29 heinäkuuta 2016

SOPP2016, 27.-30.7.2016 Helsinki, perjantain huuma

Huhhuh. Urakka takana. Toki miellyttävä sellainen. Perjantai oli itselleni "the SOPP" -päivä, sillä alun perin tämä päivä oli varattu festareille. Keskiviikkona otin kuitenkin varaslähdön ja maistelin vajaa kymmenkunta olutta. Mietteet keskiviikon oluista ja yleiset löpinät festareilta pääset lukemaan täältä.

Homma toimi yhtä hyvin kuin keskiviikkona, mitä nyt ruuhkaa oli tungokseen asti lämpimänä perjantaipäivänä. Etenkin kello 16 jälkeen alkoi olla melko ahdasta ja jonoja kertyi isolle osalle tiskejä. Oli sääli nähdä eräät tiskit täysin jonotta, tyhjinä jopa. "Viinaranneke", joka on muuten melko typerä väkisin uutisoitu termi, toimi hienosti myös perjantaina. Laskuahan en vielä ole nähnyt, mutta muutoin se toimi täydellisesti. Kokonaissummaksi kahdelle päivälle taisi kertyä ruokineen n. 80€.

iso paha viinaranneke
Keskiviikon parhaat vaikutukset teki Hiisi ja Plevna. Vehnäperusteinen päivä sai jatkoa nyt perjantaina, sillä lasiin kaatui ensimmäisten joukossa lisää vehnää. Muutaman vehnän jälkeen tosin vaihdoin happamimpiin ja jopa tummempiin tammitynnyröinteihin. Perjantain parhaimmistoa oli mielestäni Lervig 1349 Black Ale (Bourbon Barrel & Sour Cherry Edition), joka hämmästytti ja yllätti maukkaalla ja tasapainoisella vaniljaisuudellaan ja suklaisuudellaan. Herkkua. Toinen erityismaininta menee Plevna Weizenbockille, joka oli jälleen mainiossa kunnossa. Herkullinen ja tuhti vehnä.

Onnistuneita oli niin ikään Pyynikin Saison ja Maku Cran PABA. Molemmat mielestäni hyvin onnistuneita ja maistamisen arvoisia. Hiisi x Ruosniemi Konttorirutto (Hoppy Sour Ale) oli maistettava uudelleen ja kyllä se vaan vei taas mennessään. Miten tässä näin taas kävi? Ihan parhaimmistoa. Alla vielä lyhyine kuvauksineen osa perjantain oluista.

Bock's Weizbier, 5,3%: Hieman happaman käyneen oloinen ja hedelmäinen tuoksultaan. Toi etäisesti mieleen villihiivan. Maussa banaanisuutta ja mausteisuutta sopusuhdassa, tehden mukavan tasapainoisen hefen.

Pyynikin Saison, 5%: Ensimmäinen kulaus paljastaa tämän olevan rehti saison. Saisonhiiva toimii moitteetta, hyvä runko ja sopiva raikkaus säilyy loppuun saakka. Lisäksi vielä kiva jälkikuivuus ja kuiva mausteisuus jälkimaussa.


Lammin Ruisrääkkä (tynnyrikypsytetty), 7%: Tämä ei nyt jotenkin toiminut, vaikka runsaasti kehuja onkin saanut monilta muilta. Jotenkin imelä toffeisuus tökki pahasti. Vasta pidemmän ajan päästä tuli mukavempaa vaniljaisuutta. Tynnyristä olen maistellut paaaljon parempiakin.

Lervig Passion for Sour, 7,5%: Hedelmäinen "punaisen sävyinen" happamuus päällimmäisenä, joka ei ollut kuitenkaan etikkaista, tai erityisen pitkäkestoista. Hyvä niin. Jäi kuitenkin aavistuksen yksinkertaiseksi. Raikas ja hedelmäinen.


Låven Hoppy Wheat, 5%: Tapahtuman huonoimpia maistoja. Todella tylsä. Ei katkeroa (nimestä huolimatta), eikä juuri vehnäisyyttäkään. Jenkkityylinen vehnis, jossa ei oikein mitään vaikuttavaa.

Lervig 1349 Black Ale (Bourbon Barrel & Sour Cherry Edition) 13,4%: Tämä tuli maistettua sattumalta. Onneksi näin, sillä kyseessä oli melkoinen jälkkäriherkku. Perusversio (ei-kirsikka) loppuin, joten tilalle Pikkulinnun Markku pisti kirsikkaversion. Upea suklaisuus ja vaniljaisuus. Tynnyrikypsytys täydellistä. Tällaista se on onnistuiessaan.


Plevna Weizenbock, 7%: Tuttu herkku jo entuudestaan. Tuhti vehnä, jossa niin ikään Plevnan hyvä vehnäpohja (hyvä hiiva, neilikkaisuus ja banaanisuus) ja hiukan sahtimaista tuhtiutta. Erittäin juotava runsaanoloisesta olemuksesta huolimatta.

Maku Cran PA BA, n. 5%: Tämä pabar oli aika onnistunut keitto. Lentokentän karpalo-olut laitettiin kolmeksi kuukaudeksi punaviinitynnyriin ja ulos kaadettiin monipuolisempi pikku-red-sour. Kivat vivahteet ja mukava kevyt tammisuus. Viini toi hienon lisän.


Maku Timo Hoppy Saison, 6,4%: Sitruksinen ja humalankatkera saison. Alta paljastuu selvästi Makun saison, jossa nyt humalat jyllää ja kuivattaa. Hiiva myös hyvin esillä.

Plevna Mount Evans, 6%: Toiset sanoi happamaski, toiset reilun vadelmaiseksi, kun taas toiset miedon vadelmaiseksi. Itse kuvittelin Foundersin Rubaeus tyylistä olutta, mutta tässä vadelmilla on todella rauhallinen taustanäyttely lähinnä tuoksussa. Muutoin ihan kelpo saison, mutta seuraavaan erään kolminkertainen määrä vadelmia kiitos.



27 heinäkuuta 2016

Suuret oluet – Pienet panimot 27.-30.7.2016 Helsinki, mushimaltin kokemana

Taas kerran lipsuin suunnitelmistani. Hyvä näin. Oli tarkoitus käydä perjantaina tapahtumassa, mutta löysin itseni keskiviikkona kello 14 tapahtuma-alueelta. Pikainen visiitti keskellä viikkoa ja teemaksi ajattelin vehnäoluet.

Jonoja ei ollut lainkaan, senkun asteli sisään lasitiskille. Sisäänpääsymaksu peritään vasta 18 jälkeen, maksu 10€ sis. lasin. Tiskillä kävi vain käteinen, joten kortti-ihmisenä jouduin heti tapahtuma-alueen sisältä nostamaan 3€ kortilla. Tämän kolme euroa maksoi perinteinen tuoppi, josta sai kaksi euroa takaisin, mikäli palauttaa lasin. Vaihtoehtoisena lasina pieni, yhden desilitran kokoinen pikari, josta olisi pitänyt pulittaa 5€ ilman takaisinmaksuja. Näytti niin naurettavan pieneltä, että ajattelin pitäytyä perinteisessä, jottei tarvitsisi pikkurilli pystyssä olutta juoda. Kaapit on muutenkin täynnä olutlaseja. Hyvä kun maistelijat on kuitenkin otettu huomioon.



Lasin oston jälkeen löytyi rahannostopiste, josta sai kulutta nostaa käteistä. Vieressä AfterPay tiski, josta oli mahdollista ostaa tapahtumaan ranneke, jolla maksaisi kaikki ostot jälkikäteen. Homma toimii niin, että ranteeseen saat perinteisen "paperirannekkeen", jota vilauttamalla maksupäätteille tiskeillä saat olutta. Lasku lähetetään parin viikon kuluessa sähköpostiin. Tätä varten piti vilauttaa henkkareita ja antaa sähköpostiosoite.

Kustannuksia ei tästä palvelusta peritty – maksat vain siitä mitä ostat. Minähän kokeilin juoda luotoksi, joten paperia ranteeseen ja tiskeille vilauttelemaan. Homma vaikutti toimivan täysin moitteetta. En kuullut, enkä kokenut lainkaan ongelmia järjestelmässä. Katsotaan millainen lasku tulee perästä. Säästin kuitit tiskeiltä.

Tapahtumassa oli niin paljon olutta että riitti. Mainosten mukaan yli 400 tuotetta. Lisäksi löytyi ruokaa (jotenkin kuitenkin petyin ruokatarjontaan) ja kahdeksan jälkeen illalla musiikkia. Vesipisteitä oli muistaakseni kolme pistettä, joista lähimpänä sisääntuloa sisälsi juomavesipisteen. Ruosniemen panimolle plussaa ylimääräisestä pesupisteestä tiskillä!


Festivaalille oli mahdiollista tehdä ennakkoon pöytävarauksia sekä ostaa pääsylippuja ja VIP-lippuja. Nämä on mahdollista hankkia Tiketin kautta. Lisäinfot kannattaa katsoa tapahtuman kotisivuilta. Itse pärjäsin ilman spesialiteettejä, senkun astelin paikalle.

Kyllä sitä oluttakin tuli maisteltua. Enpä kuitenkaan jaksa listata kaikkia, mutta uudet tuttavuudet ja säväyttäneet yksilöt. Alla kepeä listaus ja vielä kepeämmät kommentit.

Sonnisaari batch#39 "Pseudovehnä", 6%: Tilasinko IPAa?? Vehnä-IPAa. Hedelmäisyyttä, humalakäpyä ja takakatkeropotkua. Hiiva lomilla. Ei siis todellakaan perinteinen saksahefe, vaan humalavetoinen liemi. Jälkikäteen luin kuvauksen ja niinhän se pitikin mennä.

Plevna Idaho #7 Weizen, 5%: Tuttu Plevnan "signaturevehnä", eli reilun neilikkainen ja banaaninen kesäliemi. Tykkään Plevnan vehnästä, Koulu oli myös samoilla jäljillä. Jos tykkäät uunibanaanista, pullahiivasta ja neilikasta, niin tämä on sinun vehnä. Ai niin, pitikö tässä olla jokin erityinen humala? Kai siinä oli kevyt lehtisyys.


Malmgård Proto #11, 5%: Kyseessä siis kaura-weizen. Kuvauksen mukaan perinteisen saksalaistyyliin lisätty kauraa jne. En löytänyt perinteistä tyyliä. Pikemminkin esanssista omenaa ja mietoa esterisyyttä. Ensimmäisten nuuhkaisujen perusteella luulin lasissa olleen omenasiideriä ennen tätä. Myös liian kirkas ja vetinen. Ehkä rima oli liian korkealla Plevnan jälkeen.


Piti pysytellä vehnissä keskiviikko, mutta Norjatiskillä myytiin vaahtoa Låvenin tilalla, joten lipsuin alkuperäisestä suunnitelmistani, yllättäen.

Ruosniemen Panimo Lomittaja Chardonnay edition, 6,3%: Tuttu hedelmäinen ja samean hiivainen Lomittaja valkoviinisellä twistillä. Tämä oli siis Lomittajaa muutaman viikon valkoviinitynnyrissä makoilleena. Sen huomasi, muttei liiaksi. Ihan mukava olut, olisi pitänyt maistaa rinnakkain.

Stadin Panimo It Came From The Cask, n.7%: Siis 14kk Jack Danielsin (bourbon) tynnyrissä kypsytettyä Savuporterin ja Stoutin blendiä. Kuulostaa kivalta, mutta lopputulos on.... kokeilumainen. Ai niin, Real Ale meininkiä. Sekin vielä. Tuoksu miellytti vaniljaisinen tammiaromineen, mutta maussa hapahko ja tamminen, väljääntynyt semilämmin, melkein-porter-melkein-stout-ehkä muuta -ei vain toiminut. Annetaan anteeksi, kokeilu on kokeilu.


Hiisi x Ruosniemi Konttorirutto (Hoppy Sour Ale), 6,3%: Ei siis kyseessä Barley Wine, vaan uusi versio humalahappamasta alesta. Tuoksu oli kieroutuneen hyvä. Joku voisi luulla pilaantuneeksi, minä tykkäsin. Humalainen maitohappobakteerisuus vei mennessä, enkä edes ole erityisemmin maitohapon ystävä. Hedelmäinen ja hapahko. Kuvittele irtokarkeista omena/mansikkaremmi. Ei mitään hajua mitä tässä on, mutta jotenkin se taas vaan toimi. Keskiviikon mieleenpainuvin.


Maistelen lisää sitten perjantaina. Lista on pitkä kuin nälkävuosi. Keskiviikko osoittautui mahtavaksi päiväksi; lämpöä 24 astetta, aurinko paistoi, ei jonoja.... tule jo perjantai. p.s. tapahtuman hintatietoja löytyy edellisestä julkaisustani täältä. Juomalistat täältä.

26 heinäkuuta 2016

SOPP2016 Helsinki hinnastoa

Olen saanut kyselyjä lukijoilta tulevan tapahtuman hintatasosta. Todennäköisesti mennään suurin piirtein samoilla hinnoilla kuin aiempina vuosina, mutta ajattelin kuitenkin hieman kysästä panimoilta, joista osa vastasikin kyselyihin. Laitetaan siis ne hinnat julki, jotka tuli ilmi. Lisäillään mikäli tietoja vielä tippuu ennen tapahtumaa. Huomennahan taso selviää parhaiten, kun porhaltaa rautatientorille tapahtumapaikalle.















24 heinäkuuta 2016

SOPP 2016 Helsinki – mushimaltin poimintoja

Suuret oluet, Pienet panimot -tapahtuma on vajaa viikon päästä. Ei ollut tarkoitus liiemmin selailla ja "esivalita" tulevan tapahtuman valikoimista maisteltavia oluita, mutta koitti heikko hetki (ja tylsä päivä), jolloin sorruin pläräämään listoja läpi. Ei sillä että siinä jotakin pahaa olisi selailla ja runkata samalla, mutta olen huomannut, että myös "mennäänpä maistelemaan jotakin" -asenne toimii mukavasti.

Asiaan myös hieman vaikutti, että näillä näkymin pääsen tapahtumaan vain yhtenä päivänä (perjantaina) ja sitä seuraavana päivänä on oltava skarppina heti aamu kuudelta. Tämä rajoittanee siis perjantain aikataulua ja maistelumäärää, jolloin houkutus katsastaa valikoimia kasvoi kynnyksen yli.

Ohessa kuva niistä oluista jotka valitsin "teemaksi" tällä kertaa. Lähinnä suomalaisia kesäisiä oluita ja erityisesti vehnäoluet pääpainona. Craft Beer Helsingin ainoita huonoja puolia oli vehnäoluiden puute, joten paikataan asiaa sopissa. Tapahtumassahan on todella runsas valikoima, joten paljon mielenkiintoisia ja mahdollisesti hyviäkin oluita jää maistamatta. Lisäksi olen huomannut, että tekemäni suunnitelmat elävät melkoisesti tapahtumasta toiseen.

mushimaltin poimintoja

Tapahtuman kaikki juomalistat, tai siis sen koko juomalistan löydät tästä linkistä.

23 heinäkuuta 2016

Grassroots Arctic Soirée

Tämän panimon (Anchorage Brewing) olutta oli viimeksi lasissani vuosi sitten samoissa tunnelmissa. Tuolloin järvenrannalla lasista löytyi Grassroots Arctic Saison, joka oli villihiivan kera tammisammioissa kypsytetty saison.

Tällä kertaa kyseiseltä panimolta kaadoin lasiini vastaavanlaisen oluen, mutta hieman tuunatumman version – brettan ja saisonpohjan lisänä löytyy limemehua ja hibiskusta, eli jonkinmoista kukkaa. Tuskin ovat kuitenkaan kiinanruusua käyttäneet? En sen enempää kukkasista tiedä, joten se vähä mitä tarkistin löytyy wikipediasta

Tämä 75cl pullo ei ole niitä halvimpia, sillä Raskasta tilattuna hinta pomppasi 20 € paikkeille. Arctic Saison taisi irrota vuosi sitten 11 € hintaan, joten melkoinen makupommi saisi olla, jotta tätä uudestaan viitisisi ostaa.


Grassroots Arctic Soirée, 6%

Tuoksussa selvä nahkea brettainen hedelmäisyys, jossa punaista omenaa, kirsikkaa ja hiivaa. Myös miedosti punaista hapanta marjaisuutta. Kuivattava humala tasapainottaa marjaisuutta ja hedelmäisyyttä. Miellyttävä tuoksu, joskin hieman yksinkertainen.

Maussa selkeä puolukkaisuus ja vadelmaisuus, jota seuraa kuivatta ja nahkea hiivaisuus. Punaista hedelmää, verigreippiä ja kevyt ruohoisuus. Humalan veto alkaa makupaletin keskivaiheilla.  Jälkimaussa marjaisuus kuivuu pois ja tilalle jää greippi sekä kuiva ruohoisuus.
Tämä jää kuitenkin hieman "ihan jees plus" -luokkaan. Jotakin monipuolisuutta jäin kaipaamaan, vai olikohan odotukset liian korkealla?




19 heinäkuuta 2016

Suuret oluet, Pienet panimot (SOPP) 2016 Helsinki juomalistat

Juomalistat on julki ja niitä on kyselty sähköposteillakin, joten jaksaoin nähdä aavistuksen vaivaa ja jakaa listat tännekin. Jääpähän muistioksikin tulevia varten. Listat latasin Suomen Olutoppaan sivuilta, jonne ne latasi Heikki Kähkönen. Listat kuvina ja yhdistettynä oheisesta linkistä pdf-tiedostona. Tapahtuman tiedot järjestäjän kotisivuilta: SOPP2016