Tervetuloa vuosi 2020 ja Uisge X odotellessa

Ihan pienet maistiaiset vuoden vaihtumisen jälkeen Uisge X odotellessa jo. Kyllä Uisge on taas kerran täällä ja katseet sekä odotukset sinne suuntaan. Tuttuun tapaan Wanhalla ja päivämäärät 7.-8.2., perjantai ja lauantai. Itse tottakai menen paikan päälle.

Sitä odotellessa kaatelin lasiin kotona muutaman viimeaikaisen hankinnan. Sinänsä ihan sekalaista settiä, teemana voisi heittää "hyvät viskit".

Talisker 20yo 1982/2003 58,8% OB

Tuoksu on mineraalinen ja merellinen, pippurinen sekä ruohoinen. Hieman tulee sellaista kuivaa navettaruohoisuutta, tai oikeastaan heinäisyyttä. Maku on hyvin voimakas ja kihelmöivä. Heinää, ruohoja, mineraaleja, tammea ja pippurisuutta. Voimakas maku joka potkii pitkään. Pitkä on myös jälkimaku. Voimallisuuden alla on sellaista kivaa "old bottle efektiä". Kokonaisuudessaan hieno viski, maultaan parempi kuin tuoksultaan.

Glen Garioch 34yo 1984/2019 Signatory (Brühler Whiskyhaus), 44%

Tämä on hassu. Tuoksussa heti tulee runsas sahanpuruinen tammisuus, jossa myös pihkaa, hedelmiä ja toffeeta hieman. Hieman ilmaa saaneena tulee upea hedelmäksrkkisuus, joka on mielestäni todella kiva tässä. Maussa ollaan ihan samoilla linjoilla. Alkuun tuntuu että puu ottaa otteen, mutta aika pian tulee kiva hedelmäkarkkisuus, jossa aavistuksen herukkaa ja petroliakin seassa. Tykkään paljon.

Talisker 25yo, Distillers Edition 2000 & Dark Storm

Tislaamo on suosittu ja tunnettu pippurisesta merellisyydestään. perus kymmenvuotiasta on maistanut jokajamppa ja yleisesti vielä harrastuksen melko alkuvaiheessa. Mistä on kyse? No Taliskerista. Itse en ole vielä kunnolla innostunut tislaamon tuotteista – onhan ne toki ihan hyviä.

Talisker vuosittain julkaistava 25-vuotias lanseerattiin ensi kerran vuonna 2004. Ennen tätä oltiin lanseerattu yksi 25-vuotias OB-pullote, mutta se ei kuulunut näihin vuosittain julkaistaviin eriin. Tämä otsikon 2009 versio 25-vuotiaasta on näin ollen seitsemäs Talisker (OB), joka on pullotettu 25-vuoden ikämerkinnällä ja se lanseerattiin samaan aikaan 30-vuotiaan kanssa (30yo, 2009 versio). Sen kypsyttämisessä on käytetty eurooppalaisesta tammesta valmistettuja tynnyreitä ja uudentäytön (refill) amerikkalaisesta tammesta valmistettuja tynnyreitä.

Taliskerin mallas on turpeistettu noin 18-22ppm fenolipitoisuuteen, jonka seurauksena new maken fenolipitoisuus on luokkaa 5-7ppm. Ottaen huomioon tämän viettämän ajan tynnyrissä (25 vuotta), on tuskin odotettavissa mitään savumyrskyä.

Kaksvitosen rinnalle halusin ottaa muutaman muunkin Taliskerin. 18- tai 10-vuotista ei kaapista juuri nyt löytynyt, joten valikoin kaveriksi Distillers Edition 2000:n ja uudempiin travel retail -tuotoksiin kuuluvan Dark Stormin. Näistä ensimmäinen on viimesitelty Amoroso-sherrytynnyreissä (makea vuosikertaoloroso), kun taas jälkimmäinen on kypsytetty raskaasti poltetuissa bourbontynnyreissä. Näitä olen toki aiemminkin maistanut useampaan otteeseen. Onhan nämä toki hieman eri viivalla, mutta kuitenkin kyse saman tislaamon tuotteista.


Talisker 25yo, OB, 54,8%  (2009)

T: Tuoksussa olemus on odotetusti kompleksisempi ja pyöreämpi kuin esim. Taliskerin kympissä. Ei ole terävää valkopippurisuutta eikä voimakasta merellistä suolaturpeisuutta. Tilalla on pehmeää hentoa turpeisuutta, jossa merellisyys ja suolaisuus on hyvin maltillista. Tässä on myös tynnyrin tuomaa iäkkäämpää tuntua. Kevyen mausteista tammisuutta. Hieman tulee myös lääkemäistä lakritsisuutta, jonka seassa maustepippuria. Maltaisuus yllätti hieman. Kompleksisen hyvä tuoksu.

M: Maussa on enemmän tuttua Taliskeria. Merellistä pippurisuutta, jonka seassa tammitynnyrin tuomaa syvyyttä. Turve on hitusen tervaista ja pehmeää. Lisäksi tässä ei tietyllä tavalla savuisuus varsinaisesti tunnu (ainakaan paljoa). Jälkimaussa tulee punaista kypsää omenaa, joka muuttuu uuniomenaiseksi mauksi aivan lopussa. Tammi tuntuu kivasti myös jälkimaussa.

Talisker Distillers Edition 2000/2011, 45,8%

T: Vaisumpi ja yksinkertaisempi kuin edellinen. Paahteisempaa ja tummempaa fiilistä, josta tulee mieleen hieman marjaisuuttakin (boisenmarja ja karpalo). Seassa tuntuu myös yrttisyyttä laakerinlehtinä ja minttua. Turpeisuus on tässä tuoreempaa. Edelliseen verrattuna paljon yksinkertaisempi.

M: Maussa alkuun tulee enemmän yhteisiä piirteitä, mutta tämän voima on paljon miedompi. Lisäksi melko pian makumaailma erkanee. Tämän mukana tulee kahvista ja makeaa tummuutta, joka muuttuu loppua kohden hedelmäisen marjaisaksi. Pliisumpi yleistuntuma. Taliskerin mineraalisuutta (josta tulee mieleen suola, pippuri, rantakivet ja suolainen merivesisumu), joka kuitenkin taittuu makeuden puolelle. Paahteisen mokkaiset vivahteet ovat kivoja, mutta kevyt yksinkertaisuus vähän vaivaa tätä.

Talisker Dark Storm, OB, 45,8%

T: Hieman enemmän ytyä kuin DE:ssä. Enemmän turvetta ja vähemmän makeutta. Paahteisuus tuntuu myös runsaammin ja tuo tähän houkuttelevuutta. Tässä on myös nuorekkaampi olemus johtuen runsaammasta maltaisuudesta. Tässä on sitä nuorempien viskien mallaspölyä ja omenaa. Ehkä vähiten Taliskerimainen.

M: Maku alkaa sellaisena semi-voimakkaana. Alussa nousee tummaa paahteisuutta ja turvetta. Nämä muuttuu pidemmällä merellisemmäksi ja maallisemmaksi (ruohoa ja hiekkaa). Maltaisuus tuntuu taustalla alusta loppuun. Pyöriteltäessä suussa se tuo saippuaa ja pistävää tanniinisuutta. Jälkimaussa myös samaa pistävyyttä ja kuivattavaa tammea. Melko yksinkertainen ja nuorehko.

Taliskerin 25yo:ssa riitti potkua paljon eikä voima tullut mitenkään terävästi, vaan nimenomaan pyöreästi ja tasaisesti. Voimakas maku myös kantoi pitkälle. Kaksi muuta oli sellaista keskitien kulkijaa, jotka ei oikein innostanut. Ihan hyviä, mutta onhan noita.

Olut Expo Finland 2014 – Hartwa-Trade edustus

Viimeisiä viedään. Hartwa-Trade tuo mukanaan messuille mm. Taliskeria, Lagavulinia ja Bushmillsia.

SKOTLANTILAISET VISKIT:

Talisker 10yo
Talisker 18yo
Hyvin monen viskiuran lähtöruutu, Skyen saaren pippurimylly. Pippurista ja merellistä turvetta. Molemmat ovat perusvalikoiman pullotteita ja turpeisia viskejä (20ppm). 18yo on näistä kahdesta oma valintani.

Lagavulin 16yo
Tämäkin on hyvin tuttu mallasviski harrastajien keskuudessa (ja ei niin kovasti harrastavien). Lagavulinilla ei montaa pullotetta vakiovalikoimassa pidetä, mutta ne mitä löytyy ovat loistavia.

Lagavulin Distillers Edition
Edellisestä tuunattu versio. DE-sarjan viskit ovat kaikki viimesiteltyjä ja Lagavulinin tapauksessa viimeistely on tehty Pedro Ximenez -sherrytynnyreissä. Lagavulinilla on mielestäni onnistunein Distillers Edition pullote.

Oban 14yo
Klassinen tislaamon perusvalikoiman tuote. Obanin kohdalla ei perusvalikoiman kohdalla tarvitse montaa pulloa haalia, kun on jo kahdella koko sarja kerätty.

Cardhu 12yo
Tämä viski löytyy etelä-euroopasta joka maitokaupasta. Löytyy myös Alkosta, jonka valikoimissa se on ollut jo melko kauan. Tämän perus 12-vuotiaan lisäksi valikoimista löytyy 15yo, 18yo ja Special Cask Reserve.

Clynelish 14yo
Tämä tislaamo tuottaa kohtalaisen paljon viskiä, mutta suurin osa päätyy sekoiteviskeihin, kuten Johnnie Walkeriin. Tämä on perusvalikoiman kulmakivi.


IRLANTILAISET VISKIT:

Bushmills 10yo
Bushmills 16yo

Irlantilaisista viskeistä niitä tunnetuimpia. Mukaan valikoitui ikämerkityt viskit, 10- ja 16-vuotiaat mallasviskit. Näistä ensimmäinen on kypsytetty bourbon- ja olorosotynnyreiden yhdistelmänä, jälkimmäinen samalla yhdistelmällä, mutta lisäksi se on viimeistelty portviini-tynnyreissä. Etenkin 16-vuotias on oman suuni mukainen. 

Suosituksiin pääsee Talisker 18yo, Bushmills 16yo ja Lagavulin DE. 

Tsekkaa tapahtuman viimeisimmät olutlistat JaskanKaljat-blogista.

*   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *

Tapahtuman tiedot:

Aika ja paikka: 

24.-26.10.2014, Helsinki, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 

Pääsyliput: 
Ennakkoon Tiketti, PE, LA: 15€. 3pv lippu 25e. Hinnat sis. narikan ja tasting-lasin.

Tapahtuman sivut: 

Olut Expo 2014

Juomalistoja: 

JaskanKaljat

Vuoden 2013 tapahtumakulku: 

OlutExpo 2013

VVF Whisky-live 2014 part I

Ilmoitus foorumilla, kiinnostunutta porukkaa kasaan, sampleja postiin ja tietty aika tiettynä päivänä. Tämän se vaati, nimittäin hiljattain pidetty ensimmäinen Whisky-Live -iltama Virtuaalisella Viskifoorumilla. Ei kuulosta kovin monimutkaiselta hommalta, tosin tuohonkin suunnitteluun ym. saatiin kulumaan tovi, ennen kuin varsinainen tasting saatiin käyntiin. Katsastetaas hiukan tarkemmin mistä oikein oli kyse.

Homma sai alkunsa heinäkuussa 2013, kun foorumilla yksi käyttäjistä ehdotti hiljaisuuden rikkomiseksi ns. livetasting-iltamaa, jossa ideana oli kerätä muutamat toverit kasaan ja maistella muutamat samplet viskejä ja kirjata samalla kommentteja sampleista foorumille. Porukan kerääminen meni periaatteella "ilmoita mielenkiinnostasi täällä" ja lopulta, vaikka alkuun tuli innokkaita osallistujia, homma venähti kuitenkin pitkän matkan päähän ja vasta seuraavan vuoden alkupuolella homma alkoi saada enemmän tuulta alle.

Lopulta päätettiin, että yhteen (ja ainoaan) ryhmään tulee 5 maistelijaa ja tasting vedettäisiin sokkona. Ainoa alkutieto (maantieteellinen alue suurinpiirtein) ilmoitettiin jo ennen sample-pullojen postitteluja, jottei kauheasti läheteltäisi ristiin samoja näytteitä. Hintahaarukka pullotteelle oli päätetty 70-120€, jottei aivan poskettomaksi karkaisi vertailu. Tulevaisuudessa voisi ilmoittaa myös alkoholipitoisuuden, jotta varmistettaisiin eri näytteet ja lisäksi voidaan senkin perusteella säätää maistelun järjestystä. Aika lyötiin lukkoon ja noin 1-2 viikkoa aikaisemmin postiteltiin samplet toisillemme.

Jokainen osallistuja osallistui siis yhdellä pullotteella ja lähetti kaikille osallisille siitä 3cl samplen. Postitus meni hyvin perille normikirjeenä ja sample pyöritettynä kuplamuoviin. Yhden samplen vaihdoin myös ihan kasvotusten, kun satuttiin samassa kaupungissa asumaan. Kun aika koitti, nautittiin yksi sample kerralla (kaikilla sama järjestys) ja aikaa kommenteille ym. annettiin 30min/sample, jonka jälkeen otettiin seuraava sample tarkasteluun.

Koko homma vedettiin siis sokkona, joten alla olen listannut samplen lähettäjän ja omat nootit kunkin samplen alle. Lisäksi lopussa ennen näytteiden paljastusta kukin heitti puhtaan arvauksen tislaamosta, jonka viskiä sample oli, joten omat arvaukset löytyy myös kunkin samplen kohdalta. Noottien jälkeen, löytyy tämän julkaisun lopusta yhteenveto maistossa olleista sampleista tislaamoineen ja nimimerkkeineen.

#1-5 vasemmalta oikealle. Kuva: Peat

Sample #1, Ard-Begbie

T: Vihreän hedelmäinen ja punaisen marjainen. Jonkinverran tulee mieleen bourbonmaista mausteisuutta, mutta ilman neilikkaa. Myös tummahkoa sävyä, josta tulee hieman sherry mieleen (kuivia makeita hedelmiä). Tasapainoinen ja syvä. Ei hassumpi aloitus.

M: Paksuhkoa ja mausteista. Vaniljaisuus ryöppyää hedelmien mukana. Omenapiirakka tulee mieleen. Melko kypsän oloinen. Hyvin on tasapainossa ja makua löytyy intensiivisesti.

Villi veikkaus: Ei hajuakaan...  (17-20yo) Glen Grant...


Sample #2, Vode

T: Punainen portviinisyys tuli heti nokkaan. Tämän mukana selvä turve, muttei kyse mistään turvenuijasta. Pieni flashback Bowmoren port-tyylisestä viskistä. Portin mukana kumisuutta, joka usein on hieman häirinnyt itseäni. Turve on himpun verran likaista (maanläheistä). Ylikypsiä hedelmiä (punaiset rypäleet ja punaiset omenat).

M: Maussa tuoksusta löytyy turve, punaiset ylikypsät hedelmät ja portviinin makeus. Alkaa miellyttävällä turpeisella miedolla kihelmöinnillä ja tasaantuu makeammaksi ja hieman kuivattavaksi. Jälkimaussa kuivahtava portviinisyys. Makeuden seassa miellyttävää mausteisuutta ja hentoa savua. Ihan hyvä, tykkäsin mausta enemmän kuin tuoksusta.

Villi veikkaus: 46-52%, Ballechin port tai Talisker Port Ruighe


Sample #3, Oma sample

T: Suklainen ja vahvan sherryinen. Tiukkaa tuntumaa. Vanhaa nahkaa, kahvia ja kuivia mausteisia hedelmiä. Viikunat ja öljyiset rusinat tulee mieleen. Taatelista mausteisuutta ja miellyttävää mokkaa.

M: Mausteisen suklainen ja hyvin kuivattava. Suuhun tulee alkuun melko tiukka sherryisyys, joka kuivattaa suun melko perusteellisesti. Vesilisä rauhoittaa hyvin. Hyvin kuivattava kuitenkin. Toisaalta pidän tätä herkkuna, mutta vaatii kaipuuta sherrypommiin ja vahvuuden hienosäätö (vesiläträys) on haastava. Aikamoinen jälkimaku.... maistuu varmaan vielä huomennakin....


Sample #4, Triage

T: Ja sitten sherrystä turpeeseen... Kuivaa viljaa (viljapeltoa) savun ja turpeen kera. Punaista marjaisuutta seassa (punaviinimarja ja karpalo). Jodisuus tulee mieleen pienestä suolaisuudesta. Miellyttävä ja tasapainoinen.

M: Pehmeän turpeinen alku. Heti mukaan Caol Ilamaista jodisuuden ja maanläheisyyden sekoitusta. Melko rauhallinen. Turve, savu, vanha tammipuu ja mineraalisuus on tässä makuprofiilina. Isompana siemauksena saa paremman voiman alleen. Jättää jälkeen miedon kihelmöinnin ja hitusen kuivattavan tammipuun (vanha).

Villi veikkaus: 43%, Caol Ila / Bowmore 16-18yo


Sample #5, Peat

T: Intensiivinen savuisuus. Ei mikään savupommi, mutta jotenkin latautunut turpeisuus löytyy. Lisäksi se on tummasti höystetty, kun tulee mieleen oloroso-sherry. Rusennettuja rypäleitä ja muscovado-sokeria. Myös mineraalisuutta. Tykkään tuoksusta.

M: No nyt tulee voimakkaampaa turpeisuutta, makeaa viiniä sivussa ja vanhaa tammea. hunajaa ja kuullotettua appelsiinia. Muscovado-sokerilla höystettyjä marjoja. Tämä on hyvää. Aika pehmeä vaikka on voimakas. Pitkä jälkimaku.

Villi veikkaus:  45-48% ... sherry Laga, tai turpeistettu Bruichladdich


Tässä maistelun jälkeinen fiilis, mihin järjestykseen kyseiset samplet sijoittuisivat keskenään ja suluissa viski, jota sample oli:

1. Peat (Ardbeg Renaissance Continued 55,9%)
2. Ard-Begbie (Glenmorangie 18y.o 43% OB, vanhempi pullote)
3. Oma (Glengoyne 14yo Single Cask# 1113, European hogshead, 1998/2012, 53,5%)
4. Triage (Bowmoren 17 yo White Sands 43%)
5. Vode (Talisker Friends of the Classic Malts 2013, 48%)

Tosin koska nämä ovat luonteeltaan niin erilaisia, niin riippuen mitä tekee mieli laittasin tavallaan 1-3 samalle viivalle. Täältä pääsee katsastamaan itse keskustelun Virtuaalisesta Viskifoorumista.

Talisker 18yo, OB, 45,8% (2010)

Nyt päästään monen viskiharrastajan alkulähteiden juurille. Diageon "classic malts"-sarjaan kuuluva, se pippurimainen savumellakka, joka monet harrastajat vie mukanaan. Kyseessä on vuonna 1831 perustettu Talisker, saarelaisten ikoni. Kymppiähän löytyy kapakoistakin kohtalaisen usein ja samoin alkon hyllyillä se on komeillut jo ajat ja sen tuntee lähes jokainen savuviskien ystävä. Melkein aina puhuttaessa Taliskerin kympistä, tulee puheeksi sen pippurisuus. Vaikka jonkin verran variaatiota on ollut eri kymppien välillä, niin kyllähän se on yksi niistä tunnistettavimmista ominaisuuksista tämän viskin kohdalla. Minulla on mielikuva, että Talisker on savuviskeistä puhuttaessa, suolaisempi, pippurisempi ja siinä on omanlainen mineraalinen savuisuus (tulee mieleen kivinen savuisuus). Omalla kohdallani Taliskerin suosio on ollut hieman vaihtelevaa. Alkuun pidin siitä jokseenkin, mutta sittemmin se on hieman jäänyt syrjään muiden savujen tieltä.

Mutta ei, nyt ei ole arvostelussa se yleisin Talisker, eli kymppi, vaan isoveli 18yo. Tämä on juuri tulossa Alkoonkin saataville Arkadiaan UISGE-viikoille muutaman muun pullotteen kera (näet ne tästä). Tämä viski lanseerattiin vuonna 2004, vielä vanhemman 25yo mukana. Meikäläisen kaapista kyllä löytyy muutama muukin Talisker, kuten Dark Storm, DE, 10yo ja 57 North, mutta juuri kymppiä ei ole tällä hetkellä auki, joka olisi se hyvä vertailukohde tälle 18-ikäiselle. Eli nyt tyydyn mielikuvien varaan vertailussa ja maistan tätä täysi-ikäistä Skyen asukkia.


Talisker 18yo, OB, 45,8% (2010)

T: Lääkemäisen syvä ja paksu, savuisuus tulee mausteisena, maaperäisenä ja miedon lakritsisena. Lisäksi löytyy mynthonia, inkivääriä, mustaviinimarjaa, omenapiirakkaa. Kympin räväkkä pippurisuus on nyt hienostuneempaa ja synkenpää muskottimaista maustepippuria. Tässä on syvyyttä mukavasti ja pitkällä varovaisella nuuhkaisulla löytyy iso kirjo erilaisia vivahteita. Hieman löytyy maanläheistä turpeisuuttakin.

M: Maltillisen paksu ja rikas. Savua löytyy hienostuneesti miedon suolaisuuden ja mineraalisuuden kera. Mineraalisuus tuo hiukan pippuria, laavakiveä, jodia ja greippiä. Suutuntuma on maltillisen paksuhko ja hitusen öljyinen. Taustalla savun ja miedon hedelmäisyyden kanssa on lääkemäistä tuntua. Jälkimaku ei ole kovin pitkä ja se jättää pientä tanniinisuutta ja karvasta pippuria (valkopippuri). Vesi hieman keventää tuoksun paksuutta. Maussa se avaa pippurisuutta ja tuo lääkemäistä mausteisuutta. Pieni tilkka vettä tekee aika hyvää viskille.

Täytynee maistaa rinnakkain kympin kanssa kun mahdollisuus tulee, mutta jo nyt jäi kohtalaisen hyvä fiilis. Ei mahtavan monipuolinen maku, mutta parempi kuin "ihan hyvä". Päällimäiseksi jää mieleen paksuhko miedon savuinen mineraalisuus ja kohtalainen lääkemäisyys. Aikoinaan 75e pintaan loisto-ostos, mutta nykyäänkin varsin hyvä hinta-laatu Alkon mittakaavassa. Jos sinulta puuttuu kaapista Taliskerin kymppi, tai se on jo peruskauraa ja muutoinkin harkitset hieman syvemmän makumaailman omaavaa viskiä pienellä savulla, niin suosittelen tämän ostoa.