Bakers's 7yo Kentucky Straight Bourbon

Jatketaan bourbonmatkaa ja pysytään näissä astetta paremmissa bourboneissa. Tämän bourbonin valmistajan tuntee varmasti lähes kaikki, sillä kyseessä on Jim Beam. Ei kuitenkaan se tavallisin valkoetikettinen Beam, vaan heidän Small Batch -tuotannostaan, johon kuuluu neljä eri brändiä: Booker’s, Baker’s, Basil Hayden’s ja Knob Creek. Beam kutsuu näitä myös "ultra-premium" bourboneiksi.

Nämä neljä small batch -bourbonia tuli maistettua viimeisimmässä UISGEssa ja tuolloin potin korjasi Bookers. Kyseisen Bookersin olen todennut useampaan muuhunkin otteeseen yhdeksi parhaimmiksi bourboneiksi mitä olen maistanut. Vahva, intensiivinen ja monipuolinen bourbon.

Otsikon bourbon on nimetty Baker Beamin mukaan, jonka isoisän (Park) veli oli Jim Beam. Baker työskenteli Jim Beamin tislaamolla Clermontissa tislaajana vuoteen 1992, jolloin hän jäi eläkkeelle. Bakers Bourbon on valmistettu käyttäen samaa mäskireseptiä kuin Bookers ja Knob Creek, mutta silti näistä jokainen on hieman erilainen. Bakers on kypsytetty aina seitsemän vuoden ajan ja pullotetaan 53,5% ABV vahvuudessa. Kuten muutkin sarjan pullotteet, on tämäkin pullotettu pienissä erissä (500 tynnyriä vuonna 2014) ja kunkin erän numero on painettu pullon etikettiin.

Bakers's 7yo Kentucky Straight Bourbon, 53,5% (batch B-90-001)

T: Paksun karamellinen ja mausteinen. Mausteet tuo mieleen vaniljaa, neilikkaa ja paahdettuja kaneli-manteleita. Mausteiden lisänä tulee nahkaista vanhaa vivahdetta. Myös hedelmäisyyttä on tummana ja miedon pistävänä mukana. Tammisuus tuo kuivan ja viljaisan loppusilauksen. Vahvan intensiivinen tuoksu, joka ei kuitenkaan polta nenäkarvoja.

M: Maussa ollaan myös vahvasti mausteisen bourbonin äärellä, jossa voimaa riittää ilman suun polttamista. Alussa ryöppyää vaniljaista ja paahtunutta mausteisuutta, jonka jälkeen tulee mentholinen ja kevyen yrttinen aromikkuus miedon hedelmäisyyden kera. Hedelmäisyys on sellaista semikuivaa. Vahvan intensiivinen maku, joka jättää pitkän mausteisen jälkimaun. Jälkimaussa on havaittavissa myös minttua ja maissin makeutta. Ei vaadi laimentamista. Tämä on mausteisen ja intensiivisen bourbonin ystäville.

Savuista pääsiäistä – Aecht Schlenkerla Fastenbier

Toiset syö suklaata, toiset mämmiä ja joku juo oluen. Minä hoidan kaikki edellä mainitut. Pääsiäiseeni kuuluu olut, mämmi ja suklaa, tosin suklaasta huolehtii oikeastaan lapset. Yksi perinteinen pääsiäisherkku on myös pasha ja tätäkin herkkua on tullut nautittua muutama satsi. On muuten melkoinen ero itse tehdyllä pashalla versus kaupan näkemykseen pashasta. Olut on kuitenkin varmaan se mikä teitä tässä jutussa kiinnostaa, joten kerrotaan siitä tarkemmin.

Alkon pääsiäisolutvalikoimaan tuli tänäkin vuonna muutama olut ja niistä itse noukin kotia vain yhden. Aecht Schlenkerla Fastenbier on bambergilaisen Heller Trumin savuisiin oluisiin kuuluva pääsiäisversio, joka on nyt ensimmäistä kertaa pullossa ja "kaikkien" saatavilla. Paastonajan ihme on valmistettu Pilsnermaltaista ja panimon omista savustetuista ohramaltaista. Humalina siinä on käytetty Spalt- ja Hallertau-humalia, joista Alkon mittauksien mukaan on saatu 22 EBU katkeruus.

Alko kertoo jopa tämän kypsytyksestä sen verran, että olut kypsyy kahden kuukauden varastointijakson Bambergin muinaishistoriallisissa kellareissa. Itse en paastoa ole pahemmin harrastanut, mutta munkit ovat hoitaneet sen varmasti minunkin puolesta. Ja mikäs siinä tällaisia nestemäisiä limppuja naukkaillessa.

Aecht Schlenkerla Fastenbier, 5,5%

T: Tuttua bambergilaista puusavua, joka on tässä selkeästi ja samalla hellästi läsnä. Savuisuus tuo minulle mieleen poltetut kuivat puumuruset ja savusaunan. Lämmetessä savu muuttuu tervaisemmaksi. Maltaisuus tuo makeaa tunnelmaa. Myös kevyttä hiivaisuutta on aistittavissa.

M: Suutuntuma on pehmeä, miedon vaahvtoava ja napakka. Savu maistuu välittömästi, mutta on pehmeää ja puista. Alkuun mausta irtoaa makeampaa maltaisuutta ja kukkaisuutta, joka loppua kohden muuttuu kuivemmaksi ja miedon katkeraksi. Jälkimaussa selkeä miedon kitkerä savuisuus ja karamellimaltaisuus. Tasapainoinen ja sopivan savuinen olut, jota en kuitenkaan maailman parhaana savuoluena pidä.

86-vuotias veteraani kertoo mielipiteensä nykyoluesta – Olvi III vai Olvi IPA

Päähänpistona juolahti mieleeni tehdä vielä yksi testi heti maitokauppojen kuninkuuden taiston jälkeen. Nimittäin millainen onkaan nykyään oluen valmistuksen suunta? Millaista olutta oli 70 vuotta sitten? Miten maistuu 2015 tehty "erikoisolut"? Tähän ajattelin hakea vastauksia mistäpä muualta kuin jo 70 vuotta sitten eläneeltä isoisältäni.

Olisihan tätä asiaa voinut tutkia jostakin tieteellisistä tutkimuksista, tai internetin syövereistä ylipäänsä, mutta nyt ei ole tarkoitus hakea tieteellistä näkökulmaa eikä absoluuttista totuutta, vaan ihan tuiki tavallisen vanhemman sukupolven mielipidettä pieni pilke silmäkulmassa.

Muutama asia selväksi: Isoisäni ei ole koskaan ollut mikään olutharrastaja, tai muu vastaava – olut on maistunut lähinnä saunaolueena ja ruoan kanssa. Toki juhlatilaisuuksissa ym. on olutta juotu, mutta reittausta ei ole harrastettu :)

Sen suuremmin en vaihtoehtoja mietiskellyt, mutta en ajatellut läväyttää Brewdogin Hardcore IPAa nenän eteen, vaan maitokaupasta löytyvän perusyksilön ja hieman siitä pidemmälle viety parempi versio. Tähän tarkoitukseen sopi juuri hiljattain lanseerattu Olvi Iisalmi Pale Ale ja perusbulkki Olvin kolmonen. Kumpi maistuu paremmalta ja onko suunta oikea? Pitäisikö panimoiden repäistä ja tuottaa enemmän Olvin IPAn kaltaisia oluita? Katsotaan millaisia terveisiä lähettää isoisäni, joka maistaa kyseiset tuotteet tietämättä mitä laseihin on kaadettu.

IPA & III

Olvi III vs. Olvi Iisalmi Pale Ale

Ensimmäisessä (Olvi III) on "iha oluen tuoksu". "En huomaa mitään erityistä, ihan tavalliselta vaikuttaa". "Ei kummempaa". 

"Tässä toisessa (IPA) on pehmeämpi tuoksu". "Ei tuoksu niin tyypilliselle oluelle". "Tässä on oudon tuntuinen haju". "Ikään kuin jotakin vahvaa sekoitettu". *hymähtelee ja maiskuttelee*

"Maku on voimakkaampi kuin tuossa ensimmäisessä. Tässä on jotakin erikoista. Ikään kuin olisi hedelmiä. Voimakkaampi jälkimaku. Hassun erikoinen".

"Tässä ykkösessä on pistävämpi tuoksu, mutta pehmeämpi jälkimaku, kun taas tässä kakkosessa (IPA) on pehmeämpi tuoksu ja maku voimakkaampi." *naureskelee*. "Eeikoinen ero. En tiedä mikä tässä on. jotakin paahtuneempaa".

Vaarini ei osaa sanoa tarkkaan miten haju ja maku on voimakkaampi, mutta kertoo sen olevan voimakkaampi ja hedelmäisempi. Katkeruuden tunnistaa, kun hieman autan löytämään sanoja. Silloin tulee hymy huulille, kun saa sanottua mitä mielikuvaa haki: "Katkeran hedelmäinen ja pihkainen". 

Vaarilla on hymy leveällä kun oluet ovat niin erikoisen erilaiset keskenään. Itsellänikin hymy herkässä. Oluita siemaillessa menee tovi jutellessa kuinka aikoinaan pilsneriä myytiin ja ostettiin. Vaarini muistelee kerran elämässään ottaneen hieman liikaa alkoholia, kun olivat aikoinaan (1956) tonttikauppoja tehneet. Tontin myynyt isäntä oli innostunut kaupoista niin, että oli kaivanut kellarista pullon kirkasta ja pillitupakit (klubi 77). Ei kuulemma kehdannut kieltäytyä ja näin hän tuli ensimmäisen kerran kokeiltua tupakkaakin. Jäi myös viimeiseksi.

Mutta niin kävi, että uudempi Olvi lähtisi kuulemma mielummin mukaan. Enemmän makua ja tuoksua. Hieno tölkkikin kuulemma. Terveisiä vaan sinne panimoiden suuntaan, että kyllä hyvää olutta osataan arvostaa – muutkin kuin nuoret hipsterit. 

Maitokaupan kuningas – paras IPA/APA

Ehkä turhankin harvoin tulee turvauduttua kesän ulkopuolella maitokaupan oluisiin – hassua, sillä suurimman yleisön mielestä maitokaupoista löytyy ne parhaimmat oluet. Vai löytyykö? Ainakin selvästi suurin osa Suomessa myytävästä oluesta on maitokaupoista ostettua. Miksi sitten ei? Vetistä, mautonta, massoittain tuotettua oluen korviketta, siksi ei. Hetkinen, tämä on toki kärjistettynä totuus. Maitokaupasta löytyy toki niitä parempiakin oluita, jotka ovat yleensä poikkeuksetta valmistettu pienpanimoilla ja täysmallasoluita.

Nykyään tilanne on itseasiassa aika hyvä varsinkin, jos ajatellaan satunnaismaistelijaa. Kaupoista löytyy hyllymetreittäin (ainakin suurimmissa kaupungeissa) ulkolaisia laadukkaampia täysmallasoluita ja viimevuosina näiden kumppaniksi on saatu jopa omat hyllyt kotimaisille pienpanimoille. Löytyy ipaa, apaa, lageria, pilsiä, stoutia ja vaikka minkä moista, jolloin kuluttajalle jää valinnanvara valita sopiva laadukkaampi olut sen perus bulkkioluen sijaan.

Täytyy myöntää, että itse melko harvoin tulee ostettua maitokaupoista olutta, mutta yksi hyvä poikkeus tässä on kesän aika. Tällöin helposti päätyy ostamaan hieman kepeämpää ja raikasta olutta ja vielä monesti tölkkimuodossa (helppo nauttia esim. rannalla). Minulla on ollut jo pitkään aikomus teettää testi itselleni, jossa otan selvää parhaista maitokaupasta saatavilla olevista oluista.

Perhepotretti. Punk Pale Ale puuttuu kuvasta

Hieman tarkemmin pohtiessani tajusin, että tämä on aika laaja käsite ja oluita pitäisi ottaa tolkuton määrä vertailuun. Lisäksi oluilla on se haastava puoli, että vaikka nyt päädyn johkin tiettyyn lopputulemaan, niin oluthan saattaa muuttua valmistusreittäin, joten ei tämä testi mitään absoluuttista totuutta tule kertomaan. Asiasta ei kannata kuitenkaan ottaa stressiä, joten ajattelin toteuttaa pienimuotoisen tietyn genren skaban, joka on kesää ajatellen IPA/APA -oluiden kuninkuustaistelu. Jos ei lyhenteitä ole vielä kuullut, niin kyseessä on siis India Pale Ale ja American Pale Ale.

Mukaan testiin pääsi loppujen lopuksi yhdeksän olutta, jotka on valittu kyseisistä tyylilajeista ja jotka saivat eniten kannatusta aiemmin julkaisemmallani julkaisussa facebookin puolella. Itseasiassa muutaman olin päättänyt jo etukäteen, mutta yleisön suosituksista kolmen omavalintaisen oluen kilpailijoiksi löytyi vielä kuusi lisää.

Alunperin setin piti olla kasassa kahdeksan oluen kohdalla, mutta ulkomaanvahvistukselle piti saada vielä toinen kaveri. Mielestäni melko kattava setti, vaikka joukosta saattaakin puuttua joku varteenotettava yksilö. Kriteerinä oli myös saatavuus maanlaajuisesti, sekä toki omista lähimmistä kaupoistani. Näiden lisäksi olut ei saanut olla kausituote.

Varsinainen testi suoritettiin kahdesti (!) ja kummallakin kerralla kaikki oluet arvioitiin sokkona. Kahden kerran maistelu meni siis niin, että toisella kerralla maistelujärjestys oli eri, mutta oluen numerointi sama (kiitos apujoukot) ja lopputuloksessa otin huomioon ensimmäisen maistelukerran kokemukset. Toisin sanoen, toinen maistelukerta oli ratkaiseva ja määräsi paremmuusjärjestyksen. Setti oli jaettu molemmilla kerroilla kahtia ja settien välissä oli neutralointijumppaa (paljon vettä, neutraalia purtavaa ja pitkä tauko.

Sokko tarkoitti tässä tapauksessa sitä, että en tiennyt lainkaan mitä olutta laseihin oli kaadettu. Näin ollen ennakkoluulot sain pysymään kohtalaisen kurissa. Tässä julkaisussa te toki näette heti mistä oluesta on kysymys, sillä lisäsin jälkikäteen otsikot kunkin oluen kohdalle ennen julkaisua.

Kaupassa pyrin ottamaan huomioon tuoreuden, joten oluiden erät on valittu mahdollisimman samoiksi. Tähän en toki kovin paljoa pystynyt vaikuttamaan. Hintoihin en tällä kertaa puutu lainkaan, vaan tässä testissä ratkaisi ainoastaan tuoksu ja maku. Hinta/laatu on toki varteenotettava asia, mutta paremmuusjärjestykseen en halunnut tätä puolta sekoittaa. Oluiden erät olivat oheisen listauksen mukaiset (parasta ennen muotoa kk/vv):

Saimaan Brewer’s Special India Pale Ale: 10/15
Beer Hunter's Mufloni IPA: 7/15
Olvi Iisalmi Pale Ale: 10/15 (2101)
Nokian Keisari 66 American Pale Ale: 7/15 (252/14)
Laitilan Kievari Ameriikan Ale: 3/16 (L121)
Founders All Day IPA: 8/15

Malmgård Huvila Pale Ale: 5/15 (!)

Maku Pale Ale 12/15
BrewDog Punk Pale Ale: 10/15

1. Saimaan Brewer’s Special India Pale Ale, 4,7%
Suomalainen olut, jossa käytetty maltaina Pale Ale-, Vehnä- ja Cara Pale -maltaita. Humalina First Gold, Admiral, Columbus, Chinook ja Cascade. EBU 45.

T: Raikasta ja puhdasta humalaista tuoksua. Humala on melko rauhallista ja greippistä. Greipin hallitessä myös mieto havuisuus tulee esille. Tuoreen oloinen, kevyehkö ja puhdas.

M: Humala ottaa heti alusta vallan ollen hyvin greippisää. Katkeruus tulee melkein ilman hedelmäisyyttä. Vahvempi kuin tuoksu antoi odottaa. Greipin lisäksi ehkä aavistus hanuista kiriä, mutta greippi hallitsee alusta loppuun. Hieman pistävä. Suutuntuma sopivan rapsakka. Aika yksinkertainen ja kuivan katkera.

2. Beer Hunter's Mufloni IPA, 4,5%
Suomalainen olut, jossa humalina Centennial, Cascade ja Columbus.

T: Runsaampi ja paksumpi kuin ykkönen. Nyt on hedelmäistä esterisyyttä ja miedon karamellista maltaisuutta. Hedelmäisyys on tuoretta ja makeaa. Oikeastaan tropiikkista. Humalat tuntuvat tässä miedompana kuin edellisessä. Hyvä tuoksu.

M: Suutuntuma on täyteläisempi ja paksumpi kuin edellisessä. Makostellessa mukavan kevyt hiivaisuus tulee juuri ennen katkerampaa osuutta. Humala on alkuun makean hedelmäisempää (mango ja persikka), mutta kääntyy pian greippisäksi ja kuivaksi. Loppuun jää kuiva humalaisuus ja miedon karamellinen jälkimaku. Tässä oli jo hieman syvyyttä, mutta loppua kohden kääntyi yksinkertaisemmaksi. Tuoksu oli oikein hyvä.

Saimaan BS IPA & Mufloni IPA

3. Olvi Iisalmi Pale Ale, 4,7%
Suomalainen olut, jossa humalina Mosaic, Galaxy, Comet ja Saphir. EBU 55.

T: Tämän tuoksu on aavistuksen metallinen ja tästä löytyy punaista marjaisuutta (punaviinimarja ja vadelmaa). Humala on vaisumpaa kuin edellisissä. Pienen lasiajan jälkeen nousee kypsää ja jopa hieman hapanta hedelmää. Mietoa pihkaa. Jotenkin ujompi tapaus.

M: Maku on edellisiin verrattuna selkeästi vetisempi. Alkuun tulee raikas hedelmäisyys, mutta maut katoaa kovin nopeasti. Humalat on tässä aika ujossa roolissa, saaden loppua kohdin kuivaa greippisää sävyä. Ihan ok, mutta ei nosta suurempia tunteita. Aika samalla tasolla kuin numero yksi, mutta hedelmäisempi ja paljon kevyemmin humaloitu.

4. Nokian Keisari 66 American Pale Ale, 4,2%
Suomalainen olut, jossa maltaina Pilsner, Crystal ja Pale Ale, sekä humalina Columbus, Tradition ja Cascade. EBU 55.

T: Maltaisempi kuin kaikki edelliset. Humala tuntuu olevan aika piilossa. Maltaisuus tuo leipäisyyttä ja toffeeta. Metallisuuttakin pilkahtaa ajoittain. Ruohoista kesäaromia. Humalan raikkaus on jotenkin kateissa.

M: Suutuntuma on mukavan samea. Humalat tulee hieman viiveellä ja tasapainoillen hedelmäisyyden ja havuisuuden kesken. Maltaisuus on tässä yllättävänkin runsaasti läsnä tuoden leipäisiä makuja. Toffeeta, karamellia ja greippiä, ennen kuin maku kuivuu ja jättää humalan greippisyyden jälkimakuun. Keskitietä parempi, mutta ei räjäytä pottia.

Keisari 66 & Olvi IPA

5. Laitilan Kievari Ameriikan Ale, 4,7%
Suomalainen olut, jossa maltaina Vienna, Pale Ale, Cara Pale, Carared. Humalina Millennium, Amarillo ja Cascade. EBU 35.

T: Tuoksu on hieman sulkeutunut ja alkuun saan kiinni tuoreesta ruohoisuudesta (kostea) ja miedosta toffeesta. Humala on myös miedosti havuista, mutta enemmän ruohoista. Hetken päästä tulee vihannesmaista aromia, sekä mietoa kukkaisuutta. Tuoksu on hyvä, mutta aika ujo.

M: Maussa tuoksun kaltaista tasapainoiusuutta, jossa kevyt havuinen humala sekoittuu ruohoisaan raikkauteen ja saa toffeista maltaisuutta lisäkseen. Ei ehkä vetinen, mutta hyvin rauhallinen ja kevyt suutuntuma. Tämän voisin kuvitella olevan hyvä APA (?) niille, jotka kaipaavat enemmän kuin bulkki, mutta eivät halua liian isoa palaa purtavakseen.

6. Founders All Day IPA, 4,7%
Amerikkalainen olut. Reseptiikan tietoja ei tiedossa. IBU 42.

T: Ohhoh. Miten musta tuntuu, että nyt tuli jotakin muuta kuin maitokaupan tuotetta? Joka tapauksessa runsas amerikkalaistyylinen pihkainen ja sitruksisen hedelmäinen aromihumalointi. Tuoreen oloinen. Karamellisuus pilkahtaa humalien alta. Humalat voimakkaasti esille, mutta oikein hyvällä tavalla.

M: Jes. Maustakin löytyy samaa laadukkuutta kuin tuoksusta. Hedelmäinen ja kevyen karamellinen humala, jonka seasta sitrukset ottaa kevyen vallan, mutta päästää myös kypsempää trooppisempaa mangomaisuutta, persikkaisuutta ja appelsiinisuutta. Humala ei kuitenkaan ole kokonaisuudessa liian hallitseva, joka on tässä hyvä juttu. Jälkimaku katoaa hieman turhan nopeasti, mutta se tekee tästä melko nautittavan. Aika kova maitokaupan olueksi.

Kievari Ameriikan ale & Founders All Day IPA

7. Malmgård Huvila Pale Ale, 4,2%
Suomalainen olut, jossa käytetty Pilsner- ja karamellimaltaita. Humalina Tomahawk, Amarillo ja Centennial. EBU 45.

T: Punaista marjaisuutta, jonka seasta löytyy aika rauhallista humalaa. Humala on hyvin miedon pihkaista ja ruohoista. Vähäisissä määrin metallisuutta. Aika miedon humalaisen tuntuinen. Melkein menee sellaiseksi perustallaajaksi tuoksun perusteella.

M: Maussa on onneksi pikkuisen enemmän aromia. Siltikin aavistuksen ohuen oloinen ja väsynyt. Hedelmäisyyttä ei meinaa irrota. Vasta jälkimaussa tulee humalan pientä yrittämistä. Tämä muistuttaa minua maitokaupan oluista.

8. BrewDog Punk Pale Ale, 4,6%
Mikäli sama kattaus kuin isoveljellä Punk IPA:lla, niin humalat ovat Chinook, Ahtanum, Amarillo, Cascade, Simcoe ja Nelson Sauvin.

T: Onpa aromikas. Humalat tulee etusijalla, mutta niiden mukana tulee taustalla keksistä ja kevyen toffeista maltaisuutta. Humala ei ole erityisen tuoreen oloista, mutta silti houkuttelevan aromikasta. Kyllä tätä kelpaa nuuhkia.

M: Suutuntuma on esimerkillinen. Sopivasti maltaisuutta, jossa tyylikkäästi karamellisuutta ja toffeeta. Humalat on paljon piilommassa kuin tuoksussa, mutta sopivan raikkaana. Kevyttä havutuntua ja pihkaa. Jälkimaku katoaa melko nopeasti eikä jätä katkeruutta juurikaan. Oikein hyvä.

9. Maku Pale Ale, 4,5%
Suomalainen olut, jossa maltaina Pale Ale, Cara Pale ja Crystal 100. Humalina Columbus, Cascade, Centennial ja Chinook. EBU 45.

T: Kevyen hapanta sitruksista humalaa. Raikas ja tuoreen oloinen. Hedelmäisyyttäkin löytyy appelsiinin, mangon ja omenan muodossa. Pilkahdus kaurakeksiä. Aavistuksen ujo, mutta mukavan tasapainoinen.

M: Maussa mennään samalla tasapainoisella linjalla. Kaikki on sopivalla tasolla. Humala on sitruksista, jossa greipin osuus sopivan sivussa ja sitruunan enemmän esillä. Jälkimaku jättää keskinkertaisen määrän katkeruutta. Tämä toimii aika hyvin ja on mukavan tasapainoinen.

Maku Pale Ale & Huvila Pale Ale

Maitokaupan IPA/APA -kuninkuustaiston ranking:

1. 6. Founders All Day IPA
2. 2. Beer Hunter's Mufloni IPA
3. 8. BrewDog Punk Pale Ale
4. 9. Maku Pale Ale
5. 4. Nokian Keisari 66 American Pale Ale
6. 7. Malmgård Huvila Pale Ale
7. 3. Olvi Iisalmi Pale Ale
8. 1. Saimaan Brewer’s Special India Pale Ale
9. 5. Laitilan Kievari Ameriikan Ale

Näin ollen maitokaupan IPA/APA -kuninkuuden 4/2015 vei: numero 6, Founders All Day IPA

Yhteenvetona voisi todeta, että kaikki testin oluet olivat varteenotettavia oluita ja mitään näistä en missään nimessä lokeroisi bulkkiolueksi. Voisin nauttia näistä mielelläni mitä tahansa, mutta ainakin hetken luulen tämän kokemuksen ohjaavan valintaani maitokaupan IPA/APA ostossa kolmen kärkijoukkoon. Suosittelen teille muillekin näitä kaikkia, mutta etenkin kolmea ensimmäistä.

Haaste muille olutblogisteille: Tehkää sama testi samoilla oluilla. Mielenkiinnolla seuraisin tuloksia!