Näytetään tekstit, joissa on tunniste siljaline. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste siljaline. Näytä kaikki tekstit

06 tammikuuta 2017

Muistio Silja Line m/s Silja Symphony Tukholma 1/2017

Ja taas mentiin. Kirjattakoon viski- ja olutlogiin uusimmat "trendit" laivalta ja Systembolagetista. Viime reissustahan ei ole kulunut kuin kuukauden päivät (raportti), mutta nyt laivana oli kilpailevan yhtiön, tähän asti paremman valikoiman omannut, Silja Line Symphony. Tällä laivalla tuli viimeksi käytyä elokuussa 2015, jolta löytyy matkaraporttia täältä.

Nyt ilman edellistä raportin kertauslukua muistelisin, että olen jo viimeksi valitellut valikoiman pienoista alasajoa. Laivahan koki uudistuksen myymälöiden ja ravintoloiden osalta joskus vuonna 2014, mutta tällöin ei oltu pubiin koskettu. No nyt sekin oltiin menty pilaamaan. P*rk*le.




Old Port Pub oli saanut täysrempasta turpaan ja valikoimana oli nyt vähän ja tylsiä viskejä. Uudistuksesta huolimatta ollaan paremmalla tasolla kuin esim viimereissun viikkarilla, mutta kyllä tuo on kaukana siitä mitä se joskus aikoinaan oli. Alla myöhempänä hintatasoa listojen muodossa, josta löytyy oluet ja viskit listattuna. Koko reissun aikana en naukannut kuin Knob Kreek ruisviskiä, joka oli hyvin hinnoiteltu ja mukavan maukasta. Tämä löytyi myös 31€ hintaan laivamymälästä.

Oluiden puolella ollaan vielä sellaisella ok tasolla, kaappeja löytyy suunnilleen kolme kappaletta, joissa edustettuna belgiä, jenkkiä, brittiä, sakemannia ja virolaista. Siis kyllähän noista toki löytää maistettavaa, mutta ne hanat loistaa edelleen poissaolollaan. Laiva ei tietty sit ole sellainen paikka jossa ne menisi kaupan, ilmeisesti. Kokonaisuudessaan baari oli ihan ok muuten, mutta valikoimissa oltiin menty alas päin, edelleen.





Laivamyymälän tuotteet olivat aika lailla samalla tasolla kuin viimeksikin. Joitain erikoisempia löytyi vitriineistä ja muutamia uusimpia tax-free -tuotteita. Vähemmän indietavaraa kuin viikkarilla. Määrällisesti melko samalla tasolla kuitenkin. Kuvat kertonee valikoimista tarkemmin. Melkein ostin Lagavulinin 25yo, mutta tonnin hinnalla jätin sen tällä kertaa hyllyyn ;) Oluissa Viking Linen myymälät ovat reilusti edellä. Tältä laivalta ei tahdo löytyä oikein mitään varteenotettavaa mukaan ja osassa jälleen se päiväysongelma.




Ruotsissa jälleen ne kaksi Systembolagetia, Drottninggatan 22 ja Norrlandsgatan 3. Toiseen olin tehnyt etukäteistilauksen – ja onneksi näin, sillä nyt tällä hetkellä hyllyt olivat jokseenkin tyhjillään mielenkiintoisista tuotteista. Viskihyllyillä oli pari mielenkiintoista tuotetta, Springbank 16yo Local Barley, Macallan 18yo sherry ja Systembolagetille pullotettu Old Pulteney olisivat kiinnostaneet, mutta liian kalliita nykyhintoja ja lisäksi ensimaistosa Local Barley ei vakuuttanut.

Systembolagetin vitriiniä

kotiinkantamiset oluista

Muutama viini kotiin
Näin siis taas kävi, että viskeittä tultiin kotiin, mutta ei sentäs tyhjin käsin. Repullinen olutta ja tällä kertaa muutama pienempi pullo viiniä ruoan seuraksi tuli napattua Systembolagetista. Tuolla sai hyviä Amaroneja sopuhintaan, eikä tarvi ostaa isossa pullokoossa. Ja alla vielä ne hintalistat laivalta.




12 heinäkuuta 2016

Muistio Baltic Princessiltä 10.7.2016

Otsikon mukaan lyhyt muistio kyseisen laivan tarjonnasta. Tällä kertaa saa jäädä lähes kuvamuistioksi, sillä oli huonoimpia valikoimia mitä laivoilla olen törmännyt. Paatti seilaa Turku-Ahvenanmaa-Tukholma väliä ja itse tulin kyseisellä paatilla takaisin Ahvenanmaan lomalta. 

Laivan myymälätarjonta oli melko tylsää settiä. Ainakin tylsempi kuin Viking Linen Amorellan ja Gracen valikoimat. Lisäksi tuntui osalla pulloista olevan järkyttävä hinta (esim. Caol Ila 25yo yli 200€). Tuttuja joka paikan NAS-Highland Parkeja, muutamat kalliit vitriiniviskit ja läjä tylsiä ikämerkittyjä. No kyllähän noitakin joisi, jos ei parempia ja mielenkiintoisempia olisi tarjolla, mutta ei ylittynyt oma ostokynnys tällä kertaa. 

Ainoa mitä harkitsin vakavasti oli Balvenien 21yo Madeira Cask, joka oli 119€ hintainen. Tästä pyydetään muistaakseni lähelle 200€ internetin kaupoissa. MAistettuani tuotteen jäi se kuitenkin hyllyyn. Ei huono, mutta ei jotenkin tällä kertaa noussut ostokynnyksen ohi. Alkaa olla sen verta paljon hyviä viskejä kaapeissa, että kynnys "ihan hyvän" viskin ostoon on kasvanut. 






Olutpuolella valikoima oli perushuono. Sitä mitä se on ollut joskus 1-2 vuotta sitten. Nyt hyllyillä oli siis vain muutama hassu perusbulkista poikkeava, pääsääntöisesti virolaisen panimon olut. Odotin enemmän. Viikkarilla on menty paljon pidemmälle laatuoluiden tarjonnassa. 

Erilaisia bulkkiolutlavoja oli kyllä pilvin pimein ja sitähän ne ihmiset pääsääntöisesti sieltä roudaakin. Näin kuitenkin monia ihmisiä jotka olivat kiinnostuneita pienpanimoiden oluista. Osa raahasi myös Olvin IPA-laatikoita tutuilla kaljakärryillä. 


Pubin puolella oli muutama maisteltava, mutta siitäkin jäi hieman pettynyt olo. Jotenkin perustylsää tavaraa ja hanaoluet loisti taas poissaolollaan. Kokeilin tasan yhtä olutta valikoimasta, Saison d'Etre, Stockholm Brewingiltä (5%). Tämä oli peruskiva saison, joka menee luokkaa "ei kikkailuja, ja ihan kiva saison". Ei tarjonnut mitään mieleenpainuvaa elämystä, vaan ihan sitä kuivaa belgihiivaisuutta nipistävällä mausteisuudella. Ehkä aavistuksen kuivempi kuin monet vastaavat. Muutamia oluita sai ostaa sixpäckeissä mukaan, mutta en löytänyt mitään mielenkiintoista roudattavaa. 

Viskien osalta pubissa oli alle kourallinen mielenkiintoisia itselleni. Niistä paria maistoinkin, joista Balvenien maistelunootit uutena tuttavuutena kirjasin ylös arvioineen. Kuvista ja listoilta voi bongata tarjontaa. 




The Balvenie 21yo Madeira Cask, 40%

Tuoksu hyvin makean maltainen, viljapölyinen ja makean viininen. Rypälemäistä hedelmäisyyttä ja rusinalikööriä. Ei mitenkään erityinen, makean maltainen ja rypäleinen.

Maku on odotetusti pehmeä kuin puudeli. Onneksi ei niin viininen ja makea kuin tuoksulta odotti. Alussa Balvenien tyypillistä maltaisuutta ja hunajaa. Miedosti pistävyyttä, mutta ei mene saippuaiseksi. Jälkimakuun mennessä kahvisuutta, paahdettua rypäleisyyttä ja poltettua sokeria. Maltaisuus on tässä melko mukavan oloista. Jää ihan hyväksi, ei hintansa väärti.


13 joulukuuta 2015

Muistio: uudistettu Silja Serenade 12/2015


Ohessa tavanmukainen matkaraportti tukholmareissusta, jonka otsikossa olisi tosin kuulunut olla "uudistetusta" Silja Serenadesta. Laivayhtiö nimittäin taas mainosti useilla sähköposteilla uudistusta, jotka oli kuitenkin hyvin minimaalisia. Selvennetään tähän nyt kuitenkin, että en tietenkään uudistuksen takia tuonne lähtenyt, mutta pisti vain silmään kun niin mainostettiin.

Uudistukset taisi tosiaan olla lähinnä pientä pintamateriaalien ehostusta ja ravintoloiden nimkylttien vaihdot. Tax-free-myymälä oli entisellään ja esimerkiksi viskivalikoima ei ollut muuttunut lainkaan. Hinnat olivat jopa nousseet sen 10-15€ lestiltä. Melko samoja pulloja majaili hyllyillä kuin viiimeksi sisarlaivalla elokuussa. 




Vitriinistä löytyi mielenkiintoisimpana (jossa kohtuu hinta) Auchentoshan Solera 79€, jonka viimeksi noukin mukaani. Perushyllyiltä mielenkiintoisin olisi ollut Talisker 18yo, joka 79€ hinnalla on nykymarkkinoilla hyvä ostos. Tällä kertaa kuitenkin ainoa viski lähti 350 ml pullona, Laphroaig 16yo Limited Edition, 45 €. Myymälän bulkkioluista poikkeavat oluet oli siirretty kassojen lähelle ja niitä oli kourallisen verran. Kovasti mainostettiin ns. sixpäkkiä, jossa oli kuusi tiettyä käsityöläisolutta paketissa. Ei edes erityisen houkuttelevan hintainen (20€). 




Laivan pubi, Old Port Pub, oli sekin sama kuin aiemmin. Viskihyllyillä aika lailla sama tylsä valikoima kuin muutamana aiempana kertana. Useat palautteet lisävalikoimasta eivät siis ole aiheuttaneet minkäänlaista reaktiota. Saisivat nyt edes laittaa niitä TR NASseja maistettavaksi, kun ei niitä tällä kertaa tax-freessäkään päässyt maistamaan. Oluita sai ostaa mukaan vain sixpäkin muodossa, sama setti kuin tax-freessä. Viinibaarista olisi tosin saanut myös Fullersia mukaan.

Pubin olutkaapeissa myös sama tilanne, melkein kaikki oli ennestään tuttua kamaa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Hintatasot oli yhtä imeelliset kuin ennenkin, eli sama "hihastatempaisu" edelleen käytössä. Hyvä esimerkki: Fullers Vintage Ale 2015 6,90€, virolaispanimoiden tuntemattomammat ipat 6,90 €, viskeistä puhumattakaan. Nikka Yoichi 15yo maksoi 10€ 4cl, kun taas Dalmore Cigar Malt oli 18 € 4cl! Huoh...

Muutamat oluet ja viskit tuli nautittua, joista parhaina jälleen Macallan Oscuro. Tuota on ihan kiva nauttia 25€/4cl hinnalla, vaikkei sekään mikään halpa ole. Onhan se halvempi kuin ostaa tax-freestä 699€ pullo – pubista saat pullon juotuna 437 eurolla. Macallanin lisäksi maistoin Port Charlotte PC12, joka oli hieman kumisen oloinen, Yoichi 15yo, joka maistui mukavan kukkaisen tammiselle ja Jack Danielsin Frank Sinatra Selectiä, joka nyt muutaman kerran maistettuna on aika kivan pehmeä ja maukkas. 





NK-talon Systembolaget oli muuttanut naapuriin PK Huset -taloon, joka löytyy osoitteessa Norrlandsgatan 3. Hyllyvalikoimat ovat suurin piirtein samanlaajuiset, ehkä oluita aavistuksen vähemmän. Viskeille löytyi NK-Systembolagetin tapaan perushylly ja "premiumhylly". 

Eipä tuolla mitään ihmeempiä löytynyt ja viskit saivatkin jäädä hyllyyn. Rommien puolelta löytyi kuitenkin muutama mielenkiintoinen pullote ja nappasinkin Zacapan Reserva Limitada 2015 mukaan n. 85€ hinnalla. Oluthyllyiltä otin lähinnä muutaman jouluoluen.

Systembolagetin "premium-nurkkaus"
Systembolagetin Lasivitriiniä 
Ostosaalis