17 marraskuuta 2017

Alkosta: Shepherd Neame Christmas Ale (Jouluoluet 2017)

Vuoden 2017 jouluoluet ovat ilmestyneet jo alkojen hyllyille. Lista oli perinteisen lyhyehkö, itse en erityisemmin edes odotellut näitä, mutta toki muutama kuriositeetti aina on löytynyt. Nyt ehkä jäi hieman tylsähköksi, mutta kyllähän tuosta ostettavaakin löytyy (myös Urbockin lisäksi).

Ostin pitkän läjän Urbockia, mutta muut jäivät vielä hyllyyn. Sain kuitenkin käsiini tuotenäytteiden merkeissä (Servaalilta) muutaman muunkin oluen, josta nappasin ensimmäiseksi maistoon entuudestaan blogista löytymättömän brittiyksilön.

Tämä löytyy Alkosta 4,96€ hintaan ja pullokokona on isompi 0,5l pullo. Reseptiikasta Pale- ja Crystal -maltaita, sekä humalapuolelta Target, Challenger ja Goldings.



Shepherd Neame Christmas Ale, 7%

Tuokussa brittimeininkiä, yrttistä kevyttä humalointia, toffeista ja fudgemaista maltaisuutta ja makeaa leipää. Makeaa kuivattua hedelmäisyyttä, jossa tummia sävyjä. Miedosti rukiille ominaista mausteisuutta. Ihan hyvä perinteikäs aromikkuus.

Maussa täysin samoilla linjoilla, eli kevyt katkeruus, jossa miedon yrttistä sävyä, reiluhkosti toffeisuutta, keksisyyttä ja miedon makeaa leipäistä maltaisuutta. Jälkimakua kohden makeaa ylikypsää hedelmäisyyttä, jossa myös kuivattujen hedelmien piirteitä. Helppo naukkailla, kohtalaisen hyvä runko ja ihan mukavasti makua. Hyvin brittiläinen olut. Sanoisin perushyväksi, ei kuitenkaan wau-efektiä aiheuta.


Tässä vielä listaus tämän vuoden Alkoon tulleista jouluoluista:

Bohemia Regent Zimni Speciál, 2,49€ / 0,5l
Weltenburger Kloster Winter-Traum, 3,99€ / 0,5l
Stallhagen Julbock, 3,55€ / 0,33l
Vakka-Suomen Prykmestar TalviBock, 3,98€ / 0,33l
Ayinger Winter Bock, 4,49€ / 0,5l
Samuel Adams Winter Lager, 3,98€ / 0,355l
La Trappe Witte Trappist, 2,98€ / 0,33l
Erdinger Schneeweisse, 3,98€ / 0,5l
Mikkeller Do They Know It’s Christmas, 3,49€ / 0,33l
Mustan Virran Santa Olaf Christmas Ale, 3,99€ / 0,33l
Flying Dutchman Nuts Freezing Frost Biting Tongue on Frozen Pole IPA, 4,30€ / 0,33l
Ridgeway Insanely Bad Elf, 4,49€ / 0,33l
BrewDog Hoppy Christmas, 4,59€ / 0,33l
Bryggeri Winter Ale, 4,64€ / 0,33l
St. Feuillien Cuvée de Noël, 4,70€ / 0,33l
Shepheard Neame Christmas Ale, 4,98€ / 0,5l
Nøgne Ø Julequad 2017, 5,49€ / 0,33l
Tanker Checkmate Porter, 3,77€ / 0,33l
Stone Xocoveza, 4,70€ / 0,33l
Põhjala Talveöö, 5,99€ / 0,33l
Chimay Cinq Cents Tripel, 9,48€ / 0,75l
Saimaan Brewer’s Special Pint Before Decaf, 3,49€ / 0,33l
Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock, 3,98€ / 0,5l
Stadin Panimo Winter Rye Lager, 4,50€ / 0,33l

08 marraskuuta 2017

Alkosta: Mallaskosken / Põhjala So Last Saison

Mallaskosken panimolta tuli uutuusnäytteitä, joista poimin tumman mielenkiintoisen saisonin ensimmäiseksi tutkailtavaksi. Paketissa oli tämän saisonin lisäksi Pitch Black Porteria ja Frost Bite Hobby Lageria, joista myöhemmin lisää.

So Last Saison on virolaisen Põhjala panimon kanssa tehty yhteistuotos, nimensä veroisesti tyyliltään saison, mutta eipä olekaan perinteinen tapaus, vaan musta sellainen. Keitossa on siis käytetty tummempia maltaita perinteisen saisonhiivan lisäksi. Nokkelimmat saattavat muistaa, että tummuus ei ole itselleni ipohin, apoihin, pilseihin yms. tuonut lisäarvoa, mutta katsotaan tämä tapaus. Tätä löytyy Alkossa 3,98 € 33cl pullolta.


Mallaskosken / Põhjala So Last Saison, 5,8%

Tuokussa on selkeä saisonille ominainen hiivaisuus, jonka seurana tulee marjaisuutta ja hyvin kevyttä paahteisuutta. Miedosti vaaleaa suklaata, omenaa, rypäleitä ja viljaisuutta. Tuoksu on melko raikas väristään huolimatta.

Maussa päästään myös saisonin makuun, kunnes mallas tulee mukaan. Maltaisuus on onneksi kohtalaisen tasapainossa eikä ota roolia. Marjaisuutta (sinistä sellaista), omenaisuutta, hiivan tuomaa purkkaisuutta ja kevyttä tummaa maltaisuutta. Miedosti kahvisuutta ja yrttisyyttä. Humalatkin aika hyvin kyydissä loppua kohden katkeruuttamassa. Ei tuo tummuus itselleni silti mitään eirityistä extraa tuo, mutta ihan ok tapaus.


31 lokakuuta 2017

Kotitasting sokkona: Johnnie Walker blendit

Johnnie Walker on maailman tunnetuimpia ja myydyinpiä blendejä. Silti eipä paljoa löydy arvoita oman blogini puolelta, vaikka onhan noita tullut maisteltuakin ajan saatossa. Herra Walkerin blendejä on kaiken lisäksi julkaistu iso määrä lisää viime vuosina, joista viimeisimpinä blenders batchejä ja Select Caskeja.

Koska tosiasia on, että kun kaapissa pursuaa pitkälle yli toista sataa single maltia ja useita laadukkaiksi todettuja blendejäkin, niin eipä kauheasti kiinnostanut lähteä ostelemaan kymmentä Walkerin blendiä kappiin, vaan laitettiin hynttyyt yhteen ja maisteltiin kaveriporukassa pienistä maisteluseteistä ko blendejä. Näitä settejä on saatavilla mm. lentokentiltä.


Maistelussa nyt Walkerin perusrangesta lähes ääripäät ja travel retail -myynnistä Explorers clubilaisia. Homma maisteltiin sokkona, eli ei ollut aavistustakaan mitä lasista löytyi. Itse asiassa en edes tiennyt mitä Walkereita oli maistelussa mukana, ennen kuin lopussa kaveri paljasti pullotteet. Alla pienet mietteet pullotteista, joissa otsikko toki lisätty näin raporttia varten. Hintahaitarihan on pullotteilla luokkaa 20-250€. Lisäilin osviittaa antavat nettihinnat otsikkoon sulkuihin.


Johnnie Walker – 1. The Gold Route (100€) vs. 2. Platinum 18yo (75€)

Tuoksultaan aika samanlaiset. Viljapölyä, keltaista kuivaa hedelmää, makeaa maltaisuutta ja hieman tummaa kuivattua hedelmäisyyttä. Ykkönen maistuu makean keltaiselle, eli makeaa keltaista hedelmää ja viljaa. Kakkonen on laimeampi ja vetisempi. Tylsiä molemmat, ykkösessä kuitenkin jotakin miellyttävää.


Johnnie Walker – 3. Gold label Reserve (50€) vs. 4. The Royal Route (150€)

Jahas. Onko näissä jotakin eroakin edellisiin? Samaa maltaisuutta, pistävää pölyisyyttä ja vaniljaa. Hyvin samanlaiset keskenään ja edellisten kanssa. Kolmonen on sokerisempi ja puhtaampi. Myös vaniljaisuutta enemmän.
Kolmosen maku on teräväjkö ja raaka. Tai laimea ja raaka. Nelonen on ensimmäinen, joka tarjoilee hieman intensiivisempää makua. Tässäkin silti jokin terävän pistävä komponentti, liekö se jyvä puskee läpi. Tällä hetkellä mennään järjestyksessä 4-1-3-2.


Johnnie Walker – 5. Black label (20€) vs. 6. Blue label 40% (200€)

Viitonen on kirpeämpi ja tuoreemman hedelmäisempi tuoksultaan. Kutonen taas samankaltaista pölyisyyttä ja mietoa pistelyä kuin 1-4. Vitonen menee taas välimaastoon. Muistuttaa ykköstä ja kolmosta. Jää kuitenkin selvästi näiden molempien alle ollen pliisumpi. Oisko tässä turpeista litkua seassa? Kutosessa enemmän sherryä, joka tuo ikääkin hieman. Jälkimakuun mennessä mukavaa kuivattua hedelmää. Nyt ollaan näin: 4-1-3-6-5-2


Johnnie Walker 7. The Spice Road (40€)

Tässä tuntuu jonkin verran savua ja turvetta, mutta ei paljoa. Kumiakin pukkaa vähän turhan paljon. Kertoneeko huonosta sherrytynnyristä? Maussa samaa kumia, liikaakin omaan makuun. Jälkimakua kohden makeaa imelää maltaisuutta, joka lipsahtaa makeutusainemaiseksi. Ylikäyneitä hedelmiä. Ei hyvä.




Oma paremmuusjärjestys arvosanoineen olisi oheinen:

1. The Royal Route 

2. The Gold Route 

3. Blue label

4. Gold label Reserve

5. Black label

6. Platinum 18yo

7. The Spice Road

24 lokakuuta 2017

Laitilan Kukko Portteri

Laitila lähetti tuotenäytteen uutuudestaan Kukko Portterista. Fantsyssä neljän pakkauksesssa (joka on muuten melko kätevä paketti) tuli siis neljä porteria ja esitteet oluesta. Esitteessä ja saatekirjeessä kerrotaan, että olut on itseasiassa vanha tuttu, joka näki päivänvalon jo kymmenen vuotta sitten. Kulkenut myös Kievariperheen nimissä ja nyt tekee paluun Kukkobrändiin. Tämä tulloo siis ainakin Alkoon, sillä vahvuutta on 6,5%.

Kirjeessä kerrtoaan myös kultamitaleista ja palkinnoista, mutta mennyt on mennyttä, nyt tässä arviossa lähdetään liikkeelle puhtaalta pöydältä. Kyseessä on Laitilan mukaan pintahiivaolut, balttiporter tyyliltään. Tummia maltaita ja humalina saklalaista ja tsekkiläistä humalaa (Magnum ja Saaz).



Laitilan Kukko Portteri, 6,5%

Tuoksussa tummaa hieman lakritsista maltaisuutta, jossa jotakin miedosti pistävää jauhoisuutta. Olisiko palanut jauho oikeanlainen kuvaus? Ei kuitenkaan häiritse. Alla pehmeämpää kaakaota ja tummaa suklaata. Tuoksuna kuivan tumma ja maltainen.

Maussa raakaa tummaa suklaata, paahdettuja vehnäjauhoja ja hieman palanutta tummaa kahvia. Katkeruutta löytyy mallaspuolelta, joka kuivattaa lakritsisen jauhoiseksi tuntumaksi. Maltaisuutta reilusti. Suutuntuma keskitäyteläinen ja riittävän paksu. Hiilihapotkin sopivalla tasolla. Omaan makuun hieman liian kuivan paahtunut, mutta se on vain minun mielipiteeni.