Brooklyn Black Chocolate Stout & Brooklyn Blast!

Brooklyneiden makuun kun päästiin, niin otetaan tähän väliin kaksi vahvempaa Brooklynia – suklainen Black Chocolate Stout ja humalainen Blast! Jälkimmäinen tuli nautittua jo kesän alussa mökillä, josta arvio on maannut viimeistelemättömänä siitä lähtien. Blast! löytyi Saveur Bieren verkkokaupasta 3,90€, kun taas Black Chocolate tuli ostettua Ruotsista viime vuonna. Tämä tuli maistettua ensikertaa joskus muutama vuosi takaperin, sillä tuolloin Black Chocolate Stout löytyi Alkon valikoimista.

Black Chocolate Stoutia on pantu vuodesta 1994 ja sen reseptistä löytyy Pale-, suklaa- ja Caramel-maltaita, joiden lisäksi on käytetty mallastettua vehnää ja jonkinlainen sekoitus paahdettua ohraa ja mallasta (blend of American roasted malts and barleys). Humalapuolelta löytyy Willamette ja American Fuggle. Suklaisuus on saatu tähän siis käytetyistä maltaista, sillä reseptissä ei ole suklaata, tai kaakaota.

"Black Chocolate Stout achieves its dark chocolate aroma and flavor through the artful blending of six malts and months of aging. Properly kept, it will improve in the bottle for many years. The interesting thing is that the beer becomes much more chocolatelike over its first year in the bottle. We brew it every year for the winter season and it is delicious when newly bottled, but also ages beautifully for years." – Garrett Oliver, Brooklyn Brewmaster

Blast! on puolestaan tupla-IPA, jonka valmistuksessa on käytetty Maris Otter- ja Pilsner -maltaita. Humalapuolelta löytyy sitten sitäkin enemmän bängiä – Willamette, Magnum, Cascade, Fuggle, Aurora, Zythos, Bravo, Simcoe, Sorachi Ace, Amarillo, Experiment 6300. IBUt on kuitenkin maltilliset 53. Eiköhän noilla olla kuitenkin liemi saatu katkeraksi, vai onko? Ohessa mietteet kahdesta suuresta Brooklynilaisesta.

"So we use earthy English hops to build the foundation and bright citrusy American hops to bring the noise in the rambunctious IPA we call BLAST! British Maris Otter and German Pilsner malts lends solidity, balance and bready flavors to brace up a beer that’s beautifully hoppy, strangely quaffable and oddly compelling. Minerally hop bitterness is followed by a shock wave of flavor and aroma. You won’t even know what hit you."

Brooklyn Black Chocolate Stout, 10% (Winter 2013/2014)

Tuoksussa kuohkeaa espressoa ja tummaa suklaata. Miedosti hapanta maltaisuutta. Alkoholin tuntee hehkuvana, mutta ei häiritsevänä. Mieto paahteisuus velloo aromien päällä. Bourbonviskistä tuttua hiivaista mäskisyyttäkin on aistittavissa. Yleisesti ottaen tämä on makeaahko ja kermainen, eikä kuivan humalainen stout.

Maussa täyteläinen tumma sulkaisuus ja kuohkea maltaisuus täyttää suun. makeus ja tumman suklaan suolaisuus on hienosti tasapainossa. Mieto paahteisuus on juuri sopivaa tässä. Suklaa on onneksi tummaa eikä liian makeaa. Ei tunnu myöskään päälle liimatulta. Suutuntuma sopivan kuohkea. Jälkimaussa tummaa suklaata, kaakaota ja miedosti imelää maltaisuutta. Herkullinen stout.

Brooklyn Blast!, 8,4% (2014)

Tuoksussa kireetä mäntyhumalaa (pihkaisa ja kuiva), kuivaa keltaista hedelmää ja sammalta. Humala on kuivan pihkaista, lääkemäistä ja yrttistä. Yleisvaikutelma kuivan humalainen. Hieman alkoholin lämpöäkin (ja jopa pistelyä) löytyy. Jotenkin tulee mieleen myös kostea kivikko. 

Maku ei niin humalainen kuin tuoksu antoi odottaa. Pehmeästi ja kuohkeasti alkaa humalat ja maltaat tasapainoilemaan. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kuivahko. Alussa tulee karamellisuutta ja hyvin mietoa paahteisuutta (ajattele paahtoleipää). Humala astuu kuvioon oikeastaan keskivaiheilla ja jatkaa kuivattamista loppua kohden. Yrttistä, hieman lääkemäistä ja greippistä humalaa. Toisaalta myös pihkaista ja havuista. Hedelmäisyys ei tule kovin vahvasti esiin. Aika haastava ja ehkä hieman ristiriitainen. Tämä vaatinee uusintamaistoja.

Maitokaupan Brooklynit testissä

Maitokauppoihin ilmestyi viime kuussa uusia Brooklyn Breweryn tulokkaita, joista yksi on vanha tuttu, mutta ulkoasu on kokenut kohennuksen. Sinebrychoff vastaa Suomessa Brooklynin maahantuonnista – ensimmäiset panimon oluet tuotiin sen toimesta vuonna 2006. Nyt olisi tarjolla lageria, session IPAa ja session saisonia, eli farmhouse alea. Otetaanpa selvää oluiden faktoista.

Brooklyn 1/2 Ale edustaa Farmhouse Ale tyyliä, jonka alkoholipitoisuus on 3,4%. Alunperinhän farmhouse alea pantiin janojuomaksi kuumia kesäpäiviä varten, jolla maataloustyöntekijät saivat tukahdutettua janonsa. 1/2 Alen runko syntyy Pilsner- ja Dark Munich -maltaista. Humalapuolelta löytyvät Perle, Simcoe, Amarillo ja Sorachi Ace. Näiden lisäksi on käytetty mausteena appelsiinin kuorta. Katkerot maahantuojan mukaan 37 EBU.

Toisena oluena on jo pidemmän aikaa kaupoista löytynyt American Ale, joka on saanut uuden designin. Tämänkin suunnittelun takaa löytyy henkilö nimeltä Milton Glaser, joka on tuttu mm. I Love NY -logosta. Runko rakennettu Maris Otter-, British Pale- ja Crystal-maltaista. Humalina löytyy Willamette, Cascade ja Amarillo. EBU 24. Kyseisestä oluesta tuli samaan aikaan myös tölkkiversio.

IPA-tyyliä edustaa sessioitava Brooklyn Scorcher Session IPA (Scorcher #366). Sinebrychoff ilmoittaa tässä käytetyn täysin uutta humalaa (HBC #366), jolla ei vielä ole nimeäkään. Valmistajan sivujen mukaan humalina on käytetty Pilgrim, Cascade, Willamette, Bravo ja Amarilloa. Rungosta löytyy Pale ja Caramel.

Oluita löytyy nyt ruokakauppojen hyllyiltä ja hinnat ovat liikkuneet siellä 2,10–3,5€ luokassa. Itse ostin nämä Tapiolasta Ainoa-kauppakeskuksen K-supermarketista. Näiden lisäksi on vielä tuloillaan Brooklyn Winter Ale ja Sorachi Ace, joista jälkimmäisen olen todennut loistavaksi olueksi.

Brooklyn 1/2 Ale, 3,4%

Tuoksusta olen bongaavinani Sorachi Acen kaltaista humalaa (tässä vaiheessa en vielä tiennyt, että sitä olikin tässä). Mietoa piparminttua, tilliä ja tammilastun tyylistä mausteisuutta. Mieto humaluus. Hyvin pehmeä ja raikas tuoksu, jossa saisoneille ominaista mausteisuutta ja kevyttä hiivaisuutta. Tuoksu tuo mieleen kepeän oluen. Hyvä.

Maussa kevyt runko tulee jopa liian ohuena alkuun. Raikas, mutta hyvin kevyt ja melko hiilihappoinen. Tuoksun kaltaista mietoa humalaa, joka vaimenee hyvin nopeasti kulauksen jälkeen. Sorachi tuo kivan aromikkuuden. Jälkimaku on aika olematon, hyvin mieto kuiva humaluus jää jäljelle. Jos kaipaa hyvin kevyttä, on tämä kelpo saison.

Brooklyn American Ale, 4,5% (2015)

Tuoksu maltainen ja aavistuksen pahvinen. Leipäisyyttä ja toffeeta. Humalaa hyvin miedosti, enkä erota erityisesti jenkkihumalia. Tuoreemman oloinen kuin aiemmin maistamani yksilö, mutta jotenkin tästä puuttuu sellainen särmä.

Maussa mennään samoilla korteilla. Tässä saisi olla enemmän humalaa. Maltaisuutta löytyy, mutta sekin on hieman pahvista. Jälkimaussa alkaa tulla parempia viboja, mutta ei tämä ehkä ole itselleni tarkoitettu. Perus ale helppoon juontiin.

Brooklyn Scorcher Session IPA, 4,5%

Tuoksussa on hyvin tunnistettavissa amerikkalaisuutta – pihkaista ja havuista humalaa, johon sekoittuu hyvin mietoa karamellisuutta. Humala vaikuttaa hyvin tuoreelta ja on selkeästi esillä. Hedelmäisyyskin tuo mukavaa raikkautta. Tämän tuoksu lupailee jo ihan hyvää.

Maussa humala näyttää tietä, mutta runko paljastuu melko pian hieman vaisuksi. Greippistä katkeruutta ja hedelmäisyyttä, jonka taustalla ripaus sitruksisuutta. Keskivahvasti katkera, kyllä tämän hyvin IPAksi jo mieltää. Jälkimakuun katkeruus hieman väistää ja jättää suun kuivaksi. Yksioikoinen ja hieman lyhyt, mutta kelpo suoritus.

Näistä kolmesta paras on mielestäni 1/2 Ale. Huolimatta erittäin kevyestä rungosta, löytyy siitä mukavaa mausteista humalaa (jep, Sorachi Ace on vakuuttanut minut ennenkin). Luulen tämän oluen olevan melko onnistunut. Scorcher olisi hyvä kakkosvalinta, joka tarjoaa hyvän maitokauppavahvuisen greippikatkeruuden humalajanoisemmille. Alla vielä kuvat Brooklyn Sorachi Acesta (tulossa ravintoloihin ja ehkä Alkoon?) ja vanhantyylisestä American Alesta.

American Ale arviota päivitetty 7.9.2015: Uusintamaistossa totesin astetta paremmaksi kuin alunperin. 

Mikkeller / Grassroots Wheat is the New Hops IPA

Törmäsin hiljattain maukkaaseen ipaan, jonka tilasin reseptin perusteella ulkomailta – taikasana Bretta. Tarkemmin ottaen on kyseessä varmaankin jonkinlainen white IPA tyylin edustaja, sillä reseptistä löytyy runsaammin vehnää. Ostin oluen (useamman) Mikkeller.dk nettikaupasta vajaalla viidellä eurolla, mutta olen tätä halvemmallakin muissa nettikaupoissa nähnyt.

Wheat is the New Hops on yhteistyöolut Grassroots Brewingin kanssa (Hill Farmstead Brewery) ja sen reseptiikasta löytyy rungon puolelta mallastetun- ja mallastamattoman vehnän lisäksi Maris Otter -maltaita. Humalina on käytetty Citraa ja Centennialia. Perus hiivan lisäksi on käytetty villihiivaa (Brettanomyces).

Oluesta löytyy myös isompi 50cl versio, joka on pantu Hill Farmstead Brewerylla – tämä 33cl versio on pantu De Proefilla. Brettan ansiosta tämä saattaa hieman kehittyä pullossa ajan saatossa, mutta toisaalta ipamaisuus varmaan hiipunee.

Mikkeller / Grassroots Wheat is the New Hops, 6%

Tuoksu on huumaavan houkutteleva. Tuore hunalaisuus, jossa havuisuutta, pihkaa ja tuoretta nurmea, on hedelmäisyyden kanssa hienosti tasapainossa. Brettan maanläheinen happamuus tuo hienon lisän. Vehnän omat tuoksut jää ehkä hieman piiloon, mutta hieno ipan tuoksu!

Maussa humalat tulee paljon hennommin kuin antaa odottaa. Hedelmäisyys on tuoretta ja miedosti kirpeää. Nektariinia, mangoa, persikkaa ja greippiä. Tasapainoinen ja raikas. Ei kovin voimakas millään saralla ja ehkä asteen verran pliisu, mutta maukas. Katkeroja saisi olla astetta enemmän. Tätä paikkaa onneksi bretta ja hedelmäisyys. raikas vivahteikas kesäolut.

Maitokaupasta: Stadin Panimon American Pale Ale ja American Lager (pulloversiot)

StaPan American Lagerin tölkkiversio on ollut vähän joka hepun kielellä viime aikoina ja jakanut aika hyvin mielipiteitäkin. Itselleni tuo maistui mainiosti, mutta osalle on joko sattunut huonompi yksilö, tai sitten makuasioista on taas kiisteltävää. Eiköhän se vaan ole makuasia. Niin ja toki aromihumalien vaihtelu voipi hieman vaikuttaa asiaan, etenkin tuoksuun. Tästä humalalajikkeiden vaihtelusta jopa mainitaan pullon etiketissä. Pitihän se kuitenkin varmistella itselle vielä – tölkki, vai pullo?

American Lagerin tölkkiversiota on alkanut jo hyvin löytyä kaupoista ja niin löytyy myös pulloversiotakin (ainakin vielä). Nappasin kuitenkin samalla kaksi amerikkalaista, sillä myös Pale Ale on maistunut aikaisemmin allekirjoittaneelle. Nyt siis American Lager vs. American Pale Ale vs. American Lager, joista kaksi ensimmäistä pulloversioina. 

Stadin Panimo American Pale Ale 4,5% (#674, bb.3/2016)

Tuoksu on trooppisen hedelmäinen pihkaisella ja havuisella humalalla höystettynä. Kevyt ja raikas. Lämmetessä tulee miedosti maltaisuutta.

Maussa mieto humala ja trooppinen hedelmäisyys (ananas, mango) on sopusuhdassa. Alussa maut kivasti esillä, loppua kohden hieman vaisuuntuu. Suutuntuma hyvin kevyt ja raikas vähähkösti hiilihappoja. Jälkimakuun jää mieto hyvän tuntuinen hunajaisuus.

Stadin Panimo American Lager, 4,5%, pulloversio (#6831, bb.5/2016)

Tuoksu on hyvin erilainen ja hedelmäisyys (omena, persikka) saa runsaasti mehumaijamaista aromia. Tulee mieleen mummon mehumaijakeitot. Humala on hyvin mietoa, ei lähelläkään tölkkiversion tuoreutta. Mehuisuus hallitsee.

Maussa hedelmäisyydellä on sama mehumaijainen ote kuin tuoksussa. Raikas ja puhdas hedelmäisyys, jossa mietoa hapanta tuntua. Maltaisuus ei tunnu ollenkaan, mutta runko ei ole vetinenkään. Katkeruutta ei tässä juurikaan tunnu.

Kaikki hyviä, mutta kyllä American Lagerin tölkkiversio vie näistä kolmesta pisimmän korren. Pulloista tykkäsin enemmän Pale Alesta, sen hieman ronskimman humaloinnin ja rungon vuoksi.

Jälkikäteen kännykällä näpsästy etikettikuva lagerista