17 helmikuuta 2014

Innis & Gunn Toasted Oak IPA, 5,6%

Tämä otetaan myös erikseen tarkasteluun Alkon käsityöläisoluista. Olen tältä panimolta maistellut aiemmin muutaman tuotteen, jotka löytyvät (löytyivät) myös Alkon valikoimista. Näistä rommitynnyreissä viettänyt oli jokseenkin erilaisen hyvää, mutta tiettyä vetisyyttä siinäkin oli. Perus Innis & Gunn Oak Aged Beer on mielestäni liian vaisu ja tylsä. Lisäksi siinä on oudon jauhoista toffeisuutta (kermaista toffeisuutta), joka häiritsee. Näiden maistamisesta tosin on jo jokunen vuosi, eli en tiedä jos maku siitä olisi jotenkin muuttunut, mutta epäilen sen kovin paljoa muuttuneen.

Oluen esikuvana oli Deuchars IPA, Caledonian Breweryn olut. Panimomestari Dougal Sharp pani aikoinaan olutta viskitynnyrissä vain "marinoidakseen" tynnyrit oluen maulla. Tämän oluen ei ollut tarkoitus päätyä myyntiin, vaan ainoastaan tuottaa tarvittavat tynnyrit Grant's Ale Cask Reserve -viskin kypsytykseen. Grantsin (William Grant & Sons) työntekijät kuitenkin maistoivat kyseistä olutta ennen sen kaatoa viemäriin ja siinä kävikin niin, että olut miellytti työntekijöiden makunystyröitä sen verran, että muutamia puheluita vaihdettiin puoleen ja toiseen ja niin Dougal Sharp löysi itsensä pian William Grant & Sonsin palveluksesta. Oluen ympärille rakennettiin yhtiö nimeltä Innis & Gunn. Perustuote Innis & Gunn Oak Aged Beer lanseerattiin 2003 elokuussa. 80 % panimon viennistä menee Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin.

Innis & Gunnin oluet pannaan nykyään Glasgow'ssa Wellparkin panimossa, jossa myös pannaan Tennent's-olutta. Panimo on julkaissut vuoden 2003 jälkeen huimat 36 eri olutta, joista otsikon olut on viimeisin Suomeen saatu vahvistus. Toasted Oak IPA, on tynnyrikypsytetty olut, jota on kypsytetty 41 päivää ennen pullotusta. Olut on humaloitu kolmessa erässä Goldings- ja Styrian Goldings-humalalla. Ohramaltaiden lisäksi siihen on lisätty vehnämaltaita, joka tuottaa paremman vaahdon ja suutuntuman. 38,6 EBU ja 13,9 EBC.



Innis & Gunn Toasted Oak IPA, 5,6%

T: Samaa toffeeta ja puuta kuin perustuotteessa. Aika vaisua ruohoista humalaisuutta ipaksi. Alkuun tuo humalaisuus tuolta kurkistaa enemmän, mutta laantuu ja peittyy toffeen ja kerman sekaan. Tuoksu on aika raikas, mutta jään kaipaamaan hedelmäisyyttä, etenkin sitruksia.

M: Ensipuraisu on limettinen, ruohoinen ja hiilihappoinen. Raikasta kesäistä fiilistä. Kuin suihkulähteeseen astuisi kesähelteellä, hiilihappoisuus, mieto sitrushappoinen humalaisuus ja raikas lähdevesi ottavat valtansa. Makumaailman on aika kapea ja humalan sekä yksioikoisen puserretun sitruunan lisäksi tästä ei muuta irtoa. Melkein kuin joisi meksikolaista raikasta ohutta olutta sitruunaslaidin kanssa. Hyvin kevyt.

1 kommentti:

  1. Jos tässä olisi vaikkapa pari prosenttia enemmän alkoholia ja reilumpi humalointi, sen voisi tunnistaakin IPAksi, mutta nykyisellään ennemminkin menisi lagerista. Pisteet tammitynnyrin vivahduksesta, muuten hyvin ohut tuotos.

    VastaaPoista