Terveiset Panimoravintola Koulusta

Kesälomalla mökkeilyn jälkeen yhden yön piipahdus Suomen Turussa. Tyttäreni (5v) kysyi hauskasti perille saavuttuamme, puhutaanko täällä Suomea. Teki mieli vastata, että tavallaan. Muun riennon jälkeen ajattelin pistäytyä kylillä, eli paikalliseen pubiin, josta saisi hyvää viskiä ja olutta.

Panimoravintola Koulu sopi tähän kuvaukseen ehkäpä hyvin, enpä ollut tuolla aiemmin käynytkään. Ainakin ennen Turun parhaimpia viskipaikkoja oli Kerttulin Kievari, mutta paikan omistajuus vaihtui jokunen vuosi sitten, jolloin oli huhuja viskitarjonnan downgradedaamisesta. En tiedä kuinka kävi, mutta lähempänä hotellia löytyi Koulu.

Panimoravintola koulu sijaitsee osoitteessa Eerikinkatu 18. Panimolla on melko suuri oma oluttuotanto, joten luonnollisesti hanoista löytyy oman panimon tuotoksia. Viskihyllyillä komeilee toista sataa, ellei kolmatta sataa pullotetta. Hintataso kohtalainen ja vaihteleva.

Koulu sai ensimmäisen oman viskinsä 2013. Koulun 3-vuotias Sgoil on tislattu Reksi Bock -oluesta Tuorlan maatalousoppilaitoksella, sillä Koululla ei ole omia tislauspannuja. Ensimmäinen viski oli hyvin pieni erä ( 150 litraa tislettä). Koulun kakkosviski tuli sherrytynnyristä (Sgoil sherry cask) ja se julkaistiin vuonna 2014. Pikkutynnyrissä kypsynyt 4-vuotias viski tuotti 80 pulloa viskiä, joten kyseessä oli ensimmäistä erää pienempi satsi. Hiljattain eräässä maistelutapahtumassa kerrottiin, että toistaiseksi Koululla ei ole tulevaisuutta viskien parissa, eli lisää ei olla näkemässä ainakaan vähään aikaan. Vai tulisiko sittenkin vielä yhdestä 50-litran tynnyristä jotakin ulos piakkoin?

Maistoin paikan päällä toki muutamaa juomaakin, ettei kuivin suin tarvitsisi lueskelle, kirjoitella ja oleskella. Sgoilin Sherryversiosta uusintamaisto, Koulun Vehnää ja Kavalanin "suomipullotetta". Kyseinen Kavalan on siis Viskin Ystävien Seuralle pullotettu ja kypsytetty tynnyrissä, jossa on aiemmin ollut turpeista Islay-viskiä.

Sgoil Sherry Cask, 59%

Tuoksussa selkeä pienen bourbontynnyrin aromi. Vaniljaista uutta tammea, hiivaisuutta, neilikkaa ja keltaista hedelmäisyyttä. Hunajaisuus ja mieto hiivaisuus toimii. Nuoruus paistaa läpi, mutta en tästä muuta odottanutkaan.

Maussa on jotakin sellaista mistä tykkään. Muistuttaa Valamon seiskaa kermaisella hunajaisuudellaan, kukkaisuudellaan ja vaniljaisuudellaan. Suutuntuma on etenkin jälkimaussa kivan öljyinen ja pehmeän kermainen. Maku riittää pitkälle jälkimaussakin. Tykkään tästä, nuoresta olemuksesta huolimatta.

Kavalan Peaty Cask, 53,2% (for VYS)

Tuoksusta bongaa helposti turpeisuuden, joka on sellaista tarttunutta nokista turpeisuutta. Hetken ilmailun kanssa alkaa karkkista hedelmäisyyttä ilmetä. Pientä pistävyyttä ja kitkeryyttä, joka rauhoittuu ajan kanssa. Pidän mielenkiintoisena nokisuuden alla olevaa karkkisuutta.

Maussa Turvetynnyrin vaikutus on selvä. Pientä tervaisuutta, lääkemäisyyttä ja nokisuutta. Alla mielekkäämpää hedelmäisyyttä, joka tuo mieleen keltaiset hedelmät ja hedelmäkarkit. Pippurinen olemus, joka kantaa myös pitkälle jälkimakuun. En tiedä tuoko turve tähän mitään lisäarvoa. Voisin kuvitella tämän olevan parempi ilman.

Panimoravintola Koulu Vehnä, 5,4%

Tuoksussa reilu vehnäinen mausteisuus, jossa neilikka ja banaani jyllää. Hiiva tuo hienosti kypsän banaanisuuden ja neilikan esille. Tämä on niitä runsaammin mausteisia vehniä mistä tykkään.

Maussa leivinhiivan kaltaista runsasta mausteista makeutta. Banaanisuus voimakasta, samoin neilikkaisuus. Ehkei ihan niin runsas kuin tuoksu antoi olettaa, mutta silti erittäin hyvä vehnä.

OlutExpo Finland 2014 – perjantain ja lauantain kokemukset

Olutexpo on omalta osalta nyt koettu – kaksi päivää, hyviä oluita, hyviä viskejä ja etenkin mukavia ihmisiä. Näin voisi tapahtumaa luonnehtia muutamalla sanalla. Ajattelin kuitenkin hölisijänä kertoa hieman tarkemmin kokemuksistani.

Tapahtumalla oli tänä vuonna uusi paikka, Helsingin vanha Kaapelitehdas. Paikkana ei niin viihtyisä kuin Wanha Satama, mutta tilava ja hyvien kulkuyhteuksien päässä. Lisäksi paikasta oli saatu kohtalaisen viihtyisä ja valoisa. Ständit oli mielestäni hyvin sekoitettu ympäriinsä, eikä niin, että viskit olisivat samassa ryppäässä ja oluet toisessa. Tämä edisti sitä, että ihmiset kiertelivät aktiivisesti joka puolella. Vessoja löytyi riittävästi, jonoja ei juuri muodostunut. Sisääntullessa sai lasin ja tapahtumavihkosen kouraan, mutta vihkossa ei ollut tarjolla olevia juomia. Onneksi mukana oli Jaskan ja minun tekemä messuvihko. Aika monella muullakin tuo näytti tapahtumassa olleen mukana.

Lasipiste oli kutakuinkin keskivaiheilla, eikä siinäkään kovin isoja ryysiksiä muodostunut. Viime vuodesta tuttu lasinvaihto oli myös tänä vuonna käytössä ja se oli erinomainen järjestelmä asiakkaiden kannalta. Viskilaseja sai jokaiselta viskiständiltä erikseen ja sen pystyi palauttamaan lasipisteeseen. Kuulin, että tämän kannalta osoittautui hieman ongelmia näytteilleasettajilla, sillä ajoittain oli lasipulaa. Itse en kokenut ongelmia lasien kanssa.

Myös maksukäytäntö oli sama kuin viime vuonna, eli tapahtumassa oli polettipiste, josta maksuvälineenä toimivia pullonkorkkeja pystyi ostamaan 10e arvosta minigrip-pusseissa. Toimiva ratkaisu, vaikka kuulin tämänkin aiheuttaneen ajoittain ongelmia kovan kysynnän vuoksi. Itse en tässäkään asiassa kokenut minkäänlaisia ongelmia.

Ruokapisteenä löytyi merikaapelihallin perukoilta snäck-tyylinen rafla, josta sai mm. pizzasliceja, sipulirenkaita, kanankoipia ja lämpimiä leipiä. Juomana sai ainoastaan vettä (1e) ja kahvia (1,5e). Pizzaviipale irtosi 3,5e:lla. Täytyy myöntää, että ainakin "äijäpizza" oli ihan maukas mielestäni. Kaapelitehtaan tiloissa oli myös sisääntuloaulan liepeillä kahvila ja ruokala, josta pääsi ostaamaan muita kahvilatuotteita.

Hinnoista voisi antaa risuja muutamalle puljulle. Esimerkiksi Brewdogin tuotteet jätin ihan suosiolla maistamatta. Alkaen 4e hinnat tuolla tiskillä takasivat ruuhkattoman tilaamisen – niille joita kiinnosti. Hello My Name Is Päivi maksoi 5e/15cl. Häh? Eikös tuon saanu halvemmalla Alkostakin? Oltiin kuitenkin messuilla. Kehuja hinnoitelusta annan puolestaan Vinoblen ja Moët Hennessyn tiskeille. Hinnat alkaen 0,5e/cl ja kalleimmillaan 2,5e. Juuri näin messuilla pitäisikin hinnoitella tuotteet. Tämä mahdollisti sen, että uteliaat kokemattomatkin (siis ei viskihörhöt) uskalsivat maistella viskejä. Keskiverto 15cl olutta maksoi 2-3e ja viskeissä 1cl oli noin 2-4e.

Itse tapahtuma oli hyvin eloisa ja mukavan tunnelmainen. Mainitaan tähän, että minkäänlaisia järjestyshäiriöitä tmv. ei ollut. Kuten tapahtuman sloganissakin todetaan, ihmiset joi vähemmän ja maisteli enemmän. Itse lähdin liikkeelle kahden päivän taktiikalla, enkä etukäteen suunnitellut kovin tarkkaan mitä juomia maistelisin. Muutenkin lähdin hyvin rennoin fiiliksin ja odotuksin.

Perjantaina homma lähti käyntiin Boulevard Brewing, Tank 7 Farmhouse alella. Raikas, hieman yrttisä humalointi ja sitruksisen raikas puraisu toimi tälläkin kertaa. Tällä oli oikein kiva aloittaa. Tätä seurasi pikkulinnun tiskiltä ohimennen otettu Unto Sahti. Hieman yrttisempi sahti jätti toivomisen varaa. En löytänyt esim. banaanisia piirteitä, josta sahdeissa pidän. Ihan hyvää, muttei parhaita.

Ensimmäisen oluen jälkeen siirryin ensimmäisten viskien pariin. Seurasi rupattelua Glenlivetin tiskillä ja lasiin kaatui uusi Glenlivet Nadurra Oloroso, 60,7%. Kyseinen tynnyrivahvuinen ja first-fill olorosotynnyreissä kypsytetty viski oli melko kireä ja tukkoinen alkuun. Vasta veden lisäyksen myötä alkoi tuoksu hieman avautua ja maustakin löytyi kivoja sherrypiirteitä. Nadurran lisäksi vierellä oli samaisen tislaamon Guardians Chapter, joka ympäripyöreällä pehmeydellään ja toffeisuudellaan ei Nadurran rinnalla vakuuttanut. Ihan hyvää, muttei sen kummempaa.

Näiden jälkeen jatkettiin viskeillä, kun matka jatkui Laphroaigin tiskille. Tässä piti käydä melko alkuvaiheessa, sillä mukaan oli tuotu pullo 12-vuotiasta pohjoismaille pullotettua pre-releasea. Laphroaig 12yo Nordic Special Edition on viski. joka on saanut kypsyä olorosotynnyreissä. Tuoksu ja maku oli merellinen ja tuhkainen. Likaista turpeisuutta ja tuhkaista savua. Hieman tunkkainen omaan makuun, eikä jättänyt tällä kertaa hyviä fiiliksiä.

Näiden jälkeen oli oluen vuoro. Nokka kohdistui Ruosniemen panimon ja Maku Brewingin tiskien suuntaan. Ajattelin ottaa uusintamaiston Ruosp. Vapaaherra Keskimäen maalaispassiosta. Tämä oli kirpeämpi kuin muisti, tosin olihan tämä saanut kypsytellä nyt kauemmin. Enemmän villihiivaisuutta ja hedelmää. Ehkä oli parempi tuoreena. Vapaaherran jälkeen huuhdeltiin suuta vedellä, jonka jälkeen lasiin kaatui mielestäni tapahtuman parhaita oluita: Maku Tasty Pumpkin. Loistava tuoksu. Suorastaan syötävän hyvä. Maku ei ihan yltänyt tuoksun tasolle, mutta oli oikein maukas. Mausteisuus oli hienosti tasapainossa koko paketin kaltoin. Tämä pääsi kolmen parhaan oluen joukkoon omasta mielestäni. Hyvä Maku!

Välissä tuli käytyä Viskin Ystävien Seuran ständillä morjenstamassa tuttuja ja mahdollisia ei tuttuja. Mukavahan siinä oli jutella olut kädessä. Kovista suosituksista huolimatta en vieläkään saanut kaveriani liittymään viskiseuraan. Nyt olisi ollut hyvä tilaisuus liittyä ja marraskuun 29. päivä tulla ensimmäiseen tastingiin iäkkäiden harvinaisuuksien pariin. Tiskiltä oli myös mahdollisuus ostaa 25e:n hintaan Jarkko Nikkasen kirja, Viskien Maailma. Harmi kun monilta jäi varmaan kirja hommaamatta, kun maksuvälineinä kävi vain poletit. Tähän ei toki VYS oikein voinut vaikuttaa, kun tapahtuman sisällä ainoa maksuväline oli polettikorkit.

VYSin tiskiltä siirryin ajassa taaksepäin, kun menin rupattelemaan Kyrö Distillery Companyn ständille. Pojat oli pistänyt paikan koreaksi ja tarjolla oli ruisherkkuja. Odotetuin tuote oli varmaankin single cask pullote, #. Kuten kaverinikin totesi: hemmetin hyvää. Tuoretta ruisleipää voin kera. Ehkei ihan, mutta täytyy myöntää, että lasin tyhjetessä tuota kaipasi lisää. Pistäkäähän pojat pullo tulemaan, en kerro kenellekkään. 

Nestemäisen rukiin jälkeen oli aika pitää pieni tauko ja kävin noukkimaan kahvilasta kahvia. Kahvin lisäksi pullollinen vettä (oma tyhjä pullo jonka täytin vessassa) ja lasinvaihtotiskiltä ilmaisia sipsejä. Sipsejä mussuteltaessa ja vettä juodessa tuli useampi heppu nykimään hihasta, jutustelemaan ja kyselemään suosituksia. Ilmeisesti joku tätä blogia lukeekin :). Mukava oli vaihtaa sananen ja kiitos kaikille positiivisesta palautteesta. 

Huilin jälkeen jatkui messumatka. Oli ilo huomata, että tapahtuma veti hyvin porukkaa. Ja vaikka porukkaa oli, niin mitään sillipurkkifiilistä ei tullut. Yläkerran seminaarisalissakin porukkaa taisi käydä ihan hyvin, samoin tastingeissä, joissa pääsi maistelemaan viskejä ja oluita. Itse en osallistunut tällä kertaa maistelutilaisuuksiin.

Seuraava olut vuorossa oli Fullersin Vintage Ale 2014, real ale -hanaversiona. Tämän oli melko toffeista, tahmeaa ja karamellista. Itse jäin kaipaamaan kevyttä rapsakkuutta jota pulloversioista löytyy. Eli ei toiminut minulle niin hyvin tämä real ale -hanaversio. Imperial Stoutia olisi ollut myös tarjolla ja maistoinkin sitä ohimennen kaveriltani. Tämä maistuikin jo paremmin, mutta vaikea sanoa, kun en ole vielä pulloversiota maistanut. Kaapista löytyy kyllä useampi pullo kyseistä olutta.

Sitten nokka kohti Pikkulinnun tiskiä. Komea oli kaappien sisältö ja hanavalikoima. Tältä tiskiltä löytyi myös tapahtuman paras olut: Nøgne Triple Wood Knot Brown. Oikein maukas ja pehmeä. Maustekakkuisuutta, kevyttä paahtoa, suklaata ja tammea. Tätä piti maistaa myös seuraavana päivänä ja kyllä se vain hyvää oli. Ykkössija. 

Muutaman oluen jälkeen siirryin taas viskien pariin. Matka kohti Kilchomaneja ja sieltä tislaamon uutuuksia, Kilchoman Port Cask matured. Tämä oli positiivinen yllätys, vaikkei ollutkaan erityisen hyvä. Ei niin kuminen kuin pelkäsin, mutta ei yltänyt kuitenkaan tislaamon muiden tuotoksien rinnalle. Marjaisan makeaa ja savuista.

Kilchomanin jälkeen oli hieman suun neutralointia vedellä ja pientä taukoilua. Tauon jälkeen suuntasin melkeinpä mielenkiintoisimmalle viskitiskille, Moestue & Cask Finlandin ständille. Ständi oli laitettu oikein näyttäväksi ja sen juomatarjontakin oli monipuolinen. Ensimmäisenä silmä kiinnitti huomiota pulloon, jota ei listoilla oltu ilmoitettu – Glengoyne The Teapot Dram batch 3 (2014). Tämä oli vahvan sherryinen ja mausteinen, sekä suuta hieman kuivattava. Oikein herkullinen ja ylsi tapahtuman top 3 viskeihin (omasta mielestäni).  

Samalta tiskiltä tuli maistettua taiwanilasta Kavalan Solist Sherry -viskiä. Huh, aika moinen. Tämä muistutti jo hyvin paljon tynnyrivahvaa erittäin tummansävyistä rommia. Erittäin sherryinen ja älyttömän kuivattava. Tietyllä kierolla tavalla kiva, mutta vaikea ja överi.

Perjantain tapahtuman loppua kohden tuli seurusteltua enemmän ja enemmän muiden ihmisten kanssa. Sen verran hyvin viihdyin, että lähtöä ajattelin vasta valomerkin tullessa (22:30). Aika suorastaan riensi. Onneksi oli vielä yksi päivä (tai siis kaksi, mutta itselläni vielä yksi). Upea ensimmäinen päivä!

Vas. Kavalan Solist sherry, oik. Glengoyne Teapot Dram

Lauantaipäivänä saavuin paikalle noin kolmen aikaa. Matkalla keskusteluun alkoholijuomien mainontakiellosta, noukin mukaani Moestue & Caskin tiskiltä Glengoyne 14yo Single Caskin, joka oli tislaamolle epätyypillisesti täysin ex-bourbontynnyrissä kypsytetty. Tämä osoittautui loistavaksi viskiksi ja sijoittui myös tapahtuman kolmen parhaan viskin joukkoon omalla skaalallani. Monipuolinen, raikas ja vaniljainen, ollen samalla kermainen ja hunajainen. Erittäin pitkä maku.

SC #1546 1997/2011

Keskustelutilaisuus alkoholin mainonnasta kävi hieman tysläksi, sillä siinä ei loppujen louksi tullut oikein mitään uutta. Samoja kommentteja mitä asiasta on jo kuullut ja yleisö ei päässyt osallistumaan keskusteluun lainkaan. Lähdin noin 5-10 min ennen keskustelun päättymistä, niin en nyt sata varma ole, oliko seminaarin lopussa jotakin yleisökeskustelua. Tämä jäi omalta osaltani ainoaksi seminaariksi.

Höpötyksistä seuraavalle tiskille – Teerenpelin viskejä masitelemaan. Tällä tiskillä tuli vietettyä jokunen tovi rupatellessa ja maistellessä mm. Teerenpeli 10-vuotis juhlatynnyrin viskiä. Tämä tynnyri oli ensimmäinen näistä täytetyistä tynnyreistä ja aika olikin muuttanut sisältöä melkoisesti viime kerrasta. Viski oli samean sherryistä, jossa oli kuitenkin paljon tammisuutta ja vaniljaa seassa. Tietyllä tavalla hyvä, mutta tammi oli jyrännyt jo hieman yli.

Sain tilausuuden maistaa myös tämän juhlatynnyrin "base-viskiä", eli viskiä jolla nämä 10v juhlatynnyrit on täytetty ja täytetään sitä mukaan, kun tynnyrin pinta hupenee. Tämä oli oikein maukas ex-bourbon kypsytetty viski. Valkopippurista potkua ja makua riitti. Tätä voisi olla pullo kaapissa. 

Teerenpeliltä on tulossa muutaman viikon sisällä uusi viski: Distillers Choice Hosa. Viski on kypsytetty 250l tynnyrissä, jossa on aiemmin ollut Islayn viskiä kypsymässä. Tämä viski on 10-vuotista, mutta DC-sarjalaisena se ei ole ikämerkitty. Alkuun tämä tulee Teerenpelin omiin ravintoloihin, mutta ensi vuoden alkupuolella (tammi-helmikuu) saamme tätä myös Alkosta. 

Tämän lisäksi on tulossa vielä toinenkin erikoinen pullote, joka lanseerataan Tallink Siljalle. Tällä saattaa olla jotakin teemistä portviinitynnyreiden kanssa..... mielestäni ihan hyvääkin.... siis varmaan ihan hyvää ;)

Teernepelin maistelujen ja rupattelujen jälkeen teki mieli taas hyvää olutta. Tarkemmin teki mieli humalaisempaa olutta, joten suuntasin Servaalin tiskille hakemaan Sierra Nevada Hoptimumia. BUM. Melko humalainen karamellipommi. Maltaisuus oli hyvin karamellista ja ajan kanssa tämä muuttui hieman liiankin tahmeaksi suussani. Alussa hyvää, lopussa ei niinkään. 

Tahmaisen humalapommin jälkeen oli taas aika pitää hieman taukoa ja nollata makuaistia. Kahvia ja runsaasti vettä. Hetken rauhallista rupattelua istaalteen ja pieni pyörähdys ulkona teki hyvää. Taukoilun jälkeen otin amerikkalaista single malt -viskiä. Maccarthys Oregon Single Malt, oli tuoksunsa (hajunsa) puolesta melko kuraa. Hikisukkaa. Pitemmän aikaa piti odotella parempia tuoksuja ja lopuksi onneksi hieman hikisukkaisuus raotti savulle ja maltaalle tilaa. Maku oli parempi, mutta sitäkin vaivasi vetisyys ja maun yksioikoisuus. Tapahtuman huonoimpia maistamiani viskejä.

Huonon jenkin jälkeen piti korjata tilannetta ja lasiin kaadettiin Dad`s Hat Pennsylvania Rye. Ei korjaantunut fiasko tälläkään. Tuoksu oli melko vaisu ja ei niin mausteinen kuin odotin. Erittäin nuori profiili. Maku oli kuin vettä olisi jo valmiiksi lisätty. Alkoi tulemaan jo hätä – tässäkö nämä parhaat amerikkalaiset oli? Ei onneksi, sillä asian paikkasi Balcones Texas Singel Malt. Tämän tuoksu tuntui paranevan ajan saatossa ja lopuksi se tuntuikin todella kivalta. Maku ei yltänyt tuoksun lupaamalle tasolle, mutta tätä siemaili jo mielellään. Paras jenkkiviski, helposti. 

Amerikkalaisempi moodi jäi hieman päälle ja siksi suuntasinkin paremman rukiin perään. Jaa minne? Arvatkaapa...... KDC! Oli aika maistaa uudelleen tuota herkkuviinaa. Hyi, kuulostaa pahalta, mutta ei ole. # on mainio osoitus siitä, että aina iällä ei ole väliä. Ja taas juteltiin ja juteltiin. Välissä ihailtiin oheistavaroita ja maisteltiin giniäkin. Kypsytetty gini (Koskue) ei ollut mielestäni niin kiva kuin kypsyttämätön (Napue). Kirpsakka mentholisuus sopi hyvin Napueen. Huomioitava asia: en tykkää ginistä.

Tämän jälkeen suunnattiin taas paremman oluen perään. Jotenkin eksyttiin vaihteeksi Pikkulinnun tiskille. Hetken pohdintojen jälkeen lasiin kaatui Hornbeer Caribbean Rumstout. Tässä olikin sitten tapahtuman kolmas parhaimpiin lukeutuva olut. Vahva tumma suklaisuus teki vaikutuksen. Tammilastut ovat jättäneet kivan vivahteen ja rommin sävyn maistaa. Erittäin tumma, muttei lainkaan palanut. Hyvää. 

Vuoroin vieraissa, viskiä mieleni halaja. Laphroaig Cairdeas 2014. Viime vuoden Cairdeas ei onnistunut maata järisyttämään, vaan ei onnistunut tämäkään. Tällä 2014 vuoden versiolla tosin oli parempi yritys, mutta ei onnistunut jättämään jatkohaluja. Täytyy toki maistaa rauhallisemmissa olosuhteissa uudestaan. 

Näin se sitten aika kului ja illan loppupuolella  käytiin hieman nokkimassa gurmee-ruokaa.Äijäpizzaa ja kahvia. Lisäksi vettä pari pullollista ja alkoi tapahtuma olla paketissa. Valomerkki taas välkkyi ja oli aika lähteä kotiinpäin. Melkein jouduttiin väkisin viemään, kun jäin suustani kiinni joka toisen ständin kohdalla. Tapahtuman parasta antia oli seurustelu tuttujen ja vähemmän tuttujen kanssa. 

Ensi vuonna varmasti uudelleen, sen verran mukavaa oli. KIITOS!

Tapahtuman parhaat by mushimalt:

Parhaat maistetut viskit / tisleet:
1. Glengoyne Teapot Dram
2. Kyrö Distillery, #
3. Glengoyne 14yo Single Cask

Parhaat maistetut oluet:
1. Nøgne Triple Wood Knot Brown
2. Maku Tasty Pumpkin
3. Hornbeer Caribbean Rumstout

Paras ständi
Moestue & Cask Finland

Olut Expo Finland 2014 – v****tastingit, olut-tastingit ja seminaarit

Salapoliisityöllä on nyt saatu kerättyä maahantuojilta kokoon Olut Expon viskitastingit. Maistelutilaisuuksiin ei voi kuulemma ostaa etukäteen lippuja, vaan paikat tulevat myyntiin paikanpäällä samana päivänä kuin kyseinen tasting. Ohessa tastingit:

VISKITASTINGIT

PERJANTAI 24.10

18:00 Kyrö Distillery Company
KDC juhlistaa historiallista #viskigatea ja tuo messukansan maistettavaksi tätä tilaisuutta varten tehdyn kypsytetyn pullotteen!

- # 58,1%, kypsytetty ruistisle (Single Cask)
-Juuri, 46,3%, tuoretisle
-Napue, 46,3%, Gin

20:00 Japanese Whiskies by NIKKA 

Tuotteet julkaistaan vasta perjantaina tapahtumassa Moestue & Cask:n osastolla


LAUANTAINA 25.10

18:00 Glenmorangie 

-Glenmorangie The Original 

-Glenmorangie Nectar D'Or 

-Glenmorangie Quinta Ruban 

-Glenmorangie 18 Years Old

20:00 Taiwanese Whiskeys by Kavalan 

-Kavalan King Car, 46% 

-Kavalan Port Cask, 40% 

-Kavalan Sherry Cask Solist, 57,8%

Tastingien lisäksi on luvassa iso läjä seminaareja ja ohessa niistä tiedot:

OLUT EXPO 2014 - SEMINAARI OHJELMISTO

PERJANTAI 24.10.

17:00 BrewDog -Story of Brewdog and the latest updates from brewery - Brand Ambassador Victoria Scott - English

18:00 Italian Craftbeer Revolution – Gianpaolo Rinetti, Monditaly Oy, 

Nicola Beltraminelli, Bad Attitude Brewing – Olavi Mensio, Birra Amiata - English/Finnish

19:00 Nøgne - Kjetil Jikiun - English

20:00 Oluttyypit uudella tavalla ryhmiteltynä – Aniko Lehtinen – 

Sinebrychoff - Finnish

LAUANTAI 25.10.

14:30 Olut-Suomi 2014 – Olutseurapäivän ohjelmaa.

15:30 Keskustelu Alkoholijuomien Mainontakiellosta. Mukana: kansanedustaja Mikael Jungner, SDP, - toimitusjohtaja Teemu Lehto, Captol Invest Oy, Panimoliiton hall. jäsen – toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi, EHYT ry. - Henri Reuchlin, Euroopan Oluenkuluttajien liiton EBCU:n puheenjohtaja – Keskustelun juontajana on Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen. - Finnish

17:00 BrewDog - Story of Brewdog and the latest updates from brewery - Brand Ambassador Victoria Scott - English

18:00 Italian Craftbeer Revolution – Gianpaolo Rinetti, Monditaly Oy, 

Nicola Beltraminelli, Bad Attitude Brewing – Mirko Raguso, Interpivo - 

English/Finnish

19:00 Piirustuspöydältä pienpanimoksi – Kun kaikki pitää tehdä itse - 

Ruosniemen Panimo – Finnish

20:00 Can and Craftbeer - Fred Bjerkseth, Beavertown Brewery.

Transformation of can from bulk lager container to package of the future.- English

OLUT-TASTINGIT

Paikat tilaisuuksiin myydään aina kyseisenä päivänä, lippuja ei voi varata tai ostaa ennakkoon.

Tilaisuuksien kesto on maksimissaan 50 minuuttia.

PERJANTAI 24.10.

18:00 Pienpanimouutuudet - 44 paikkaa - Hinta 20€

Pienpanimomestarit maistattavat ja kertovat syksyn uutuuksistaan.

- Iso-Kallan panimo: Ruis APA, 5,8%

- Bryggeri Helsinki: BBC II Syysmyrsky DIPA 8,0

- Ruosniemen Panimo: Insinööri IPA, 4,7%

- Saimaan Juomatehdas: Brewer's Special American Red Ale, 4,7%

19:00 BrewDog – speciality assortment tasting - 44 paikkaa - Hinta 20€ 

Brand Ambassador Victoria Scott leads introductory to these 5 beers:

- BrewDog Magic Stone Dog 5% 

- BrewDog Jack Hammer 7.2% 

- BrewDog Clown King 12% 

- BrewDog Black Jacques 11.1% 

- BrewDog Tokyo 16.5%

20:00 Hipster Beer Tasting - 44 paikkaa - Hinta 12€

Nicola Beltraminelli, Bad Attitude Brewing / Juha Jurvainen, Monditaly.

- Hibu, Vaitra Apa 6,3 %

- Bad Attitude, White Ipa 6,5 %

- Elav, Techno IIPA 9,5 %

- Geco, Pecora Nera , Milk Stout 4,0 %

21:00 Craft Beerin nousu Tsekeissä - 44 paikkaa - Hinta 15€

Pieni läpileikkaus nykyaikaiseen Tsekkiolutkulttuuriin - Jussi Leveelahti

- Two Tales Brewery: Bohemian Black Ale, Bohemian IPA

- Antos: Tlusty Netopyr

- Permon: Sherpa IPA, Stout

- Pernstejn: Pardubice Porter

LAUANTAI 25.10.

18.00 Pienpanimouutuudet - 44 paikkaa - Hinta 20€

Pienpanimomestarit maistattavat ja kertovat syksyn uutuuksistaan.

- Iso-Kallan panimo: Oatmeal Stout 5,4%

- Bryggeri Helsinki: BBC II Syysmyrsky DIPA 8,0

- Ruosniemen Panimo: Insinööri IPA, 4,7%

- Saimaan Juomatehdas: Brewer's Special IPA, 4,7%

19:00 BrewDog – speciality assortment tasting - 44 paikkaa - Hinta 20€ 

Brand Ambassador Victoria Scott leads introductory to these 5 beers:

- BrewDog Magic Stone Dog 5% 

- BrewDog Jack Hammer 7.2% 

- BrewDog Clown King 12% 

- BrewDog Black Jacques 11.1% 

- BrewDog Tokyo 16.5%

20:00 New breweries, new beers - 44 paikkaa - Hinta 12 €

Tasting led by Mirko Raguso, Interpivo / Juha Jurvainen, Monditaly.

- Elav, Punks Do It Bitter, Pale Ale 4,2%

- Klaster, Bock 7,5 %

- Amiata, Marsilia Gose 5,0 %

- Hibu, Avanti March , inkivääri-rosepippuri-saison 6,5 %

21:00 Craft Beerin nousu Tsekeissä 44 paikkaa - Hinta 15€

Pieni läpileikkaus nykyaikaiseen Tsekkiolutkulttuuriin - Jussi Leveelahti

- Two Tales Brewery: Bohemian Black Ale, Bohemian IPA

- Antos: Tlusty Netopyr

- Permon: Sherpa IPA, Stout

- Pernstejn: Pardubice Porter

SUNNUNTAI 26.10.

17:00 Birra Virgini in Finlandia - 44 paikkaa - 15 €

Ennennäkemättömiä oluita Suomessa! - Olavi Mensio, Birra Amiata.

- Geco, Marvin Bitter Ale 4,3 %

- Amiata, Lura 8,0 % kahden hiivan Toscanan Sahti

- Bad Attitude , MadSaison-IPA 12%

- Amiata; Bastarda Nera ,Kastanja Imperial Stout 8,0 %

*   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *

Tapahtuman tiedot:

Aika ja paikka: 

24.-26.10.2014, Helsinki, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 

Pääsyliput: 
Ennakkoon Tiketti, PE, LA: 15€. 3pv lippu 25e. Hinnat sis. narikan ja tasting-lasin.

Tapahtuman sivut: 

Olut Expo 2014

Juomalistoja: 

JaskanKaljat

Vuoden 2013 tapahtumakulku: 

OlutExpo 2013

Olut Expo Finland 2014 – Moestue & Cask Finlandin edustus

 

Vuorossa on Moestue & Cask Finland -viskivalikoima tapahtumaan, jonka mukana tulee skotlantilaisia, japanilaisia, taiwanilaisia ja amerikkalaisia viskejä. Heiltä tulee myös hyvä läjä parempia oluita, kuten Boulevard Brewing ja Anchor Brewingin oluita. Tässä listassa olisikin enemmän kokeiltavia varsinkin aloittelevalle harrastajalle.


JAPANILAISET:

Yoichi 10yo, 45%
Yoichi 12yo, 45%
Yoichi 20yo, 52%

Hokkaidon saaren tislaamo ja Japanin toiseksi vanhin tislaamo, vuonna 1934 perustettu. Juuri äskettäin maistoin näistä 20-vuotiasta ja ei voi kuin suositella. Yoichin tyyliin mukavan öljyistä ja kukkaisen tammista. Japanilaiset vivahteet ovat näissä kaikissa kivasti läsnä. 

Nikka Pure Malt White, 43%
Nikka Pure Malt Black, 43%

Nämä kuuluvat Pure Malt -sarjaan, jossa on vielä kolmaskin väri; Red. Näissä blended malt -viskeissä (siis 100% mallassekoite) väreillä on tarkoitus osoittaa makutyyliä hedelmäisestä turpeiseen. Black on sekoitus Yoichin turpeisempisävyistä tuotantoa ja Miyagikyon hedelmäisempää sävyä. White on valikoimasta turpeisin tuotos. 

Nikka From the Barrel, 51,4%
Talon blendi. Sekoitus Yoichin ja Miyagikyon mallasviskejä, sekä jyväviskiä. Erikoisemmin jätetty tynnyrivahvaksi sekoitteeksi. 

Nikka Coffey Grain ??%
Coffey Grain on nimensä mukaan jyväviski, mutta nyt en saanut tietoa onko kyseessä tämän tynnyrivahva versio (single Cask), vai suosion jälkeen kehitetty laimennettu versio (45%), todennäköisesti 45%-versio. Nimensä mukaan tämän viski on tislattu coffey still -tislaimella pääasiassa maissijyvästä. 

Taketsuru Non Age, 43%

Tämä on 2014 vuoden julkaisuja. Ikämerkitsemätön (NAS) blended malt -viski, jossa viskien keski-ikä on ilmoitettu olevan 10v luokkaa. Suuri osa mallasviskistä on Miyagikyon viskiä. 

Miyagikyo 10yo, 45%
Miyagikyo 12yo, 45%

Sitten on itse Miyagikyon tislaamon (Sendai, Honshu) perusvalikoimasta kaksi pullotetta. Tyyliltään pehmeämpi, kukkaisempi ja hienostuneempi kuin Yoichin tisleet.


TAIWANILAISET:

Kavalan Port Cask, 40%
Kavalan Sherry Cask, 46%

Taiwanilaista viskiä, nimiensä mukaan eri tynnyreissä viimeisteltynä. Kyseessä on kuitenkin todennäköisesti Concertmaster Port Cask Finish ja Sherry Oak. Molemmat kypsytetty ex-bourbontynnyreissä, jonka jälkeen viimeistelty toinen sherrytynnyrissä ja toinen erinäisissä porttynnyreissä. 

Kavalan King Car, 46%

King Car Conductor, hassu nimi, juuri muuta en tästä tiedäkään. Tai sanotaan, että ei tässä ehkä kauheasti juuri muuta ole tiedettävänäänkään. Tätä on saatavilla Arkadian alkostakin vielä. 

Kavalan Solist, 58,2%
Solist-sarjan viski, mutta kun ei ole ilmoitettu mikä niistä, niin ei paljon ole sanottavaa. Sarjaan kuuluu Ex-bourbon, Sherry, Fino ja Vinho julkaisut, jotka kaikki on tynnyrivahvuisia ja nimensä mukaan eri tynnyreiden tuotoksia. ABV-prosentin mukaan kyseessä on mahdollisesti Ex-bourbon -versio.

AMERIKKALAISET:

Dad`s Hat Pennsilvania Rye, 45%
Vanhaan tyyliin tehtyä ruistislettä Mountain Laurel Spiritsiltä. Quarter cask -tynnyreissä vähintään 6kk kypsytettyä.

Maccarthys Oregon Single Malt, 42,5%

Clear Creek Distilleryn single malt -viski. Islay-tyylinen viski. Vahvasti turpeistettu mallas on ostettu Skotlannista. Kypsytetty Oregonista kotoisin olevassa tammessa kolme vuotta. Mielenkiintoinen. Jim Murrayn ylistämä; jos se nyt jotakuta liikuttaa....

Balcones Brimstone, 53%

Balcones Texas Singel Malt, 52,2%

Balcones True Blue, 46%

Texasilaista maissiviskiä suuresta maasta. Brimstone on texasilaiseen tyyliin savustettua tislettä. Savustamiseen on käytetty perinteisen turpeistetun menetelmän sijaan texasilaista tammilastua jolla itse tisle on savustettu. Texas Single Malt on nimensä mukaan "yksimaltainen", joka julkaistiin 2011 ensimmäisen kerran. True Blue puolestaan edustaa ehkä jenkkiläisempää tyyliä. 100% Blue Corn -maissista valmistettua tislettä. ABV:n mukaan kyseessä olisi kuitenkin BABY BLUE -versio, mutta voihan prosentit olla myös väärin.


SKOTLANTILAISET:

Arran Singel malt 10yo, 46%

Arran Amarone Finnish, 50%

Arran Milennium Cask, 53,5%

Isle of Arranilta tulee nämä viskit. Itse olen pitänyt tämän tislaamon sherryisistä single cask -pullotteista. Ensimmäinen edustaa perusvalikoiman tyypillisintä skotlantialista. Toisena on Amaronetynnyreissä, eli italialaisissa punaviinitynnyrissä viimeisteltyä viskiä. 

Viimeinen pullote edustaa Arranin rajoitetun erän tuotetta, jota julkaistiin 7800 pullon verran lokakuussa 2013. Nimensä se saa ajankohdasta, jolloin suuri maailma pelkäsi Y2K ilmiötä. Arranilla tynnyröitiin 31. joulukuuta 1999 ja 1. tammikuuta 2000, 35 bourbontynnyriä ja 10 sherrytynnyriä. Viskit kypsyivät 13 vuoden ajan, jonka jälkeen ne naitettiin yhteen ja pullotettiin tynnyrivahvuisena, värjäämättömänä ja kylmäsuodattamattomana. Näin syntyi Millenium Casks. 

Tässä olikin sitten sitä maistettavaa jos näitä ei ole aiemmin näistä mitään maistellut. Tosin vieläkin mennään melko perustuotteissa ainakin kokeneemman harastajan silmin. Nyt onkin hieman haastavampi lyödä kolmen rivi tiskiin, mutta suosittelen kaksi kustakin kategoriasta. Japanilaisista Yoichin 20yo ja Pure malt black. Taiwanilaisista King Car ja Solist. Jenkeistä Balconesin Brimstone ja Maccarthys Oregon Single Malt ja lopuksi skotlantilaisista 10yo sekä Millennium Casks. 

Hienoja oluita suosittelen käydä tsekkaamassa JaskanKaljat-blogista.

*   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *

Tapahtuman tiedot:

Aika ja paikka: 

24.-26.10.2014, Helsinki, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 

Pääsyliput: 
Ennakkoon Tiketti, PE, LA: 15€. 3pv lippu 25e. Hinnat sis. narikan ja tasting-lasin.

Tapahtuman sivut: 

Olut Expo 2014

Juomalistoja: 

JaskanKaljat

Vuoden 2013 tapahtumakulku: 

OlutExpo 2013