04 huhtikuuta 2014

The Balvenie 12yo Triple Cask, 40%

Viskipuolella jatketaan hunajaisten ja turpeettomien joukossa. Edellinen Balvenie oli yhdistelmä tislaamon ominaismakuja, jonka lisäksi siitä löytyi reipasta mausteisuutta uudesta tammesta. Nyt päästään taas takaisin tälle tislaamolle tyypillisten viskien ääreen, kun löytyy useampaa tynnyriä. Ikäkin on hyvin tuttu 12-vuotias, jota tislaamon riveistä monissa on totuttu näkemään. Tälläkin hetkellä on saatavilla useampi 12-vuotias: DoubleWood, Triple Cask ja viimeksi maistettu Single Barrel. Onpa Euroopassa näkynyt vielä 12yo Signatureakin saatavilla.

Otsikon viski on osa kolmen viskin sarjaa, joka lanseerattiin duty free -markkinoille keväällä 2013. Triple Cask -sarjalaiset ovat nimensä mukaan vattaus kolmesta eri tynnyrityypistä; first fill bourbon-, re-fill bourbon- ja sherry cask -tynnyreistä. Tämä olikin sarjan viimeinen jota pääsin maistamaan, eli nyt on 12yo, 16yo ja 25yo maisteltuna. Aiemmat fiilikset muista voit lukea linkeistä: 16yo Triple Cask ja 25yo Triple Cask. Näistä ensimmäinen tuli maistettua osana useampaa muuta Balvenieta (6kpl). Seuraava hyvä askel olisi maistella nämä kolme Triple Caskia rinnakkain, jotta erot tulisi paremmin esille.

Kyseistä 12-vuotiasta löytyy kohtalaiseen hintaan esim. ruotsinlaivoilta, nimittäin litranen leka maksaa alle 60e. En nyt muista mitä 12yo DoubleWood maskaa laivalla litralta, mutta olisiko ollut 50e luokkaa. Tätyy nämäkin kaksi maistella rinnakkain, niin voi tehdä johtopäätöksen kumpiko näistä joskus voisi tarttua laivalta matkaan (jos kumpikaan).


The Balvenie 12yo Triple Cask, 40%

T: Tislaamolle tyypillistä hunajaa, mallasta ja kypsää hedelmäisyyttä. Hieman uuden tammen sokerista puumaisuutta. Sherryn tuomaa pehmeää lämpöisyyttäkin on aistittavissa. Jokseenkin täyteläinen tuoksu. Pieni vivahde palasaippuaa, mutta hyvin pieni. Ihan mukavan oloinen tuoksu.

M: Maku alkaa hyvin pehmeänä ja samettisena. Mausteisuus alkaa kehittymään pikkuhiljaa pinenen pippurisen kihelmöinnin kera. Maltaisuus tuo pyöreyttä. Maussakin tulee first fill hyvin esille, mutta makua pehmentää sherrykypsytys. Jälkimauksi jää hieman paahdetun sokerinen ja vaniljainen maltaisuus.

Tästä jäi parempi mielikuva, kuin mitä odotin. Pehmeydellään hyvin helppo siemailtava ja maukkuutta kyllä löytyy, mutta jääkö kuitenkin hieman pliisuksi pitemmän päälle?

Kuva: thegreenwellystop

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti