26 elokuuta 2016

Founders Mango Magnifico con Calor

Kyseinen olut tuli missattua pari kertaa suomalaisissa oluttapahtumissa, viimeksi taisi olla hanassa Craft Beer Helsinki -tapahtumassa. Ei sillä, että olisin erityisemmin metsästänyt tuota, mutta Founders ja paperilla mielenkiintoinen kokoonpano reseptissä – huomio voitettu.

Keskikesällä pistin oluttilausta sisään Boxbeersiin, josta kyseinen Founders löytyi muistaakseni 20 € pintaan (kallis!). Silti sorruin ja pistin muiden joukkoon koriin. Olut on tyyliltään Ratebeerin mukaan maustettu olut (Spice/Herb/Vegetable) – reseptiikasta löytyy mausteena michiganilaista Habanero-chiliä. Ei siis ihan perus jalapenoa, vaan astetta tujumpaa pippuria. Chilin lisäksi hallitsevana elementtinä on nimen mukaan mango. Tuo Mango oikeastaan oli se joka minut houkutteli mukaan.

Olutta julkaistiin ensimmäinen erä vuonna 2013 Backstage-sarjaan ja nyt käsissä oleva pullo on uudempaa tämän vuoden julkaisua. Founders itse kertoo oluen kuuluvan heidän hedelmäolutjulkaisuihin, joihin kuuluu myös hiljattain Alkoonkin tullut Rubaeus.


Founders Mango Magnifico con Calor, 10% (2016)

Tuoksussa melkoinen makea mangoisuus, joka on aika esanssista. Tulee mieleen päärynäsiideri, mangolimonadi ja makeutusainen. Alta tulee vanhvan vaalea oluen aromia, joka hieman muistuttaa belgityylistä vaaleaa olutta. Tuoksussa ei tule chiliä.

Maussa sen chilin kyllä huomaa ja hyvinkin helposti. Makean mangoisuuden lisäksi melko pian alussa alkaa pikanttinen kuumuus, joka jatkuu ja kihelmöi aina jälkimakuun asti. Habaneroa on siis enemmänkin kuin vaan nimeksi. Suutuntuma on ihan hyvä, sopivan runsas. Makean mangon ja polttavan habaneron lisäksi tästä on vain aika vaikea saada muuta irti.



25 elokuuta 2016

Hoppin’ Frog Wild Frog Wheat Ale

Kelasin tuossa, että melko harvoin tulee loppupeleissä naukattua amerikkalaista vehnäolutta. Itse pidän hefeweizeniä vehnien kuninkaana, sillä niiden banaanisuus ja samea mausteisuus (yleensä neilikka), sekä lyömätön juotavuus tekee näistä oluista toimivia. Witbier ei iske niin kivasti makusuoneen sen ajoittain ylilyövän korianterisuuden ja kepeämmän oloisen kokonaisuuden vuoksi.

Mitä tulee amerikkalaiseen vehnäolueen, niin heidän juttuhan taitaa olla humala ja vehnä. Eli puhutaan ennemmin pale alesta, jossa on vehnää. Ohiolaisen Hoppin' Frogin otsikon olut on kuitenkin tehty sakslaistyyliin hefeksi. Ainakin Sierra Nevadan Kellerweiz (myös hefeweizen) oli oikein mukiinmenevää, joten ajattelin korkeasta hinnasta huolimatta maistaa 65cl voimin tätä Wild Frogia. Wild ei tässä yhteydessä viittaa mitenkään villihiivaan.... sepä mielenkiintoista olisikin. Olut kuuluu panimon kausiluontoisiin oluisiin.


Hoppin’ Frog Wild Frog Wheat Ale, 6%

Tuoksu on samean vehnäinen, viljapölyinen ja perinteisellä tyylillä makean mausteinen. Perinteinen lähinnä siski, että tyypillinen banaanisuus, mieto neilikkaisuus ja samea hiivaisuus on aromissa läsnä. Oikein hyvä ja runsas hefetuoksu.

Maussa hefeweizenin maailma – vehnä selvästi läsnä, banaania, makeaa mallasta, mietoa neilikkaa ja päärynää. Hento tutti-frutti meininki. Suutuntuma on hyvin kuohkea ja hiilihappoinen. Kuohun jälkeen sameaa hedelmäisyyttä ja mieto nahkeus. Jälkimakua kohden tyypillinen saksalaistyylisen vehnäoluen makeus ja sameus. Aika lailla rehti ja suora hefe.



23 elokuuta 2016

The Balvenie 15yo Single Barrel, OB (bourbon barrel)


Nyt kun kymmenvuotias Founder's Reserve tuli arvioitua, herätti se mielenkiinnon muihin Balvenien tuotoksiin. Hiljattain maistettu uutuus, Balvenie 25yo Madeira Cask, ei säväyttänyt erityisemmin, mutta viime marraskuussa maisteltu 15-vuotias Single Barrel sherryversiona teki hyvän vaikutuksen.

15yo Single Barrel viski tuli markkinoille yli 20 vuotta sitten, vuonna 1993. Se oli ensimmäisen, tai toisen täyttökerran ex-bourbontynnyreissä kypsynyt viski. Luonnollisesti yhden tynnyrin tuotoksia, jonka tynnyrinumerot ja muut viitteet julkaistiin etiketissä ja pahvitötsässä näkyvästi. Alun perin pullotusvahvuus oli 50,4%, mutta vuodesta 2003 lähtien pullotus tehtiin 47,8% vahvuudessa.

Hinnaltaan nämä Single Barrelit olivat tässä loppupuolella noin 60-100€ luokkaa. Maistossa oleva pullote on 5cl miniatyyristä, joita ostin Kanarialta muutamat kappaleet alle 5€ hintaan. Miniatyyrissä ei ole tynnyri-/erämerkintää ja tämän alkoholipitoisuus on 50,4%, eli pullon täytyy olla pullotettu ennen vuotta 2003 ja tislattu 70-/80-luvulla (viimeistään -87).


The Balvenie 15yo Single Barrel, OB (bourbon), 50,4%

Tuoksu on kylmän vaniljainen, keksinen ja kevyen hunajainen. Hunajaisuus ei niin runsasta kuin DoubleWoodissa. Hedelmäisyyttä keltaisten hedelmien muodossa. Tammisuus kauniisti esillä ja syvyyttä tulee ajan myötä. Mieto pähkinäisyys ja kermaisuus nousee pidemmän ajan päästä.

Maussa tynnyrin tuoma aromikkuus on hienosti esillä. Vaniljaisuutta, kookosta ja mietoa kukkaisuutta. Maltaisuus on miellyttävän kaurakeksistä ja Marie-keksistä. Alussa kevyt hunajaisuus, joka ajan myötä hieman voimistuu. Loppua kohden saa pientä hedelmäistä keltaista kirpeyttä mukaan, muttei muutu saippuaiseksi. Kaunis ja nautittava Balvenie.


20 elokuuta 2016

Stone Matt’s Burning Rosids Imperial Cherry Wood Smoked Saison

Maahantuojan ja Berliinin panimon vuoksi Alkoon saattaa tupsahdella aiempaa useampi Stonelainen, mutta otsikon pullon tilasin Hollannista. Pitkästä aikaa oli pakko ostaa jo pelkän oluen nimen vuoksi – savusaisonia huippupanimolta, kuulostaa törkeen herkulliselta.

Olut tehtiin entisen Stonen työntekijän Matt Courtrightin muistolle. Reseptiikka oli ilmeisesti hänen omaa käsialaansa. Matt menehtyi vuonna 2013. Koko tarinan pääset lukemaan panimon kotivisuilta täältä. Kyseessä on siis belgityylinen saison, jossa twistinä on kirsikkapuun savulla kuivattuja maltaita. Nimi viittaa kirsikkapuiden lähteeseen. 


Stone Matt’s Burning Rosids Imperial Cherry Wood Smoked Saison, 10,5%

Tuoksu melko sulkeutunut, miedosti maustepippurinen ja hennon savuinen. Savuisuus on sellaista puusavua. Lämmetessä belgityylistä hedelmäisyyttä ja hiivan esterisyyttä.

Maku on makean maltainen ja kuivattava. Jättää suuhun samean mokkanahkaisen kuivuuden. Hiiva tuo hedelmäisyyttä, joka on vihertävää ja kypsää. Nektariinia ja aprikoosia. Savu leijailee taustamaussa, eikä varasta huomiota liikaa. Odotin itse asiassa voimakkaampaa savua. Jälkimaku muistuttaa vahvaa kuivaa saisonia.