VYS Huomisen klassikot osa 26: Clynelish

Viskin Ystävien Seura järkkäsi maisteluillan Huomisen klassikot osa 26, jossa rivissä läjä epäseksikkäitä viskejä nimeltään Clynelish. Vaan viskin ystävää tämä kattaus kiinnosti, sillä Clyne on jäänyt turhan pienelle huomiolle omissa touhuissani.

Tasting järjestettiin tutussa Carelian kellarissa Manskun varrella. Osallistujia parisenkymmentä, ei ruuhkaksi asti. Clynelish ei siis ehkä kiinnostanut taaskaan niin paljoa, etenkään niin paljoa kuin sisarensa Brora. Alkuperäinen Clynelishin tislaamohan rakennettiin 1819 ja se toimi vuoteen 1967, kun uusi Clynelish rakennettiin viereen.

Vanha tislaamo avattiin jälleen 1969 Islayllä olleen kuivan kauden vuoksi ja se tuotti vahvasti turpeistettua viskiä aina 1972/-73 vuoteen saakka, jolloin Islayn tislaamot taas saivat rattaat pyörimään täyteen häkään. Vanha Clynelishin tislaamo nimettiin -nykyään kulttikuuluisaksi- Broraksi. Brorana se toimi vuoteen 1983, jonka jälkeen sen viskeistä on tullut katoava luonnonvara ja pulloistahan maksetaan tonneja.

Clynelish on ollut jo iät ja ajat Johnnie Walkerin tärkeimpiä komponentteja, sen viskistä isoin osa menee blendien sekoitteksi. Sen tisleille ominaista on kunnon vahamaisuus ja öljyinen puhdas kevyt maltaisuus. Kattauksessa oli tällä kertaa mukana kuvan mukaiset viskit, joista oheisia muistiinpanoja tuli merkittyä.

Clynelish Wilson & Morgan Barrel Selection 1989/2000 Sherry Cask, 46%

Tuoksu kinuskinen ja toffeinen. Miedosti fariinisokerinen. Oloroson paahteisuutta.
Suussa ihan mukavan tasapainoinen. 46% käy tässä hyvin. Sherry on kivasti rauhallista ja tulee esiin enemmän puolivälistä loppua kohti. Aika hieno tapaus 10 vuotiaaksi viskiksi, sherry on tässä kauniisti esillä, viemättä koko näyttämöä.

Clynelish Cadenhead's 1990 26yo Bourbon Barrel, 45,3%

Tuoksu selvästi entisestä bourbontynnyristä - vaniljaa, kirkasta sitruunaisuutta, mietoa saippuaisuutta. Hentoa maltaisuutta. Maku on pehmeän syvähkö, eli kirjoa kyllä löytyy. Syvempi kuin edellinen. Tässä ex-bourbon kypsytys on mukavan mallikkaasti esillä. Vahaisuuttakin kivasti. Edelliseen verrattuna syvempi, paksumpi ja muutoinkin erilainen. Vaikea päättää kumman ottaisin.

Clynelish Silver Seal 1996 17yo #2933, 51,9%

Tuoksussa edellisen kaltaista tuoksumaailmaa, mutta on pehmeämpi ja mielestäni mukavammim rauhallisempi. Hieman herukkaakin löytyy. Toki nuoremman maltainen alkuun. Maku sijoittuu edellisten välimaastoon. Jää alussa "tavallisemmaksi", räväkämpi, terävämpi ja yrttisempi, mutta ajan kanssa paranee huikeasti. Myös vesilisä tekee hyvää. Jälkimaissa antaa parastaan, herukkaa, sitruksia (pehmeänä), makeaa mallasta, kuivaa puuta ja lisää vihreää herukkaisuutta. Aika hyvä.

Clynelish Silver Seal 1993 19yo #7556, 53,5%

Tuoksu edellistä kirpeämpi ja kellarisempi. Eli hieman pölyisempi ja kylmempi. Enemmän tuoretta hedelmää. Maku edellistäkin intensiivisempi. Enemmän sherryä, enemmän tiukkaa hedelmäisyyttä, joka aavistuksen esteristäkin. Jälkimakuun mennessä aavistus saippuaista kirpeyttä, mallasta ja hieman vahaista hunajaa. Edellinen ehkä kivempi kuitenkin.

Clynelish Samaroli 1995/2008 Coilltean #6083, first fill sherry, 57%

Tämän tuoksu on omaan nenään paras. Tuntuu iäkkään monipuoliselta, vaikka ikää ei paljoa ole. Herukan lehteä, minttua, tummaa haaleaa sherryä, mieto paahteisuus. Alla raikkaampaa kirpeämpää hedelmää. Maussa hyvin kuiva ja kuivattava alussa, joskin loppua kohden jättää öljyisyyttä. Sherry todella nättiä ja laadukasta. Herukkaista sherryä, nice. Suklaata, mokkaa. Tasapainoinen, vahvasta sherryisyydestä huolimatta. Lakritsia... Vetää näistä omasta mielestäni selvästi pisimmän korren. Haluaisin tätä pullollisen, mutta hinnat huitelee useassa satasessa jo.

Paremmuus kaivettuna olisi järjestys tällainen:

1. Samaroli 1995/2008
2. Silver Seal 1996 17yo
3. Cadenhead's 1990 26yo
4. Wilson & Morgan
5. Silver Seal 1993 19yo

Malternatives @ Bar Haven

Pidemmän aikaa on tehnyt mieli maistella rommeja, eikä kaapista niitä vielä kovin laajasti löydy, joten päätin lähteä maistelemaan muutamat rommit Helsingin keskustaan. Suomessa ei rommit ole erityisen pinnalla, joten edes pääkaupunkiseudulla ei ole erityisesti valinnanvaraa hyvistä rommiravintoloista. Tiesin kuitenkin erään ravintolan, joka on myös tunnettu viskivalikoimastaan. 

Unioninkatu 17 sijaitseva Bar Haven omaa hyvinkin laajan viskivalikoiman – runsaasti jenkkiviskejä, skotteja, irkkuja, japseja.... siis aika lailla kaikentyylisiä. Viskien lisäksi tuolla on Suomen parhaita rommivalikoimia. Pullot löytyy epätyypillisesti baaritiskin edestä, jossa asiakas pääsee niitä hypistelemään ja tiiraamaan läheltä. Henkilökunta on asiantuntevaa ja erinomaisesti palvelevaa. Paikkana Haven on muutenkin hyvin sivistynyt, hienostunut ja rauhallinen. Helposti Suomen paras aulabaari, jossa olen käynyt!

Nyt en halajanut Havana Clubin, tai Ron Jeremyn peruspulloja, vaan lähdin liikkeelle harvinaisempien rommien perässä, joten siinä mielessä Haven on ykkönen. Paikalta löytyy toki peruspullotteitakin, mutta jätin muillekin asiakkaille jotakin. 

Pyysin laseihin neljää eri rommia, ihan mielenkiinnon mukaan. Ensimmäinen niistä on karibilainen rhum agricole, eli rommi joka on tehty sokeriruokomehusta. Tarkemmin ottaen rommi tulee Marie-Galanten saarelta Guadeloupesta, joka kuuluu puolestaan Ranskalle. Rhum Rhum on rommimestarien Luca Garganon (Velier) ja Gianni Capovillan saarelle perustama tislaamo, tai oikeastaan brändi, sillä se toimii Bielle nimisen tislaamon sisällä omalla tislauslaitteistollaan. 

Liberation 2015 on kuusivuotiasta rommia, joka pullotettiin 2015. Tropiikissa kypsynyt ranskalaisissa viinitynnyreissä. Pullotteen nimi, Liberation, tarkoittaa "vapautettua", eli rommi vapautettiin tynnyristä 2015. 

Yksi itselleni tutumpi rommi viereen, joka ei blogiani seuranneille varmasti tule yllätyksenä. Velierin pullottama Caroni 15yo 1998, 52%.  Tämä löytyy myös kotoa kaapista, mutta toistaiseksi vielä kiinni. Olen maistanut myös tämän pikkuveljeä, 12yo (2000), sekä isoveljeä, 17yo (1998). Tropiikissa kypsynyt Trinidadin saarella koko ikänsä. 

Kolmanteen lasiin pyysin jamaikalaista rommia, sillä nämä kiehtovat omintakeisella tyylillään. Hiljattain Velier pullotti läjän uusia tulokkaita Habitation Velier -pullotteina. Worthy Park on Jamaikan vanhin tislaamo. Se suljettiin 1950-luvulla, mutta aloitti uudelleen toimintansa vuonna 2005. 

Nyt maistettu Forsyths WP 2005 on ensimmäinen rommi 50 vuoteen, joka tislaamolta tulee. Nimensä se on saanut pannutislaimiston rakentaneen skotlantilaisen Forsyths Ltd. mukaan. Paikallisista molasseista tislattua rommia, jota kypsytettiin 10 vuotta ex-bourbontynnyreissä Jamaikalla. Jamaikan muut tunnetuimmet tislaamot ovat Monymusk Distillery, Long Pond Distillery ja Hampden Estate.

Hampdenista puheen ollen, viimeiseen lasiin pyysin kyseisen Hampdenin rommia Silver Sealin pullottamana. Myös Jamaikalla oli aikoinaan runsaasti (satoja) sokeriplantaaseja, mutta sittemmin ne kokivat tutun kohtalon. Tilanne ei sentäs jäänyt niin huonoksi kuin Trinidadissa. Hampden on yksi tunnetuimmista plantaaseista, joka edelleen jatkaa toimintaansa.

Silver Sealin pullottama Jamaica Rum Hampden 20yo on tislattu vuonna 1993 ja pullotettu 20 vuotta myöhemmin 2013. Yhden tynnyrin tuotos, josta pulloja saatiin 295 kpl.

Rhum Rhum Liberation 2015 Version Integrale, 58,4%

Tuoksu on kuiva ja alkuun eleetön. Öljyisen oloinen yleisfiilis, jossa hiukan lämmintä aprikoosista hedelmäisyyttä, tummaa oliivisuutta ja mieto alkoholisuus. Lasiajan jälkeen tulee reilusti kumisuutta. Ei kovin rommimainen. 

Maku on kuiva ja aromikas - ei todellakaan makean sokerinen, jota en toki odottanutkaan. Mieto kuiva heinäisyys, jonka seassa kuivaa tummaa suklaisuutta. Jälkimaussa kypsää keltaista hedelmäisyyttä (marmeladia). Vesilisä mielestäni ei paranna, vaan tuo kumisuutta. Ihan ok, mutta hiukan vaikea saada kiinni mauista. Lisäksi tuntuu ranskalaisen viinitynnyrin tuoneen liikaa kumia. 

Caroni 15yo, 1998, 52% (Velier)

Tuoksussa tunnistettava tuttu petrolusuus, jonka seassa kuivattuja hedelmiä, appelsiinisuutta ja mokkaisuutta. Mieto kreosiittisuus ja vihreä oliivisuus. Kypsemmän oloinen kuin Velierin 12yo 2000.

Maussa paljon samoja piirteitä kuin nuoremmassa 12-vuotiaassa. Appelsiinisuutta, petrolisuutta, kuivaa nahkeaa hedelmäisyyttä ja mokkaisuutta. Jälkimaku kuivattaa suuta ja jättää hedelmäisen suklaisuuden. Pitkä jälkimaku.

Caroni ja Rhum Rhum

Habitation Velier  Forsyths WP 2005, 57,8% (Velier)

Tuoksu pistävän pölyinen, mutta miellyttävällä tavalla. Molassista kirpeähköä sitruksisuutta ja tuoretta lämmintä peltoruohoisuutta. Tuoreiden semikypsien hedelmien tuoksu lisääntyy ajan myötä ja muuttuu hedelmäkarkkiseksi. Kiva tuoksu.

Maussa miellyttävää kypsää ja raikasta hedelmäisyyttä, jossa hyvin mieto kirpeys, tai happamuus. Molassisuus tulee miedosti mukana ja tasapainoittaa hedelmäisyyttä. Yleisolemus kuiva, mutta ei suuta supistava.  Jälkimaku on kuiva, kypsän hedelmäinen (banaania, ananasta ja papayaa) ja miedosti saippuainen. Tämä on oikein hyvää.

Jamaica Rum Hampden 20yo 1993, 50% (Silver Seal)

Tuoksu on syvempi ja "synkempi" kuin edellisessä Jamaikalaisessa. Hedelmäisyydessä on tietynlaista "funkya" mitä Jamaikalaisissa sanotaan olevan. Agree. Kypsää ja miedon hapanta ja kirpeää trooppista hedelmäisyyttä, vaniljaa ja hunajaisuutta. Upea tuoksu.

Maku on sitä mitä tuoksu jo tarjoilikin. Suorastaan mahtava makumaailma. Vahamaista hapahkoa ja kirpeän kypsää hedelmäisyyttä, jossa tammitynnyrin tuomaa pehmeyttä ja ääretöntä syvyyttä. Hienosti Demerara-rommien mauateisuutta ja reipasta hedelmäisyyttä. Syvä ja raikas samalla. Yleisolemus on makean hedelmäinen, muttei sokerinen. Villihiivaoluen luonne sopisi tämän kuvailuun. Upea, parhaita rommeja mitä olen maistanut.