12 heinäkuuta 2015

Longmorn 1996 17yo, Cask #105084 (The Ultimate)

Silloin tällöin saatat kuulla viskiharrastajan suusta sanan sherryjyrä (kuten hiljattain omastanikin). Olen kuullut tätä kuvausta liitettävän moneen Glenfarclasin OB peruspullotteeseen ja esim. Aberlourin 18-vuotiaaseen. Itse en miellä yhtäkään Glenfarclasin OB-pullotetta sherryjyräksi. Tai jos edellämainitut ovat sherryjyriä, niin silloin nyt maistossa oleva viski on sherrypommi, tai suorastaan sherrymonsteri.

Longmornilta ei tislaamopullotteita näe tulvaksi asti – nykyään ainoita saatavilla olevia lienee vuonna 2007 markkinoille tullut 16-vuotias. Se korvasi 15-vuotiaan pullotteen, joka tietääkseni oli suositumpi kuin uudempi 15-vuotias. Sen sijaan sekoitteissa Longmorn on merkittävämpi viski – ainakin Chivas Regal, Royal Salute ja Something Special sisältää kyseistä viskiä. Samoin myös IB-pullotteita kyllä arvostetaan viskihörhöjen keskuudessa, etenkin vahvasti sherryisiä.

Van Wees on hollantilainen pullottaja, jonka käsialaa on tämä The Ultimate -sarjan pullote. Tarkemmin ottaen on kyseessä tynnyrivahva ultimatelainen, jonka sisältä löytyy Longmornin viskiä. Kun pullon sisällön näkee, tai pelkän pullonkin, ei varmaan kahta kertaa tarvitse miettiä minkälaisessa tynnyrissä viski on viettänyt seitsemäntoista vuoden kypsytyksensä. Pullosta löytyy tynnyrimerkintä #105084, joten kyseessä on single cask -pullote yhdestä sherrytynnyristä, josta saatiin pullotettua 594 pulloa (siis sherry butt).


Longmorn 1996/2014 17yo Cask Strenght, cask# 105084 (The Ultimate), 59%

Tuoksussa on alussa punaista voimakasta sherryisyyttä, joka tulee mielestäni enemmän PX-sherryn luonteesta. Lasiajan jälkeen tulee runsaasti paahteista mokkaisuutta, tummaa suklaata ja kuivattuja hedelmiä. Nahkaisuutta ei erityisemmin. Taustalla neilikkaista ja taatelimaista maustekakkuisuutta sekä paahdettua rypäleisyyttä. Intensiivinen ja puolikuiva sherryjyrä, jossa sherryisyys on hyvänkaltaista.

Maku on ilman vettä voimakas ja intensiivisen sherryinen. Mahtava sherryjyrä. Makeaa ja kuivaa vuorotellen. Taatelia, rusinaa, luumua, suklaata ja kuivaa nahkaisuutta. Sherryisyys on puolikuivaa Oloroson ja PX:n välimaastosta. Muistuttaa paljon Glendronachin Parliamentia. Suutuntuma kuivuu loppua kohden. Pitkä tumman sherryinen jälkimaku. Vesi tuo kirpeyttä hedelmäisyyteen. Voimakkaan maukas sherrypommi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti