18 kesäkuuta 2013

Ardbeg Ardbog 52,1% (Ardbeg Day 2013 release)

Ardbegin uusin tulokas, rajoitettuna eränä. Kyseessä siis Ardbeg-"päivän" julkaisu. Mainonta on ollut kovaa jo pitkän aikaa ennen julkaisua. Tämä on tuottanut myös tulosta, sillä pullot ovat loppuneet heti kun ne myyntiin tuli. Alkoon tämä tuli viikolla 24 ja ainakin vielä niitä näyttää täälläpäin löytyvän riittämiin. Noin 500 pulloa olen kuullut suomeen ostetun.

Ardbog on  sekoitus 10-vuotista Ardbegia osittain ex-Manzanilla tynnyreissä kypsytettynä (eri lähteistä riippuen 60% ex-bourbon ja 40% ex-Manzanilla). Manzanilla on espanjalainen väkevä ja kuiva viini, joka on Fino-sherryn tapaista, mutta sitä saa tuottaa vain Sanlúcar de Barramedan alueella ja sillä on oma "Denominacion de Origen", eli ns. tavaranimike tai "suojattu alkuperänimitys".

Ardbog
Tuoksussa Hunajaa, mehiläisvahaa ja viinimarjaa. Kirpeää likaista ja tuhkaista savua rutkasti. Hieman inkivääriä.
Maku alkaa tiukkana polttavana savuisena ryöppynä. Vahvasti märempää savuisuutta, vahaisuutta, palanutta tupakkaa ja vaniljaa. Paahtunutta sahattua puuta ja inkivääriä. Manzanilla on tässä aika vahvasti läsnä, kuivattava ja antaa monipuolisuutta. Jälkimaku kohtalaisen lyhyt ja savuinen. Suuhun jää pieni vivahde makeaa vahaisuutta.
Veden kanssa maku avautuu hieman ja pehmenee. Vesi tuo hyvää tasapainoisuutta tiettyyn pisteeseen asti, jonka ylittyessä viski, etenkin jälkimaku latistuu.


Jonkinverran tätä on tullut nyt maisteltua ja täysin vakuuttunut en vielä ole. Mielestäni tässä on hieman Ardbegin omintakeisuus peittynyt muilla makumaailmoilla. Olen huomannut, että tämä hyötyy hiukan vedestä ja lasiajasta. Muutenkin tämä vaatii hieman aikaa ja totuttelemista, sillä aika tiukasta tisleestä on kuitenkin kyse. Ehkä pientä ristiriitaa on viinistelyn ja savuisuuden kesken. Hiukan tulee mieleen Laphroaig PX caskin "ristiriitainen" olemus, mutta ehkä tämän savuisuus on kuitenkin hieman "sopivampaa" Manzanillalle, kuin Lapparille PX. Tämä on myös hieman kuivempi ja puhtaampi.
Luulen, että maistelua on vielä jatkettava ja katsotaan tuoko hapen vaikutus pullossa myöhemmin lisää pehmeyttä ja tasapainoa.

16 kesäkuuta 2013

Störtebeker Roggen-Weizen, 5,4%

Saksalainen rukiinen vehnäolut. Saksan lukutaidon puutteessa en oikein löytänyt mitään tästä tuotteesta internetin ihmeellisestä maailmasta. Joten tyydytään vain maistamaan ja haistamaan.

Tuoksu viljaisa leipäinen ja mämminen. Lämmintä ruistaikinaa. Aika aromikas tuoksu. 
Maku myötäilee tuoksua. Viljaisa ja rukiinen. Vehnän banaanimakeus tuntuu taustalla. Miedosti humalaa. Paksu ja ruokaisa kokonaisuus. Voisin ostaa toistekin.


Plevnan Amarillo Weizen, 5,0%

Tamperelaisen Plevna pienpanimon erikoisuus. Tämä ei siis ainakaan tällähetkellä kuulu "perusrangeen". Tämä olut valmistettii alunperin tilaustyönä Helsingin Pikkulintuun. Suosion myötä tuotetta kuitenkin tuotiin tarjolle enemmänkin pääkaupunkiseudulle.
Tämän oluen perusta on Plevnan "perus" vehäolut, jossa on käytetty 70% vehnää ja kevyttä humalointia. Tämä on kuitenkin "tuunattu" amerikkalaisella Amarillo-humalalla tehtydyllä kuivahumaloinnilla.

Amarillo-humalakäpyjä
Herkullisen näkönen, samea ja simamainen. Tuoksu kesäisen raikas, makeaa sitrusta, mäskiä ja vehnää. Hieman hiivaa.
Maku kevyen helppo, sitruunan happamuutta, joka taittuu hieman suolaiseksi. Maku loppuu aika lyhyeen. Pientä vihnäoluille tuttua hiivamausteisuutta ja banaanisuutta sivumakuna.

Helppo kesäjuoma, muttei poikkeava. Amarillo humalat tekevät tästä sitruunaisemman ja suolaisemman vehnänoluen kuin tyypilliset saksalaiset "Weizenit".

13 kesäkuuta 2013

Tislaamot kartalla

Tästä julkaisusta löytyy tislaamoiden sijainnit kartoilla. Täältä löytyy maniacsin sivuilta hieno kartta:
http://www.maltmadness.com/whisky/map/Scotland/

SKOTLANTI


ISLAY

SPEYSIDE


YHDYSVALLAT


JAPANI


Kuva: Nonjatta.com