04 elokuuta 2013

Jack Daniel's Single Barrel, 45%

Pullo lähenee jo viimeistä sippiä, joten on aika vetää johtopäätökset tästä yhden tynnyrin Jackistä. Kun mainitsee Jack Danielsin Skottiviski piireissä, niin monia alkaa kuvottamaan. Vaan en minä. Ylipäänsä Bourbonit ja jenkkiviskit maistuvat minulle oikein mainiosti. Ne ovat oma juttunsa, samoin kuin esimerkiksi makeat viinit. En laita single malt-viskejä ja bourboneja samalle viivalle. Tiettyihin hetkiin jenkkiviskit sopivat paljon paremmin. Viimeksi kun leijuin siivillä bourbonin mukana, oli kesämökillä. Nuotion ääressä, nimenomaan tämä otsikon pullo antoi oikein mukavan olon ja sopi hetkeen täydellisesti.

Tämä otsikon tuotos on siis yhdestä tynnyristä pullotettu Tennessee-viski. Bourbonista tämä "eroaa" siinä, että Tennessee viskien raakatisle käsitellään ns. Lincolnin piirikunnan menetelmällä (Lincoln County Process), jossa tisle suodatetaan sokerivaahterahiilikerroksen läpi. Single Barrel-pullotteen tynnyrit valitaan erikseen tislaamomestarin toimesta. Nämä tynnyrit ovat varaston yläosissa, joissa ne on alttiina suuremmille lämpötilan vaihteluille. Tämä vaikuttaa viskiin monella tapaa mm. tynnyrin puun kanssa reagointi on suurempaa. Sanotaan, että vain yksi sadasta tynnyristä tulee täyttää kriteerit ja tulee pullotetuksi. 
Nyt lasissa tämä tuote ja tältä se taas maistui.

Barrel 12-0330, pullotettu 25.1.2012.
T: Makeaa vaniljaista karamellisoitua tammea. Pehmeää hiiltyneisyyttä ja mausteisuutta, jossa vaniljaiset, neilikkaiset ja banaaniset piirteet ovat selkeästi esillä. Tuoreen pullon avatessa löytyi aikoinaa pistävyyttä, mutta ajan saatossa tämä on pehmentynyt ja poistunut.  Maissin makea tuoksu on tässä mukavan tasapainoista. 

M: Sopivan voimakasta makeaa mausteisuutta. Vaniljaa, vaahterasiirappi, fariinisokeria, märkää tammipuuta, lämmintä vohvelia ja mukavan kirpakkaa maustepippuria. Maku laajenee jälkimaussa mausteisemmaksi. Tämä on oikeastaan hyvin pehmeä ja hieman kermainen suutuntumaltaan, vaikka onkin kohtalaisen mausteinen. Alkumaun ja jälkimaun välissä tulee pieni hetki, jolloinka maku hieman "katoaa", mutta myöhemmin alkaa paahtuneen mausteisuuden ryöppy. 

Jackin perusversio ei mielestäni ole kovin kummoinen ja onkin lähinnä drinkkiviski, mutta tämä single barrel-versio on mielestäni ihan onnistunut tuotos. Enemmän tynnyrimakua ja mausteisuutta sekä pitempi ja pehmeämpi jälkimaku. 

Jack ulkoilemassa Päijänteen rannalla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti