljapölyä ja vastarouhittua kuivaa paahdettua mallasta. Kevyt kuiva kahvisuus ja suklaisuus. Mieto tuoksu.

Maussa alkuun reilu tumma maltaisuus, mieto suklaisuus, mustaa kahvia ja ripaus vaniljaa. Suutuntuma on loistavan täyteläinen ja runsas. Paahteisuus keskiasteista. Jälkimaku tumman kaakoinen, karamellimaltainen ja miedosti maustekakkuinen,



Port Brewing Santas Little Helper, 10,5%

Tuoksu on tummempi ja paahteisempi kuin edellisten. Lakritsia, jälkiuunileipää, mustaa jopa palanutta kahvia. Mieto yrttisyys. Aavistus alkoholisuutta.

Maku on myös tummin ja paahteisin. Raakaa kaakaojauhetta, palanutta kahvia, lakritsia ja poltettua mallasta. Suutuntuma on kuivan maltainen, miedon jauhoinen ja paahtunut, Ennen jälkimakua tummaa raakasuklaata ja espressoa.



Maistelun tuloksena laitan oheiset oluet paremmuusjärjestykseen seuraavasti:

1. Two Roads Igor’s Dream Rye Whiskey Barrel aged ****
2. Lagunitas Imperial Stout ****
3. Port Brewing Santas Little Helper ***
4. Rogue Chocolate Stout ***

15 tammikuuta 2016

Nordea liittyi osaksi alkoholiholhoojia

Ei riittänyt, että viranomaiset tekevät tavallisille kuluttajille ja ammattilaisille (panimot ym) alkoholiin liittyvät asiat vaikeiksi, vaan nyt myös pankit ovat liittyneet tähän alkoholiholhoukseen. Yritin hakea omalla kuvalla olevaa luottokorttia (Nordea Gold) viime vuoden lokakuussa, jolloin liitin itse ottamani kuvan verkkohakemukseen. Hyväksyntä kortille tuli kolmessa päivässä, mutta muutaman viikon päästä tuli ilmoitus, että liittämäni kuva on hylätty. Ohessa viesti jolla hylkäys oli perusteltu:
Hyvä asiakas

Kiitos kuvallisen kortin tilauksesta. Pahoittelemme että sen käsittely on viivästynyt.
Olemme valitettavasti joutuneet hylkäämään lähettämäsi kuva-aineiston, koska se ei ole kuvasääntöjemme mukainen.

Kuvan tulee olla itse otettu digikuva tai kokonaan itse suunniteltu kuva, eikä sitä saa ladata esimerkiksi netistä. Oman kuvan tulee olla JPEG-, GIF-, BMP-, TIFF- tai PNG- muodossa. Kuvan koko saa olla korkeintaan 10 Mb ja sen resoluution tulee olla vähintään 1034*662 pikseliä.

Kuvan tulee noudattaa alla mainittuja sääntöjä
Kuva ei
-sisällä tuotemerkkejä, tekstiä, tunnuksia, logoja tai valtiollisia, yhteiskunnallisia, poliittisia tai uskonnollisia symboleja
-sisällä sopimattomia aiheita kuten rasismia tai pornografiaa eikä ole rikoslain mukaan laiton
-sisällä mainontaa, loukkaa tavaramerkkiä tai patenttia
-esitä julkisuuden henkilöä/henkilöitä, esim. muusikot ja urheilijat
-ole hyvänmaun vastainen, esim. siveetön, häpäisevä, vastenmielinen, uhkaava, häiritsevä tai vahingollinen
-loukkaa tekijänoikeuksia, yksinoikeutta tai henkilön oikeutta omaan nimeen ja kuvaan tai henkilön yksityisyyttä
-ole Visan, MasterCardin ja Nordean tuotteisiin liittyvien arvojen tai graafisen ilmeen vastainen.

Olemme tämän vuoksi tilanneet korttisi vakiopohjalla. Kortin saatuasi voit liittää siihen uuden kuvan verkkopankin kohdassa Kortit > Kortin muokkaus ja uusinta.

Ystävällisin terveisin
Nordea Kortit Suomi

Nordean hylkäämä kuva
Ilmoitin tietenkin tyytymättömyyteni ja kysyin, miltä osin heidän mielestään kuvani on sääntöjen vastainen. Vastausta ei kuitenkaan kuulunut, vaan kortti tuli kotiin ilman kuvaa. Nyt jos jälkikäteen haen kuvaa korttiin, joudun kyseisestä palvelusta maksamaan. Melkein kolme kuukautta myöhemmin otin uudelleen yhteyttä pankkiin, koska asiaa ei oltu vieläkään selvennetty. Sain päivässä vastauksen, joka löytyy alta:
Hyvä asiakas

Pahoittelemme vastauksen viivästymistä koskien kuvan eväämistä. Jostain syystä lisäkysely ei ole välittynyt meille saakka.

Kuva on evätty koska se on ladattu netistä ja sisältää kuvan alkoholista.
Vakiopohjainen kortti lähetetään asiakkaalle aina jos kortti on kuvaa lukuunottamatta myönnetty eikä asiakkaalla ole ennestään samaa korttityyppiä olevaa korttia. Jo myännettyyn, mutta valmistamattomaan korttiin ei voi liittää korvaavaa kuvaa.

Palvelumaksu kortin kuvasta veloitetaan vain kerran eli siinä tapauksessa, että tilaatte kortin jatkossa kuvallisena.  
Ystävällisin terveisin
Nordea Kortit Suomi
Nyt Nordea siis väitti, että kuvani on ladattu netistä ja ilmeisesti ajattelevat etten ole itse ottanut kuvaa. Miksiköhän? Onko tämä todettu ihan jollakin ohjelmalla, että kuva löytyy netistä (minun omasta blogista tietysti), vai onko se niin laadukas, että ovat ajatelleet etten ole kyennyt sitä itse ottamaan? Tästä lähetin lisäselvityspyynnön.

Toiseksi, missä tuolla säännöissä sanotaan, että kuva ei saa sisältää alkoholia? Ja mistä ylipäänsä tuosta kuvasta selviää, että lasissa on alkoholia? Mistä pankki tämän näkee ja mistä jokin kolmas osapuoli, esimerkiksi kaupan kassalla, huomaa, että lasissa on alkoholia? Tästäkin pyysin lisäselvityksiä.

Ei ihan vaikuta taas maalaisajattelu pelanneen, hieman ontuu palvelu. Evätäänköhän minulta kohta pankkipalvelut kokonaan, sillä käytän pankkitilejäni mm. ALKOHOLIN ostoon. Nordea, ei näin kiitos. Jään mielenkiinnolla odottamaan lisäselvityksiä.



Troubadour Magma Special Edition 2015

Arviossa belgialaisen panimon Brouwerij The Musketeersin olut, joka lähti Frima Bieristä 2,69 € hintaan. Oluen perusversio, Troubadour Magma, on tyyliltään imperial/double IPA, jossa on yhdistettynä tripelin hedelmäisyyttä ja ipan katkeruutta. Panimon kotisivuilta selviää, että kuivahumaloinnissa käytetään Simcoe-humalaa. Panimon mukaan IBUt on 50.

Oluesta tehdään vuosittain erikoisversio, jossa reseptiä tuunataan hieman poikkeavammaksi. Vuonna 2011 käytettiin kuivahumalointiin Cascadea, 2012 käytettiin vastaavasti yhtä lempparihumalistani, Sorachi Acea, vuonna 2013 kokeiltiin Uudessa-Seelannissa ja Australiassa kasvatettua Galaxya ja 2014 siirryttiin humalista hiivakokeiluihin, kun olut tuunattiin kolmella eri hiivalla.

Nyt vuoden 2015 versiossa jatketaan hiivakokeiluja ja päästään mielenkiintoiseen kokeiluun, kun olut on tuunattu villihiivalla, eli Brettanomycellä. Luvassa on siis belgialaista tripelin hedelmäisyyttä, amerikkalaista humalaa ja kirsikkana kakun päällä villihiivaa. Saas nähä...


Troubadour Magma Special Edition 2015 Triple Spiked Brett, 9,8%

Tuoksusta tulee voimakkaasti brettan täyteläistä hedelmäistä kirpeyttä. Sitruunaista ja muutenkin kirpeää hedelmälientä, joka ei ole kuitenkaan lainkaan maitohappoista, tai etikkaista kirpeyttä. Taustalla lehtistä humalaa, joka kuitenkin peittyy villihiivan ja sitruksisuuden alle.

Maussa villihiivaisuus on voimakasta ja sen mukana tulee yllättävän kirpeä hedelmäisyys. Vähän kuin olisi kirpeää hedelmäkarkkia ja tuoremehua. Alkupuraisu on mukava, mutta hedelmämehuisuus tekee tästä hieman yksinkertaisen oloisen loppua kohden. Suutuntuma hyvä ja jälkimaku riittävän pitkä. Hyvät elementit, mutta hieman yksioikoinen.



13 tammikuuta 2016

Nikka Coffey Malt, 45%

Melkein vuosi takaperin tuli maisteltua Nikkan Single Coffey Grain -viski, joka oli yhden tynnyrin tuotos ja kolonnitislaimella tislattu jyväviski. Samaisessa arviossa käytiin läpi lyhyesti Coffey-tislainta ja tislausperiaatetta, jossa siis tislataan tislettä jatkuvatoimintaisesti ja saavutetaan jopa 95% alkoholivahvuus perinteisen pannutislauksen 70-75% sijaan. Kolonnitislainta käytetäänkin yleisesti jyväviskin valmistukseen (sekä bourbonin).


Nikka toi vuonna 2014 Single Cask Coffey -pullotteiden seuraksi Coffey Malt- ja Coffey Grain -pullotteet, jotka on pullotettu 45% vahvuudessa. Viskit tislataan Coffey-tislaimilla Miyagikyon tislaamolla, jossa on käytössä kaksi vuonna 1963 Skotlannista tuotua coffey-tislainta. Nimensä mukaan Coffey Malt on pelkkää mallasviskiä sisältävä pullote.

Nikka Coffey Maltia on juuri tällä hetkellä saatavana tarjouksessa hollantilaisessa Whiskysite.nl -nettikaupassa 39 € hintaan. Mielestäni erittäin hyvä hinta/laatu -suhde. Oman pulloni ostin juuri kyseisestä kaupasta jo viime vuoden syyskuussa, kun se tuli hetkeksi tarjoukseen (myös 39 €).


Nikka Coffey Malt, 45%

Tuoksusta löytyy selvä vaahtokarkkinen ja vaniljaisen viljainen aromikkuus. Muistuttaa paljon irlantilaista Redbreast, tai Midleton viskiä vaniljaisine ja puhtaan maltaisine aromineen. Hentoa kukkaisuutta, pistävää tammisuutta ja kermakaramellia. Vaniljaisen tammen ja vaahterasiirapin alta löytyy maltaisuutta.

Maku muistuttaa niin ikään irkkuviskiä; vaahtokarkkia, vaniljaista tammisuutta, miedosti kermatoffeeta ja kukkaista hedelmäisyyttä. Ikään kuin japanilaisen ja irlantilaisen viskin sekoitus. Suutuntuma sopivan voimakas, jopa hieman intensiivinen, ei polttava. Kevyt metallisuus ja alkoholisuus jälkimakuun mennessä. Jälkimaussa tammea, lisää vaniljaa ja kukkaisuutta.



3 Fonteinen Zwet.be Porter


Minulle kohtalaisen tuntemattomalta (en ole kovin montaa tämän panimon olutta maistanut) panimolta tuli ostettua tumma olut jo melkein vuosi takaperin, joka "joutuikin kaappiin kypsymään kesäkauden tultua talvikauden tilalle. Nyt oli kuitenkin oiva hetki ottaa olut maistoon, sillä viime aikoina on tullut nautittua stouteja, portereita ja sour aleja.

3 Fonteinen Zwet.be (Zwetbee) sai nimensä jo vuonna 2009 belgialaiselta hepulta nimeltä Armand Debelder. Tämä ei pitänyt tummista oluista, joten pisti tuumasta toimeen omanlaisensa. Zwet on slangia ja tarkoittaa tummaa olutta. Olut on valmistettu käyttäen Maris Otter-, Cara- ja vehnämaltaita. Sen erikoisuus piilee hiivoissa – Yksi hiivoista on sama kuin Beersel Blond -oluessa, jonka lisäksi löytyy myös Fonteinen lambicin hiivaa, eli myös villihiivaa.

Olut tuli tunnetummaksi vasta 2012 liepeillä, kun sitä vietiin ensimmäistä kertaa jenkkeihin. Hintaa pullolla oli ostohetkellä alta 3 € (Firma Bier).


3 Fonteinen Zwet.be, 7%

Tuoksu on pehmeä, kevyesti paahteinen ja miedon hapan. Happamuus on yogurttimaista maitohappoisuutta. Maitosuklaan ja tumman suklaan yhdistelmää, sekä kevyttä mokkaisuutta. Hiiva on hyvin tasapainoisena mukana ja tuo monipuolisuutta.

Maussa kuohkea maitohappoisuus tuo heti vaniljaista jogurttisuutta, jonka mukana on hyvin kevyttä kahvisuutta ja suklaata. Suutuntuma on erinomaisen pehmeä ja runsas. Tammitynnyrin sävyjä etenkin jälkimaussa. Pitkä keskiverto maitohappoinen ja kevyen paahteinen jälkimaku. Hyvä maitohappoinen ja hiivainen porter.



11 tammikuuta 2016

Systembolagetin jouluoluita: Lagunitas & Anchor Brewing

Viime ruotsinreissulta tuli yllättäen taas noukittua muutamat oluet Systembolagetin hyllyiltä. Oikeastaan oluita tipahti reppuun ennätyksellisen vähän, mutta parit jouluoluet päätyi kuitenkin koriin. Suomessa Alkoon tuli sellaiset perinteiset 24 jouluolutta, Ruotsissa Systembolagetin valikoimiin tuli 52 jouluolutta.


Sattumanvaraisesti hyllyiltä valikoitui koriini Anchor Brewingiltä Winter Wheat ja ennestään tuttu Christmas Ale. Ensimmäinen näistä sisältää ohran lisäksi vehnää viidestä eri lähteestä (mm. Saksasta, Belgiasta ja jenkeistä "lähifarmilta"). Vehnäkikkailun lisäksi olut on humaloitu yhdellä humalalajikkeella, joksi valittiin Northern Brewer.
Anchor Winter Wheat is made with a unique blend of 2-row pale barley malt, Belgian roasted wheat malt, German pale spring wheat malt, "Midnight" and hard red wheat malts from the Midwest, and unmalted soft red winter wheat from a local family farm.
Christmas Ale (oikealta nimeltään Our Special Ale) on puolestaan itsellenikin jo ennestään tuttu olut, jota on pantu vuodesta 1975. Vuoden 2015 versio oli jo 41. versio oluesta. Panimon sivujen mukaan reseptiikka muuttuu vuosi vuodelta ja se on "huippusalainen". Eli jonkinlaista maustesäätöä harrastetaan etikettisäädön lisäksi. Ja kun reseptiikkaa ei avata, niin jää aikaa tutustua kaikkiin 41:een etikettiin täällä. Taisin maistaa ensimmäistä kertaa vuoden 2004 paikkeilla kyseistä olutta. Alta löytyy linkattuna molemmista oluista videot (youtubesta).



Kolmas nyt maistossa olevista oluista on myös amerikklainen ja se tulee Lagunitakselta. Sucks Holiday Ale (a.k.a. Holiday Ale, Holiday Leftover Ale, Brown Sugar Substitute) on neljän viljan olut, sillä se sisältää Ohraa, kauraa, vehnää ja ruista. Viljojen lisäksi olut on reippaasti kuivahumaloitu. Ensiesiintyminen vuonna 2011. IBUt 63 paikkeilla. Tälle lataan kyllä odotuksia!

Nyt maistetut oluet maksoivat alta 30 kruunua kappaleelta. Kokonaisuudessaan Systembolagetin jouluolutlistauksen näet täältä.

Anchor Christmas Ale 2015 bbe
Anchor Winter Wheat bbe

Anchor Winter Wheat, 7%

Tuoksussa makea vehnäisyys, jossa mieto lakritsisuus ja aniksisuus. Miedosti likööristä hedelmäisyyttä ja kevyttä yrttisyyttä. Kevyt paahteisuus.

Maussa makeahko maltaisuus, mieto ja pehmeä katkeruus, jonka lisänä kevyesti paahdettua mallasta. Ripaus lakritsia ja merisuolaa. Suutuntuma kuohkea ja maltainen. Jälkimaussa paahteista ja mausteista limppua, jonka lisäksi kevyt greippisyys.



Anchor Christmas Ale 2015, 5,5%

Tuoksussa jouluinen mausteisuus, joka on mielestäni lähes täydellisessä tasapainossa kokonaisuuteen nähden. Miedon paahteista maltaisuutta, kevyttä karamellisuutta ja ripaus bitteriä. Rauhallinen kokonaisuus, joka tuo hyvin joulun mieleen.

Maussa maltaisuus ja mausteisuus sopivalla tasolla. Taatelisuutta, maitokaakaota ja maustekakkua, jossa ei kuitenkaan erityisesti makeutta. Suutuntuma on aavistuksen ohut. Jälkimaussa maltaisuus tulee mietoja jauhoisuutena ja mausteisuus jää kauniisti esiin miedon paahteisuuden kera. Hyvä kokonaisuus.



 Lagunitas Sucks Holiday Ale, 7,7% (bbe 20/08/2016)

Tuoksusta huokuaa raikas havuinen humaluus, jonka seassa miedosti greippiä ja sitruunaa. Kevyttä karamellisuutta ja aavistus mausteista appelsiinia. Lämpöä saadessa tulee mangoa ja papayaa, sekä pihkaa humalaan. Tuoreen oloinen ja houkutteleva tuoksu.

Maussa havuinen ja hedelmäinen alkupuraisu, jossa mukava hunajaisuus. Maltaisuus tulee miedon karamellisena ja marie kekseinä. Ei lainkaan tahmea ja suutuntuma sopivan rapsakka. Humala on havuista, kevyesti pihkaista ja hedelmäistä. Jälkimaussa sitruksia, mangoa ja kevyesti hunajaa. Erinomaista.