19 maaliskuuta 2014

Vierassavuiset osa 3: Arran Machrie Moor Peated batch 3, 46%

Edellisen melkein turpeistetun viskin jälkeen otetaan käsittelyyn oikeasti turpeistettu viski, joka on tämän vierassavuisten minisarjan viimeinen yksilö. Molemmat edelliset olivat ihan onnistuneita tuotoksia, joskin varsinaista turvetta kaivatessa parempi vaihtoehto näistä olisi Glenfiddich. Muutoin antaisin paremmat pisteet Balblairille, joka oli maultaan hieman syvempi ja kypsempi.

Kolmas näistä viskeistä tulee Arranin saarelta, Arranin tislaamolta. Tämän tilaamon perustuotanto on minulle vielä hieman tuntematonta, mutta asiaan on tulossa tämän vuoden puolella pientä korjausta. Sen sijaan muutaman single caskin ja erikoisemman tuotteen olen jo aiemmin maistellut, joista viimeisin taisi olla Arran Millennium Casks.

Vuonna 2013 Arran tuotti vajaa neljänneksen tuotannostaan turpeistettuna, josta suurin osa oli luokkaa 20 ppm ja osa raskaammin turpeistettua 50 ppm. Perustuotevalikoimaan kuului 10- ja 14-vuotiaiden lisäksi tynnyrivahvuinen 12-vuotisas viski, sekä ikämerkitsemätön Robert Burns Malt. Näiden lisäksi löytyy kasa erilaisia viimeisteltyjä ja limited release -viskejä, kuten Sauternes-, Amarone- ja Port Wood viimeistellyt. Vuoteen 2015 mennessä on tarkoitus julkaista 18-vuotias, joka jää osaksi peruspullotteita. Näiden tavallisempien pullotteiden lisäksi löytyy Premium Cask -sarja ja turpeistettu Machrie Moor. Erikoisempi pullote, oli vuonna 2012 julkaistu The Devils Punch Bowl, joka sisälsi mainosten mukaan joitain vanhimpia tynnyreitä Arranilta (onko nyt sitten niitä noin 17-vuotisia?).

Otsikon mukaan keskitytään nyt kuitenkin kolmanteen julkaistuun Machrie Mooriin. Kyseessä on siis turpeistettu ikämerkitsemätön viski, jonka ensijulkaisu oli vuonna 2010 (tislaus oli vuonna 2004) noin 9000 pullon voimin. Alunperin tämä oli turpeistettu noin 14 ppm fenolipitoisuuteen, mutta sittemmin fenoleja nostettiin noin 20 ppm:n. Alunperin tätä tuotettiin noin 10000 litraa vuodessa, mutta kapasiteetti tuplattiin 20000 litraan sen menekistä johtuen.


Arran Machrie Moor Peated batch 3, 46%

T: Alkuun maltaisuus ja turpeisuus tuo mieleen hieman kuivaa navettaheinää. Sellainen maanläheinen kuiva heinätuoksu. Turpeisuus on läsnä, muttei mistään turvenuijasta puhuta. Mukana on myös kypsää hedelmäisyyttä (persikkaa ja aprikoosia). Lasissa seisseenä navettamaisuus hieman kaikkoaa ja hedelmäisyys korostuu. Tuoksu ei ole lainkaan pistävä, vaikka kunnolla nuuhkaisee. Tuo hieman mieleen Springbankin. Nuorekas, maltillinen ja ihan miellyttävä tuoksu. Balanssissa.

M: Maku alkaa tuoksun viitoittamalla reitillä. Nuorta, hieman öljyistä/teollista hedelmäisyyttä, jonka seassa (sopivasti sisäistyneenä) turvesavua. Turpeisuus on selkeästi läsnä, mutta on hyvin erilaista, kuin esim Islayn turveviskit. Tuo mieleen Springbankin, tai jopa Rosebankin turpeisuuden. Maussa nuoruus ja maltaisuus tuo maut hieman pistävästi esille, mutta ei mielestäni häiritse pahasti, vaan ehkä jopa sopii tähän. Jälkimaussa on öljyistä hedelmäisyyttä. Jokin teollinen sivumaku tulee myös esiin.

Tämä oli parempi kuin odotin. Ollessa hieman nuorten Springbankien tyylinen, sopi se jokseenkin myös omaan suuhuni. Mistään herkusta ei ole kyse, mutta jos kaipaa nuorta hieman erilaista turpeisuutta kuin mitä saarelaiset ja Islayt yleensä tarjoaa, on tämä vaihtoehto. Tässä turpeisuus ei ole päälleliimattua ja makeaa hedelmäisyyttä on mukavasti lisänä. Monimuotoisuutta saisi olla hieman enemmän, samoin jälkimakua, mutta overall, hyvä ikäänsä ja hintaansa nähden.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti