Mallaskuun panimo x5

Mallaskuun panimo lähestyi hyvällä setillä tuotenäytteitä. Minulle ennestään tuntematon (tai ainakin maistamaton) panimo, joten paketti oli hyvin tervetullut. Mallaskuu aloitti toimintansa joskus 2016 maaliskuussa. Osa oluista löytyy Alkoista, joten kannattaa tarkistaa saatavuustiedot nettikaupasta. Alla kuusi olutta, jotka maisteltu muutamassa erässä.

Peltopyy Pils tulee Alkon valikoimiin laajemmin huhtikuun puolivälissä. Olut on humaloitu Magnum ja Mittelfrüh humalilla. Mallaspuolelta löytyy Pilsneriä, Viennaa ja Munichia. Mitä nämä kertoo? En tiedä sen kummemmin, kuha lätkin esille kun ei muuta löydy. Laadukkaalle Pilsille on kyllä tilaa skenessä. Kakkosena maistoon American Pale Ale, joka on humaloitu tuttuakin tutummilla Centennialilla, Citralla ja Columbuksella.

Kolmas olut on Aber Ale, jota löytyy myös kauppavahvuisena, tämä maisteltu versio on kuusiprosenttinen. Mallasvetoinen olut, joten lätkitään maltaat esiin: Vienna-, Amber- ja Cara Plus. Neljäs olut oli Black IPA, jonka panimo kertoo olevan Alkon voimakkaimmin katkeroitu olut 117 EBU:lla. Miten tarkistettu? Vissiin selailtu katalogeja. Mutta onko Alkolla 100 EBU leikkuri? Ehkä on ehkä ei. Katkeronyrkki saatu aikaan Target, Cascade, Centennial ja Citra humalilla, joita on käytetty 20g/litra. Panimo käyttää kuulemma paikallista pohjavettä Lappakankaalta, joka on pehmeä vesi ja panimon mukaan pyöristää katkerosta pois terävimmän kärjen korostaen maltaisuutta.

Viimeisimpänä esittelyyn Top Hat Ale, joka on brittityylinen pale ale ja valmistettu käyttäen Pale Ale-, Chrystal- ja Vienna maltaita, sekä Northern Brewer, EKG ja Columbus humalia. Ei siis 100% britti, mutta melkein.

Mallaskuun Peltopyy Pils, 5,2%

Tuoksusta tulee alkuun raikas yrttinen humaluus. Tämän mukana, hieman jälkivanassa tulee runsaahko maltaisuus, joka tuo vaaleaa leipäisyyttä ja kevyttä popkornisuutta, jossa ei kuitenkaan diasetyyliä erityisemmin. Raikas vaalean lagerinen tuoksu.

Maussa humalat ja maltaat hyvin tasapainossa. Hieman hennosti ja ujosti tulee katkeruus ja sen päältä kävelee mallas puolivälissä palettia. Saisi siis olla puraisevampikin. Maltaisuus on se joka tässä loppujen lopuksi näyttelee roolia, ollen kuitenkin raikkaan oloista. Jälkimaussa tulee taas katkeruutta, joka on kevyesti yrttistä.

Mallaskuun American Pale Ale, 6%

Tuoksussa selvästi amerikkalainen sitrus-havu humalointi. Havumetsän tuntua ja hyvin kevyttä maltaisuutta. Ei karamellia tuoksussa. Havun alta paljastuu myös kypsää hedelmäisyyttä. Perusmiellyttävä tuoksu.

Maussa humalointi tuottaa minulle takaiskun – liian maallista ja hieman tukkoista. Raakaa ruohoisuutta ja kuivattavaa heinäisyyttä. Katkeruutta piisaa alkuun, se on greippistä ja tympeän multaista. Hyvin kuiva jälkimaku. Maltaisuutta ei juuri esiinny. Tuli mieleen Ruosniemen Insinööri IPA, jonka humalointi ei myöskään toiminut minulle.

Mallaskuun Amber Ale, 6%

Tuoksu on runsaan maltainen ja pehmeä. Vaaleaa keksiä, vaaleaa leivänkuorta ja miedosti makeaa mausteisuutta. Karamellisuuttakin löytyy, sekä kevyesti toffeisuutta.

Maussa runkopuoli on kunnossa, ollen sopivan maltainen, mutta myös raikas. Hiilihapotkin tässä sopivat. Mitä tulee muuten makuun, niin hieman jää yksinkertaiseksi. Hyvin miedosti karamellista maltaisuutta ja sekaleivän maltaisuutta. Myös jonkinasteista pähkinäisyyttä löytyy. Hyvin helposti juotava. Jättää itselleni hieman latteat fiilikset juoda sellaisenaan, ehkä ruoan kera parempi. Runko oli vakuuttava.

Mallaskuu Black IPA, 7%

Tuoksu on voimakkaan humaloitu ja miedosti mustamaltainen. Humalointi on tummaa, miedon pihkaista, havuista ja kevyesti sitruksista. Myös yrttisyyttä ja jopa lakritsisuutta on aistittavissa. Kevyesti suklaamaltaisuutta ja paahdettakin löytyy. Mustaa kahvia. Synkkä tuoksu.

Maku iskee turpaan. Aivan kuin olisi käytetty mustaa humalaa. Vahva katkeruus, jossa tummaa maltaisuutta ja reippaasti greippiä. Suolainen ja lakritsinen maltaisuus, jossa myös yrttistä humalaa. Vähän palanutta mustaa kahviakin. Katkeruus kantaa alusta loppuun. Ei minun hommia nämä black ipat, varsinkaan näin humaloidut. Hop headit tykkää. Olut kuitenkin teknisesti hyvä.

Mallaskuun Top Hat Ale, 5,2%

Tuoksu on tuoreen hedelmäinen, jossa raikasta ja makeaa hedelmää sekaisin. Hyvin tasapainossa löytyy maltaisuus, joka tulee mietona leipäisyytenä ja kevyenä keksisyytenä. Humala on tulee makean hedelmäisenä, jopa miedon mehuisena, ja hieman yrttisenä. Hyvä tuoksu.

Maussa tuoksun hedelmäisyys väistyy hieman takavasempaan ja jättää näyttämön maltaalle ja kevyelle humalasoitolle. Miedosti yrttinen ja kevyen kuivaruohoinen humalointi on hienosti tasapainossa maltaisuuden kanssa. Suutuntuma oikein hyvä. Jälkimakuun jää kuivahko ruohoinen ja miedon maallinen katkeruus, sekä kevyesti vaalean leipäistä maltaisuutta. Hyvä.

Maitokaupasta: Olvi American Cream Ale

Olisi siis kohta ruokakaupoissa tarjolla Olvilta "crème de la crème", eli kenties oluiden kermaa, tarkoittaahan tuo idiomi parhaista parasta. Kelataas hieman taakse päin; tähän asti ollaan tässä maitokaupan täysmallassarjassa nähty IPAa, APAa, Xmas IPAa ja Black IPAa. Ja nyt.... Cream Ale. Täh? Mielestäni kaikki edellä mainitut ovat kuitenkin olleet ihan onnistuneita, joten odotusta on. Sain tämän oluen ja kivan puulaatikon tuotenäytteenä.

Cream Ale on ymmärtääkseni vaalea kevyt ale, joka on kuitenkin myös lager. Cream Ale aloittaa pintahiivaoluena ja jatkaa pohjahiivakäymisellä (cold lagering, lager hiiva), tai jopa "pidennetään" lager-oluella. Siis jonkinmoinen hybridi, jonka myös Olvi kertoo mainitessaan "pinta- ja pohjahiivaolut". Tyylin mukaista olisi siis vaalea väri, kevyt runko ja kevyt humalointi. Lähdetään näistä liikkeelle eikä etsitä kermaa oluesta, tai muuta laksatiivista. Tyylin oluita Ratebeerissä.

"Helposti juotava American Cream Ale on kasvava craft-oluttyyppi Pohjois-Amerikassa ja Tanskassa. Nyt Olvi tuo tämän maukkaan oluttyypin ensimmäisenä Suomeen.   OLVI American Cream Alessa yhdistyvät OLVI erikoisoluiden valmistusniksit sekä liki 140 vuoden kokemus lageroluiden valmistuksesta: siinä yhdistetään pintahiivan pääkäyminen pohjahiivan varastokäymiseen. Tarkkaan valittu mallasrunko, kaksi erityyppistä hiivaa sekä aromihumalat ovat tämän täysmallasoluen maun takana."

Tässä oluessa on siis käytetty kahta hiivaa ja se on täysmallasolut. Asiat voisi olla huonommin – lagerilla blendattu ale, jonka seassa olisi riisiä ja maissia. Nyt kuitenkin mennään siis hieman "craft"-henkisemmin. Humalointia ei kuitenkaan odotella "a la Sonnisaari", vaan katkeruutta on speksien mukaan 25 EBUa, joiden takana löytyy Monroe-, Fantasia- ja Kazbek-humalat. Kazbek on tsekkiläinen aromihumalalajike, joka on sukua Saazille. Pikku-saaz. Kaksi ensimmäistä saksalaisia. Olut on pastöroimaton ja suodattamaton.

Olvi American Cream Ale, 4,7%

Tuoksussa on heti kaadon jälkeen aistittavissa jenkkihumalille tyypillistä sitruksisuutta ja kevyttä havuisuutta. Lyhyen lasiajan jälkeen astuu mieto maltaisuus mukaan, josta huomaan lagermaista aromia. Onko se sitä märkää koiraa tai pahvia? Hieman. Tuoksun perusteella ollaan lagermaailmassa, jossa on kuitenkin kylkiäisenä alen hedelmäisyyttä ja humaluutta.

Maussa on selvästi tuoksussakin esiintynyttä hyvin kevyttä hedelmäisyyttä ja humalien aromikkuutta, mutta ehkä vaisummin kuin odotin. Suutuntuma on ihan hyvän raikas ja kevyt, olematta vetinen. Jälkimakuun mennessä tulee selvää kuivattavaa katkeruutta. Oluen keskivaihella on hieman tyhjä olo, mutta oikeastaan tämä olut paranee loppua kohden.

Itselleni APA ja IPA toimivat paremmin, mutta tämä voisi olla sellainen varovaisempi matka kauppaipaan. Selvästi alen hedelmäisyyttä ja amerikkalaistyylistä aromihumalaa, mutta silti hyvin lagerpainotteinen yleisolemus. Näen tälle kyllä paikan kaupassa – ison brändin olut, joka on kuitenkin askeleen edellä bulkista. Jos et siis ole uskaltautunut (tai tykännyt) Olvin IPAsta, tai APAsta, niin kokeile tätä.

Flying Dutchman Flip Flopped White Socked Strong Hopped White IPA (Alkon käsityöläisoluet 2017)

Käsityöläissetin kattaukseen pääsi myös Flying Dutchmanin tuotos, jolta viimeksi maistoin humaloidumpaa lageria. Dutchmanin olut edustaa periaatteessa IPA-sarjaa, jota ei tänä vuonna saatu tavallaan ollenkaan kattaukseen. Nytkin siis kyseessä White IPA.

White IPA kertonee meille olevan kyseessä kevyt, maustettu belgityylisempi IPA. Odotellaan siis Witbierin mausteisuutta ja belgialaisen vaalean oluen hedelmäisyyttä. Korianterit, appelsiini ja vehnähän on witbierin juttu ja niitä myös tämän oluen reseptiikasta löytyy – Pilsner ja vehnämallasta, korianteria, appelsiinin kuorta ja katajanmarjaa, sekä humalapuolelta Centennial, Cascade, Citra, Equinox. Alkon listoilla 4,1 € hintaan.

Flying Dutchman Flip Flopped White Socked Strong Hopped White IPA, 5,5%

Tuoksussa selvä witbierin aromimaailma, eli kevyt vaalea maltaisuus, jossa sitruunaa, appelsiinia ja korianteria. Sitruksisuus voimakasta ja sitä täydentää kuivan ruohoinen humalointi. Hyvin kevyt ja raikas kokonaisuus, jossa paljon vaalean belgin aromia.

Maussa ollaan samoilla linjoilla. Suutuntuma hiilihappoinen ja kevyt. Humala on sitruksista ja ei tuo juuri katkeruutta. Vasta loppumaussa hieman katkeruutta, joka sekin hyvin mietoa. Appelsiinisuutta ja korianteria reilun sitruunaisuuden kanssa. Vaalean belgialaisen oluen ja witbierin yhteensoittoa. Ehkä liika witbiermäisyys (korianteri) rokottaa omissa kirjoissani pisteitä.

Hiisi Pirunpelto Kivibock (Alkon käsityöläisoluet 2017)

Ollaan päästy käsityöläiskattauksessa kivesoluiden äärelle, kun vuoron saa Jyväskyläläinen Kivibock nimeltä Pirunpelto. Kaikkihan varmaan tietää, että tämän panimon Pecko (joka muuten nyt saatavilla maanlaajuisesti Alkosta) on mielestäni parhaimpia suomalaisia tehtyjä oluita. Noh, se ei aseta rimaa kuitenkaan korkealle, sillä kyseessä on niiiin erilaiset yksilöt tällä kertaa.

Sen kummemmin en kivibockeista ymmärrä, mutta bock on vahvahko lagertyyli ja kivi.... on kivi. Olisiko tämän pirunpellon valmistuksessa käytetty kenties saunakiukaan kiviä, jotka kuumennettiin puulämmitteisesti panimon Harviakiukaassa? Ja siitä sitten heitetty kivekset mäskiin? Eikös se Hiisi Keito ollut samaa rataa. Taisi olla jokin perinteinen tyyli, jossa kiviä karammelisoitiin ja käytettiin mäskäyksessä sekä käymisaikana...juu en tiedä tarkemmin, tuo jäi mieleen Arden blogista. Alkosta irtoaa sentin vajaa femmalla.

Pirunpelto on maltainen ja kevyen paahteinen kivibock Hiisin tyyliin. Nauti viilennettynä (9-13°C) esimerkiksi Cajun burgerin, tai kypsien sveitsiläisten juustojen kanssa.

Hiisi Pirunpelto Kivibock, 6,5%

Tuoksu on hyvin pehmeän maltainen ja runsas. Helposti tulee mieleen kuivat kalliokivet. Saunahan se mieleen tulee. Maltaista pölyisyyttä, graniittia, miedosti savua ja leipäisyyttä. Savu tuo mieleen nuotion, joka on ollut päällä muutama yö sitten ja joka on lämmin auringonpaahteen vuoksi. Nih.

Maussa maltaisuus ei ole niin voimakasta kuin tuoksun perusteella odottaisi. Sitä ehkä rokottanee reiluhko hiilihappoisuus. Vasta jälkimakua kohden tulee mukava leipäisä maltaisuus, jossa mieto savumaltaisuus. Katkeruutta tässä ei tunnu olevan vasta kuin aivan jälkimaun loppupuolella. Miedosti maltaista makeutta, jossa kuivempi leipämaltaisuus tasapainoilee savutuntuman kanssa. Ei wau-efektejä tmv, mutta saunakiukaan huollon yhteydessä hyvä mallasjuoma.