09 tammikuuta 2015

Saunaolut part II: Lervig / Magic Rock Farmhouse IPA

Seuraava saunaolut tulee Norjasta ja on Lervig Aktiebryggerin, sekä englantilaisen Magic Rockin yhteistyon tuloksena pantu india pale ale saison twistillä. Lervigin oluet (uudemmat) ovat maistuneet kirjoittajalle aika mukavasti, viimeisimpinä viime talven Winter Ale ja kesäisempi Rye IPA. Magic Rock aloitti toimintansa 2011 ja sen oluita en olekaan vielä juuri ehtinyt maistamaan.

Ruotsissa kierrellessä Systembolagetin hyllyiltä löytyi tämä maanläheinen ipa. Pikainen etiketin luku ja tähdet asettuivat kohdilleen: Citralla ja Centennianilla humaloitu IPA, jossa on belgialaisen hiivan lisäksi käytetty brettaa. Jos ei heti välähtänyt, niin kyseessä on brettanomyces hiivaa, jota löytyy mm. lambic-oluista ja monista sen kaltaisista hapan aleista. Luvassa saattaa olla siis humala-aromien lisäksi funkya maalaistuoksua.

Panimoilla oli aikeena lanseerata tämä erä kahdessa osassa  – ensimmäinen osa tuli jo ennen kesää, mutta toinen erä jätettiin kypsymään viinitynnyreihin. Viinitynnyrikypsytyksessä villihiiva pääsee tekemään taikojaan ja oluen luonne muuttunee raikkaan humalaisesta kompleksisemmaksi.

Villihiivako se siellä hohtaa?

Lervig / Magic Rock Farmhouse IPA, 6%

T: Kirpeän hedelmäistä hiivaisuutta ja hentoa maanläheisyyttä. Kyllä tästä bretan tunnistaa, vaikkakin melko kevyenä. Sitruksinen humala tuoksuu selvästi. Pienen ajan jälkeen hiivainen hedelmäisyys pääsee paremmin esille. Kirpeähköjä käyneitä hedelmiä, joka on tässä iso plussa. Tuoksu on kyllä aika hyväkin.

M: Maku alkaa hyvin hedelmäisenä, jossa sitruksiset ja kirpeät hedemät näyttelee isoa roolia. Hyvin nopeasti maku kuitenkin kääntyy kuivan katkeraksi, joka tuo suolaista tuntua. Greippiä, sitruunaa ja kuivaa humalaa. Hedelmäistä happamuutta tässä saisi olla hieman enemmän. Suutuntuma on sopivan rapsakka ja hiilihappoisuuskin on sopivalla tasolla. Humalaisuus on kohtalaisen voimakasta ja tuo hienoisen korianteritwistin. Jälkimau kuivaa aika paljon.

Odotukset oli melko kovat. Tuoksu oli lähes odotetulla tasolla, mutta maun humalainen kuivuus hieman rokotti tunnelmaa. Brettanomyces olisi saanut maistua enemmän (enemmän hedelmää, enemmän sitä funk-fiilistä). Mielenkiinnolla odottelen tynnyriversiota, jossa humala jää enemmän taka-alalle,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti