Kaljalle Calellassa, tilalle sherryä

Hellepäivänä iski olutkärpänen ja oli päästävä rannan jälkeen terassille oluelle. Hetken käppäilyn jälkeen löytyi sopiva paikka nimeltä Bodega la Riera.

Tiskillä kysyin outvalikoimaa ja päädyin Voll-Damm doble malta 7,2% olueen. Etiketissä lukee tämän olevan "märzenbier" tyylistä. Tässä on käytetty kaksinkertainen määrä maltaita normireseptiin verrattuna (Damm lager). No jokatapauksessa olut oli aika kevyt, ehkä hieman paahteisempi ja viljaisempi. Ei mitään erikoista.

Tämän paikan juttu oli kuitenkin tiskin takana, sillä siellä oli noin kymmenkunta viinitynnyriä. Huomasin yhdessä tynnyrissä lukevan "Jerez dulce" ja tätä pyysin copitaksen. Tuote oli kuitenkin niin loppu, että siitä tuli vain jämät. Baarimaija kuitenkin antoi minun maistaa tätä. Oli todella hyvää. Vahva, latautunut ja tiivisteinen. Tuoksu oli uskomattoman monipuolinen. Maku samaa luokkaa. Harmi kun loppui. Täti antoi kuitenkin maistaa kahta muuta. Malaga Dulce ja Moscatel. Nämä olivat kuitenkin yksinkertaisempia kuin Jerez. 

Tästä paikasta ja "oluttuokiosta" tuli aika mukava. Täytyy pistäytyä toistekin ajan kanssa. 

Brooklyn Brown Ale, 5,6%

Calellassa iltaa viettämässä Flamencon ääressä. Tunnelma on kovin espanjalainen, mutta ei anneta sen häiritä, sillä lasissa on nyt otsikonmukainen ale.

T: pihkaisa humala amerikkalaiseen tyyliin. Hieman karamellia ja toffeeta sekä paaheteisuutta. 

M: mukavan kastanjainen, paahtunut ja sopivan humalainen. Tämä on tähän hetkeen sopivampi kuin monille nenä päähän. Pientä karamellisuutta, pihkaisuutta, kahvia, minttua, paahdettuha saksanpähkinöitä ja manteleita, tummaa merisuolaista suklaata ja hiivaista mallasta. Oikein hyvää.

SPEC SHEET
Style: American Brown Ale
Malts: British Two-row Malts, Belgian Aromatic Malts, American Roasted Malts. Contains Wheat.
Hops: Willamette, American Fuggle, Cascade
Alcohol by Volume: 5.6%
IBUs: 30
Original Gravity: 15.5° Plato

Espanjalaiset "massa"laatuoluet

Aiemmin tykännyt tietyistä espanjalaisista oluista mutta nyt maistettuna muutamat eivät ole säväyttäneet.

Nyt ilmeisesti espanjassa on panimot alkaneet tuottaa myös "laadukkaampia" oluita. Melkein jokaiselta isolta panimolta on tullut markkinoille jonkinlainen erikoisversio tavallisesta oluesta. Yhteistä näillä näyttää olevan se, että maltaiden laatuun ja määrään on kiinnitetty enemmän huomiota. Nämä ovat kaikki myös kypsytetty "varastoissa/kellareissa" tynnyreissä tai muissa "ei massa-astioissa". Näistä on nyt tullut muutama maistettua. 

Cruzcampo Gran Reserva 1904, 6,4%

T: mäskin viljaisa ja paahtunut tuoksu. Ei mitään erikoista. 

M: reilusti enemmän luonnetta kuin aiemmissa "perus espanjalaisissa". Maltaista makeutta ja humalaa. Jälkimakukin tuntuu jo paremmalta. Kuitenkin jokin sotii tasapainoisuutta vastaan. Jotenkin tuntuu, että alkoholi ja muu makumaailma eivät ole sekoittuneet hyvin. Mutta tämä alkaa jo olemaan "kunnon" oluen makuista.

San Miguel Selecta XV, 6,2%

Tässä oluessa on käytetty kolmea eri keskieurooppalaista humalalajiketta ja kolmea eri mallaslajia. Lopuksi olut on kypsytetty erityisissä varastoissa. 

T: makeahko murskattu vilja, mieto humala ja pientä teollista käymistä. 

M: miedon humalainen ja paahtunut, jonkinverran viljaisa ja jauhoinen. Ei mitenkään erityinen. Aika kevyt laageri tämäkin. On kyllä maukkaampi kuin perus Miguel. 

Glenfiddich 18yo, OB, 40% (2012)

Helsinki-Vantaan lentokentän valikoimia katsastaessa silmä osuu sopivan kokoiseen 20cl puteliin otsikon tislettä. Lentokentän valikoima muutoin on kohtalaisen suppea ja kallis, varsinkin jis matkaa EU:n sisällä ja ei saa ostaa verovapaana.

Glenfiddichiltä olen maistanut aiemmin perusvalikoimasta 12, 14 ja 15-vuotiaat. Kaikki ovat olleet kategoriassa "ihan hyvää", mutta mikään niistä ei ole loistanut edukseen. Myös erikoisemmista eristä on maisteltuna muutama, mutta niistäkään ei sitä säväyttävää versiota ole löytynyt. Kaikki ovat kuitenkin olleet ihan hyviä. Katsotaan miten tämä 18-vuotias säväyttää. 

T: kypsää ja lämmitettyä omenaa, kanelia ja hieman laventelia. Mallasta ja pölyistä kuivahedelmä sekoitusta. 

M: maku yllättää makeudellaan. Tulee heti bourbon tynnyreiden mausteisia vaikutteita jota kuitenkin ex-oloroso tynnyrit hieman pehmentää ja antaa paahteista vivahdetta. Kohtalaisen ytimekäs ja voimakas 40% viskiksi. Jälkimaku on tasaisen pehmeä, muttei anna mitään erikoista säpinää. Pientä sokeriruokoisuutta. 

Taitaa olla niin, että tämäkin Fiddich menee "ihan hyvää" luokkaan, vaikkakin ensitunnelmat on ihan hyvät ja tuntuu, että jos tarkoitus on ollut tehdä 50/50 bourbon/sherry- viski, niin tässä ollaan onnistuttu. Kuitenkin jäin kaipaamaan hieman jotakin lisää.


Uusintamaisto 18.7.2013:

Tämä on alkanut maistua aika hyvälle. Hieman ilmaa saaneena alkaa syvyys ja mausteisuus jotenkin korostumaan. Vertailuna maistoin vierellä Glenfiddich 15 Year Old Distillery Edition, 51% ja täytyy myöntää, etä vaikka olen kaivannut monesti hieman lisävoltteja näihin GF:n, niin tässä tapauksessa 18yo lakaisee lattioita tuolla 15-kesäisellä DE:llä. Paljon maukkaampi ja monipuolisempi. Sekä tuoksu että maku.