30 maaliskuuta 2017

Alkosta: Sori Brewing Laudatur XVI

Viskitynnyrit, joissa tämä olut on kypsynyt, ovat peräisin Glenmorangielta ja Macallanilta. Glenmorangiehan tunnetaan melko kirjavasta ja osittain kokeilevastakin viskikattauksestaan ja nykypäivänä etenkin gaelinkielisistä ikämerkitsemättömistä viskeistään. Siis tynnyreissä voi olla ollut minkä tyylistä viskiä vain. Minulle tulee heti mieleen neitsytpuu (uusi tammitynnyri), joka on peräisin Missourista.

Macallan puolestaan tunnetaan sherryviskeistään. Macallanhan rakensi kuuluisuutensa nimenomaan törkeän hyvillä sherryviskeillään. Macallanilla löytyy oma tynnyrivalmistaja, jossa tislaamolle räätälöidään sherrytynnyrit.

Koska oluttyyli on sekoitus barley winea ja imperial stoutia, niin odotettavissa on näiden tynnyrien kanssa varmaankin makeahkoa tuhtia ja hyvin kuivahedelmäistä nektaria. 85% oluesta pohjautuu barley wine olueen ja 15% on imperial stoutia. Molemmmat peräisin siis "Mäkin" ja Glenmorangien tynnyreistä. Tynnyrit todennäköisesti yli 200-litraisia. Alkosta löytyy, hinta 7,99€/33cl.
"A total of four different type of barrels: Barley Wine in Macallan and Glenmorangie, Imperial Stout in Macallan and Glenmorangie. 85% of Barley Wine 15% Imperial Stout. Would be impossible to make another one, so enjoy while it lasts."

Sori Brewing Laudatur XVI, 11%

Tuoksu on huiman täyteläinen tammisine, vaniljaisine ja toffeisine viskiaromineen. Hyvin makea toffeisuus ja kevyen paahtunut muscovadosokerisuus. Lämmetessä tammitynnyri antaa tilaa makealla ja miedon imelälle maltaisuudelle. Turvetta tämä ei ole nähnytkään, mutta vaniljatoffeista maltaisuutta ja kuivattuja hedelmiä löytyy senkin edestä.

Maussa makea maltaisuus ottaa päänäyttämön ja kehittyy jopa imeläksi ja miedon tahmeaksi makeudeksi. Muscovadosokerisuutta (lakritsi, vanilja ja paahdettu sokeri), jota voisi yksinkertaisemmin kutsua myös siirappisuudeksi. Suutuntuma on runsas, keskitäyteläinen ja hieman tahmean sokerinen, kevyesti hiilihapotettu. Jälkimakuun mennessä makea maltaisuus saa kuivattuja hedelmiä (sherry-Macallan?) ja miedon katkeruudenkin.

Latautuneen intensiivinen mallasnektari, jossa vaahterasiirappisen tammisuuden tuntee. Juotavuus jää hieman heikoksi, sillä ainakin itselleni makeus lipsuu jo överipuolelle. Olut asettuu jonnekin barley winen ja tynnyrikypsytetyn strong alen suuntaan. Tynnyrikypsytys on tässä oluessa todella vahvasti esillä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti