05 tammikuuta 2014

Talvioluet 2013/2014: Nøgne Ø God Jul, 8,5% ja pientä sekalaista

Hyvää joulua, vaikka joulu jo menikin. Vuosi vaihtui ja maistelut jatkuu talvioluiden merkeissä. Otsikkoa joutui hieman viilaamaan, jottei vanha vuosi kummittelisi liikaa yksinään. Tämä olut tuli maisteltua pienissä maistiaisissa viime vuoden puolella, jossa oli lähinnä tarkoitus viettää rentoa illanistujaista. Mukana olikin varsin sekasikiöinen kattaus sisältäen Jamaikalaista olutta, Skottilaista viskiä ym. Alkuun kuitenkin maistelin tämän Nøgne Ø God Julin.

Kyseinen olut on hommattu Ruotsin puolelta. Aiemmin tuli maisteltua Suomen puoleltakin löytynyt Nøgne Ø Underlig Jul, joka oli melkein hyvää jouluolueksi. Monet sanoo tuon olevan liian mausteinen jne, itse kaipasin enemmän vivahteita ja runkoa. Mutta millainen on tämä otsikon olut?
Olutta on tehty jo useamman vuoden ajan aina joulusesonkia varten. Tästä jäi nyt merkkaamatta ylös batch merkintä, mutta luulen sen olleen aika tuore tapaus, koska kaupan hyllyltä sen hiljattain poimin. Oluen valmistuksessa on käytetty Lager-, Munich-, caramel-, black- ja chocolate -maltaita. Humalina löytyy Chinook, Columbus ja Centennial. Ei mitään ihmeellistä maustesekoitusta siis, vaan perus raaka-aineita. Huomattavaa oli, että pullossa oli reilu määrä sakkaa pohjalla, joka myös suurimmaksi osaksi sinne jäi. Siltikin lasiin kaadettua olut oli reilun samea. Tämä siksi, että olut on suodattamattom ja pastöroimaton.  


Nøgne Ø God Jul, 8,5%

T: paksun jauhoinen, vanhan kellarinen ja mäskinen fiilis. Käynyttä jauhoisuutta, maltaisuutta, karamellia ja toffeeta. Tuoksussa on paahteista rukiisuuta, joka tuo myös happamuutta. Humalaisuus ei paljoa tunnu rukiin happamuuden ja käyneen mäskin alta. Alkukantaisen tuoksuinen. 

M: samoilla linjoilla kuin tuoksu. Ruisleipämäinen pureksittava suutuntuma. Hapanta ja miedon paahteista. Jauhoinen ja hieman suolainenkin. Jälkimaussa jää jauhoisuus ja mieto kitkeryys happamuuden kanssa. Melkein kuin taikinajuurta. 

Tuhtiuttaan talvinen olut. En oikein nyt tiedä onko tässä muuten mitään erityisen talvista. Ihan hyvää, mutta kaipasin hieman tasapainoa esim. makeudesta.



Tämän lisäksi tuli siis maistettua muutamaa muutakin juomaa, ohessa niistä hieman muistiinpanoja. Lisäksi oktoberfest -oluet jäivät kaappiin aikanaan ja tähän väliin otettiin myös pieni Suomi vs. Ruotsi kaksintaistelu.


Glenfanrclas 21yo, OB, 43%

T: kumista sherryisyyttä alkuun. Asettuessaan tuoksu paranee huomattavasti. Makeampaa hedelmäisyyttä ja hieman suklaisuutta. Vieläkin löytyy kumia. Raakaa hedelmää. 

M: lämmin, hieman ohuen sherryinen. Tulee mieleen Aberlourin 18yo, muttei aivan niin maukkaana. Jälkimaussa öljyistä tuntua, joka meinaa kuivattaa, mutta sitten kääntyy taas öljyiseksi. Mukavat vivahteet suklaata ja kaakaota. 

En ostaisi itse tätä kuitenkaan, sillä esim. Aberlour 18yo on samaa hintaluokkaa ja parempaa. Jää hieman ohueksi ja yksinkertaiseksi. 


Desnoes & Geddes Red Stripe, 4,7%

T: hyvin lagermainen tuoksu. Täytyy mainita ulkonäöstä sen verran, että melkein kuin kuohuviiniä olisi. Niin paljon pientä kuplaa. Hieman sitruksisuutta ja pisuaaria. Ei kovin miellyttävä. 

M: hyvin vetinen ja kevyt. Kuin kivennäisvettä penellä lagerin sivumaulla. Pirskahteleva ja raikas suussa. Ainakin helpot kännit tästä saisi. 


Vakka-Suomen Prykmestar Oktoberfestbier, 5,7%

T: paljon pliisumpi versus ruotsi. Hieman metallinen ja muutoin viljaisen tavallinen

M: hyvin oktooperimainen, kevyt ja viljaisa. Humalaisuus raikasta ja kevyttä. Helppo olut, voisi kuvitella juovan muutamankin juhlissa. 


St. Eriks Bryggeri Oktober, 5,3%

T: pihkaisan raikas, metsäinen ja ytimekkäämpi kuin suomiversio. Hieman karamellisuuttu

M: myös raikas, mutta alkuun humalaisuus puraisee mukavammin. Jälkeen jää hieman paahteista humalaa. Parempi kuin edellinen, mutta juhliin voisi paremmin sopia suomiversio helppouden vuoksi.

FIN vs. SWE

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti