Näytetään tekstit, joissa on tunniste Octomore. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Octomore. Näytä kaikki tekstit

21 lokakuuta 2014

Olut Expo Finland 2014 – Beverage Partners Finland edustus


Beverage Partners Finlandin edustukseen tulee Bruichladdichin tislaamon pullotteita. Bruichladdich tunnetaan melko kirjavasta valikoimasta, vaikkakin erät saattavat olla hyvinkin pieniä. Tislaamolla on kolme brändiä ("päähaaraa"): Bruichladdich, joka on käytännössä turpeistamaton (noin 3-4 ppm vuodesta 2003 eteenpäin), Port Charlotte, joka on vahvasti turpeistettua (n. 40-50 ppm) ja nykyään turvenuijapäille Octomore (tulossa jo yli 200ppm viski). Kattaus näyttää oheiselta:


Bruichladdich Scottish Barley (Classic Laddie)
Tämä on nykyinen perusvalikoiman pullote, joka on ikämerkitsemätön. 100% valmistettu skotlantilaisesta ohramaltaasta ja kypsytetty amerikkalaisissa tammitynnyreissä. Alkoholivahvuus on jätetty kunniallisesti 50%:iin.


Bruichladdich Islay Barley 
Tähän käytetty ohra kasvatettiin Rockside-farmilla, Islaylla (olettaen että kyseessä 2007 Rockside Farm, 50% pullote). Sato kerättiin vuonna 2006 ja tislaus tapahtui vuonna 2007. Kypsytetty ex-bourbontynnyreissä ja pullotettu 2013. Kolmas batch sarjassa Islay Barley.

Port Charlotte Scottish Barley 
Toiseksi turpeisin tämän listan viskeistä. Ohran fenolipitoisuus on noin 40ppm ja tämän ohrat tulee niin ikään 100% Skotlannin maasta. Pullotuksen yhteydessä käytetty Islayn lähdevettä.

Octomore 6.1
Tämä on turvepommien rakastajille. Ohran turvefenolipitoisuus huitelee 167ppm luokassa ja ikää vain 5 vuotta. Takuuvarma suupommi siis. Jakaa mielipiteitä, jotkut tykkää yksinkertaisesta savupommista, joillekin liian yksinkertainen.


Näistä voisi suositella Port Charlotte Scottish Barleytä ja Octomore 6.1, mutta varoituksen sanana, ei kannata heti ensimmäiseksi tuota 6.1:ä kokeilla. 

*   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *
Tapahtuman tiedot:

Aika ja paikka: 
24.-26.10.2014, Helsinki, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 

Pääsyliput: 
Ennakkoon Tiketti, PE, LA: 15€. 3pv lippu 25e. Hinnat sis. narikan ja tasting-lasin.

Tapahtuman sivut: 

Juomalistoja: 
Vuoden 2013 tapahtumakulku: 

25 marraskuuta 2013

Mystery samples part 1 (2013)

Hypätään hetkeksi syrjään talvioluista ja jouluviskeistä. Viime kerran bloggaajien tapaamisessa sain muutaman samplen maisteltavaksi, joista kaksi on ns. mysteri sampleja. Mainitaanm, että nämä mysteeriset samplet ovat herran, joka kirjoittaa "Kertomuksia Savuista" -blogia. Aika harvoin tulee maisteltua näin mysteeristi viskejä, jolloin ei tiedä mitään taustoja lasissa olevista juomista. Enhän edes tiedä onko nämä välttämättä viskejä. No todennäköisesti ovat, mutta lasissa saattaa olla mitä tahansa halvimmasta blendistä kalliisiin sinlge malteihin. Viimeksi muistaakseni maistelin sokosti viskejä kavereille järkkäämässäni tastingissä. Tällöin tosin tiesimme jo mitä viskejä maistelussa on mukana, mutta maistelujärjestystä ei tiedetty. Tällöin huomasimme kaikki, että tasting meni melkein enemmän tislaamon arvailuksi, kuin nautiskeluksi. En tiedä miksi se väkisin meni sellaiseksi, vaikka kuinka välillä muistutteli itselleen, että pääasiahan tässä on maistella ja nautiskella viskiä ja lopuksi todeta oliko se kuinka hyvää tai pahaa.

Noh ehkä se on sellaista amatöörimäistä aloittelevaisuutta, sillä ei tosiaan kovin usein tule sokkona näitä maisteltua. Asiassahan on omat hyvät ja huonot puolensa, sillä itse tykkään siitä glamourista, jonka saa kun korkkaa arvokkaan tai semiarvokkaan viskin ja vielä jos se osoittautuu hyväksi niin ai ai. Puoli juttua on jo pelkästään pohtiminen mitä viskiä haluaa, sen kaivaminen laatikosta ja lasiin kaataminen. Sitten alkaa vasta se varsinainen tarkastelu, tuoksuttelu ja maisteleminen.

Kun edessä on mystery sample, niin monellehan tulee ns. paineita siitä, osuuko oma kokemus tarpeeksi "oikealla tavalla" kohdalleen kyseiseen viskiin. Esimerkiksi, jos lasissa olisi halpa blendi ja lopputulemaksi kerron sen olevan oikein täyteläinen ja yksi parhaista viskeisttä mitä olen maistanut, niin ehkä se sitten hieman hävettäisi, että tässäkö tämä vuosien viskikomeus nyt sitten tiivistyy, päästään alkuruutuun mistä on joskus lähdetty? Ei, miksi sen täytyisi mennä niin. Onhan se hyvin mahdollista ja jopa joten kuten todennäköistä, että jos edessä on esim. viisi samplea ja joukossa on jokin kohtalaisen laadukas blendi, tai perus 12yo islayviski, niin se saattaisi juuri sillä kertaa kolahtaa makunystyröihin paremmin, kun 31yo tuntematon speysideri. Varsinkin jos savuiset viskit on se "juttu". Noh nyt kun on kirjoiteltu jo useampi rivi mitä sylki näppikseen tuo, niin on aika maistaa nämä kaksi mysteeristä samplea.

Vaemmalla sample 1 ja oikealla sample 2


Mystery Sample 1

T: Tuoksussa ei melkeinpä voi erehtyä. Tulee heti mieleen Islayn savuiset tuotokset. Puhdasta ja semiraikasta puista savuisuutta, vaniljaista mausteisuutta ja kirpeähköä hedelmäisyyttä. Savuisuus muistuttaa jotenkin Kilchomanin savuisuutta, niitä on viimeaikoina tullut jonkin verran tuoksuteltua. Ja sen savusta myös pidän. Lasissa seisseenä savuisuus muuttuu hieman lääkemäiseksi ja kääntyy Laphroaigin savuisuuden suuntaan. Tuoksu ei ole yhtään hassumpi, hieman lääkemäisyyttä, puumaista savuisuutta ja vaniljaa. Aika tyypillinen Islay -profiili.

M: Suussa tämä tuntuu aika hyvältä. Sopiva voimakkuus heti alkuunsa, vaniljaista tammea, puhdasta kirpeää savuisuutta, jossa tuntuu vihreää hedelmäisyyttä. Keskivaiheilla alun kihelmöinti tasaantuu ja vanilja korostuu. Savuisuus jää mukavasti taustalle. Nuorehkon oloista maltaisuutta. Jälkimaussa löytyy vaniljaista ja tammista mallasta ja makeahkoa savuisuutta. Veden kanssa hieman lääkemäisyyttä. Tämä on parempaa kuin "ihan hyvää".


Mystery Sample 2

T: Heh, täytyypä nyt heti mainita, että tässä vaiheessa totean sample numero 1:n olevan parempi tuoksultaan. Tässä kakkosessa on kumimaista toffeeta reilumminkin. Jonkin verran tulee jotakin sherryviskin piirteitä, mutta vahva kumisuuus peittää kaiken mukavan allensa. En meinaa millään saada tästä muuta tuon kumisen toffeen lisäksi irti. Pistävää lääkettä alkaa erittyä ajan myötä. Ei tämä siis oikein omaan nenääni kolahtanut.

M: Uskaltaako tätä maistaa edes :D. Täytyy myöntää, että ennakkoluulot tuoksun jälkeen ovat aika ... ööö... alhaalla. No ei tämä kyllä maullakaan kehuja ansaitse. Alun kihelmöinnin jälkeen tulee multaista viinimarjapensasta. Jotain raakaa. Aavistus sherryistä piirrettä. Jälkimaussa paranee maun muuttuessa hieman suklaiseen ja kuivien hedelmien suuntaan. Metallisuutta ja lääkemäisyyttäkin löytyy. Viina ja raakuus puskee alussa kuitenkin pahalla tavalla. En minä tätä toistamiseen ehkä haluaisi maistaa.


En nyt sitten tiedä olisiko tässä vain syytä todeta, oliko viskit hyviä vai ei, mutta ehkä se on mielekkäämpää heittää vielä arvaukset (nimenomaan arvaukset) kehiin, niin saa myös samplen antaja joko nauraa, tai muuten vaan ihmetellä. Veikkaampa siis, että sample 1 on Kilchomanin tislettä ja sample 2 on jotain omituista, ts. ei harmainta aavistusta. Joku muu kuin skotti/irkku/japsi/jenkki? Sample 1 on kaikilla tavoin parempi.
Kiitos sampleista Veskulle, onneksi toisesta tykkäsin, niin saatat ehkä joskus uudelleenkin vaivautua antamaan samplea?

* * * * * * * * * *

Edit: Noniin, sainpa sitten tietää mitä tuli maistettua. Tietenkin aiemmin kirjoittamani teksti jää sellaisenaan ja lisään nämä lisäykset tähän erikseen. Eli Sample 1 oli Octomore 10YO ja sample 2 Bruichladdich Valinch Lions Tour. Octomoren nyt varmaan suurin osa tietää, eli oltiin oikeilla jäljillä. Savuistahan se toki on ja kohtuu nuorekastakin. Itseltäni löytyy myös sample kaapista, mutten ollut vielä kerennyt maistaa sitä ennen tätä kertaa. Otetaan se uusiksi maisteluun tässä joku kerta. Tuo toinen olikin sitten hieman erikoisempi tapaus. En tiennyt tuollaisen bruikan olemassaolostakaan. Kyseinen viski on siis 23-vuotias (!) ja "enhanced", eli onko se nyt sitten viimeistelty vai "ehostettu" ranskalaisissa punaviinitynnyreissä (pomerol casks). No joka tapauksessa asiahan ei siitä miksikään muutu ja kuten Veskulle sanoin, olisin hermostunut itselleni, jos tuon olisin ostanut kaappiin.

Kuvat ©Kertomuksia Savuista


06 heinäkuuta 2013

Savuisten maistelua Heinäkuussa 2013

Järjestettiin maisteluilta ja paikalle eksyi lähinnä savuisia viskejä joiden mukana yksi blendi-japsi. Suurin osa näistä viskeistä on jo maisteltu ja niiden osalta nuottien kirjoittelu jäikin pois ja keskittyminen oli lähinnä uusissa tuttavuuksissa.
Maistelu aloitettiin marinoimalla suuta Famous Grouse Blackilla. Marinoinnin jälkeen päästiin itse asiaan ja aloitettiin illan "vieraalla", eli savuttomalla japsilla.


Nikka 'Gold & Gold', 43%, OB, +/-2008

T: kukkaista raikkautta, hedelmäisyyttä ja pientä kumisuutta. 
M: alkaa pehmeänä, jopa pliisuna, mutta suussa avautuu aika pian ja muuttuu kohtalaisen hyväksi. Mausteisuutta, kihelmöivää hedelmää ja kukkaista aromia. Maku ei kuitenkaan yllä erikoisiin ulottuvuuksiin,vaan jää aika persoonattomaksi. Ihan ok perus blendi-japsi.


Bruichladdich Octomore 02.2, Orpheus, 61%

T: reilu turve ja savu, lämmintä ummehtuneisuutta ja pientä makeutta. 
M: vahva kirvelevä savu tulee lähes heti, mutta myös hyvää makeutta ja marjaisuutta sekä hunajaa nousee esiin. Toimii suun marinoinnin jälkeen, mutta saattaa olla liian tujua "raakaan" suuhun. Jälkimaku jää hyvänä hilloisuutena ja savuisuuden sekä mausteisuuden yhdistelmänä positiivisena mieleen. Ei haittaisi omistaa pulloa.


Bowmore 15yo Mariner, 43% 

T: Yrttisyyttä ja hedelmäisyyttä. Turvetta ja kumisavuisuutta löytyy toffeen kera. Ei sytytä erikoisemmin tuoksun perusteella.
M: Hieman tylsä suutuntuma. Savuisuutta löytyy kohtalaisen paljon, samoin hedelmää, mutta mausteita aika niukahkosti. hitusen yrttisyyttä/jodisuutta. Jälkimaussa jodisuus muuttuu savuisaksi suolaksi. Parempiakin Bowmoreja on juotu, mutta tämä on ytimekkäämpi kuin viimeksi maistamani perus 12yo. 

Illan maistuvimmaksi viskiksi ylsi tällä kertaa Octomore ja Ardbog.

Illan valikoima

11 kesäkuuta 2013

UISGE 2013

Omat maistot olivat alla olevan listanmukaiset. Tein pienet ja "ei niin vakavat"-muistiinpanot jotka nyt kopipastena editoimattomana tässä.


Glenfarclas 25yo: Vahva tuoksu, sherryinen, toffeinen, kuivaa luumua, kuivaa banaania, kermatoffeeta, hieman yrttinen.

Glenmorangie Signet: Tuoksu mausteinen, maltainen. Maussa oranssia hedelmää, ylikypsää hedelmää, pehmeä. Aika tavanomainen muutaman sipin jälkeen.

Glenmorangie Ealanta: Vahva vaniljainen ja bourbonmainen tuoksu. Bourbonimaisia mausteita, vaniljainen, tamminen, tietyllä tavalla tasapainoinen, hieman paahteinen, hyvää.

Glenlivet 16yo Nadurra CS batch1109I: Tuoksussa nuori "raaka" tammi, vaniljaa, mallasta. Maku kirpeä, maltainen, hillitympi kuin ealanta, hedelmäinen, raikas, hieman katkeraa.
Glenlivet Nadurra

GlenDronach SC 1995 pikkulintu: Tuoksussa jotakin maanläheistä, toffeekaramelliä, kahvia, viljaa. Maussa fariinisokeria, kermaisuutta, sherryä, lääkemäisyyttä hieman vivahteena, jotakin turpeen kaltaista.

DL old&rare Caol Ila 27yo: Turvetta, mineraaleja, suolaa. Maussa turvetta, merisuolaa, lääkemäisyyttä, hieman makeaa viiniä jälkimaussa. Ehkä jää kuitenkin vähän vaimeaksi.

27-vuotias Caol Ila
Bowmore 25yo: Tuoksu laimeahkosti 12yo kaltainen mutta lisää syvyyttä. Maussa heti salmiakkia ja punaisia hedelmäkarkkeja, marjaa, lääkettä, mietoa turvetta taustalla.

Provenance Caol Ila young&feisty: Ohut ja lihaisa savun tuoksu, makeaa savua. Maku lämmin, puhdas, makeahkon vivahde, savuisen raikas, ohut, lyhyt, kevyt. Yllätti, hyvää kevyttä!

Bruichladdich Octomore 4.2: Tiivistynyt savuisuus tuoksussa, tuoreutta. Maku on kunnon pakkaus savua, makeahkoa savua, maustettakin on, limeä. Hieman ykstoikkonen mutta ihan jees.

Glenfiddich AoD madeira cask: Tuoksu pistävähkö yrttiä, salmiakkia hieman. Maussa tammea, vaniljaa, kevyttä viinimäisyyttä joka tuo makeutta.

Bushmills 16yo: Sherrytuoksu, pehmeä, kuivia hedelmiä, kahvia. Maku yllätti positiivisesti, kuivaa rusinaa, kermaa, maitosuklaa, sherryä ja muuta viinimäisyyttä.

-Old Rip Van Winkle family reserve RYE: Tuoksu vahva, rukiinen mausteinen. Maku katkeran rukiinen, inkivääriä, vaniljaa, hapanta onenaa, tummaa sokeria. Kiva pitkä jälkimaku.

DL Laphroaig 15yo directors cut: Raikas salmiakkijauho, kylmä savu, merilevä, jodi, pippurinen, makea jälkimaku.

Tapahtuma oli omaan mieleen hyvä. Hiukka ahtaaksihan nuo tilat kävi joskus 18 jälkeen ainakin perjantaina.