21 kesäkuuta 2017

Schneider Weisse Tap X Marie’s Rendezvous

Mathilda Soleilista innostuneena poimin tämän 2016 version äxästä. Itselleni kolmas TapX-sarjalainen. Tykkäsin Mathildasta kovasti, joten tämä tuli poimittua ostoskoriin hollantilaisesta nettikaupasta sokkona. Siis ilman reseptiikan lunttauksia ym.

Hintaa en muista, mutta näiden pienempien TAPX pullojen hinnat ovat liikkuneet siellä 6-10€ hujakoilla. Panimon sivuilla löytyy höpsö-ylisanojen lisäksi tieto, että olut kunnioittaa edesmennyttä Anna-Maria Schneideria, joka oli Georg I. Schneiderin heila. Jaa ketkä? No jotkut tämän panimon heput, ei jaksanu enempää tonkia historiaa, oluthammasta kolotti. Reseptiikkaa voi luntata oheisesta kuvasta.


Schneider Weisse Tap X Marie’s Rendezvous, 10%

Tuoksussa on jonkin verran barley winelle tyypillistä aromikkuutta, kuten runsasta vaaleaa maltaisuutta, toffeeta ja fudgea. Keksinen ja kevyen tamminen lämpöisyys pilkottaa alta. Humalakin pilkahtaa kuivana ja kirkeränä ruohoisuutena, mutta ei juuri näyttele osaa. Runsaan mallasvetoinen esitys.

Maussa reilun makea maltaisuus, jossa toffeeta, kinuskia ja voikeksiä. Suutuntuma sameahko ja jopa viskositeetti alkaa tuntua kevyen kiisseliseltä. Hyvin matalat hiilihapot. Olen aistivinani Cascadea. Makean hunajaista hedelmäisyyttä. Myös vehnäistä hiivaisuutta. Raskaan makean maltainen. Ei ehkä ihan sitä ominta tyyliäni. Turhan imelän alkoholinen.



16 kesäkuuta 2017

The Macallan 12yo Double Cask (OB)

Blendien väliin, ja muutenkin pitkästä aikaa Macallan arvioitavaksi. On se kyllä kova maine jäänyt tälle tislaamolle. Espanjassa, kun joitain pullotteita ravintoloissa ja viinakaupoissa löytyi, niin oli kyllä hintalapussa Macallan lisää. Eräskin paikallinen heppu kyseli alkoholikaupassa myyjältä sitkeästi nyky (NAS) Macallaneiden ikää ja myyjä soitteli toiseen kauppaan ja syöksi tuutin täydeltä paskaa miehen suuhun. Vai että Macallan Amber on vähintään 15-vuotiasta....

Tämän otsikon pullotteen kohdalla ei tarvitse ikää pohtia, koska siinä on 12 vuotta komeasti esillä. Eikä tästä joudu ulkomailla, tai nettikaupoissa kauheasti köyhtyäkään, kun lesti irtoaa alta 60€. Luonteeltaan viski on jo marketeilta hieman hävinneen Macallan 12yo sherry oakin suuntaan, sillä se on kypsytetty amerikkalaisesta- ja eurooppalaisesta tammesta tehdyissä sherrytynnyreissä. Tässä uudessa pullotteessa tosin amerikkalaisen tammen osuus on merkittävämpi kuin 12yo Sherry Oak versiossa.


The Macallan 12yo Double Cask, 40% (OB)

Tuoksuta irtoaa viinisyysttä, joka on nahkeaa, hieman kumista ja tumman hedelmäistä. Sherryistä aromia löytyy reilusti, vaikka mikään sherrypommi ei olekaan. Tummaa kaakaota, kahvia ja miedosti mokkaisuutta. Ajan kanssa tuulettuu mukavasti ja sherryn hyvät puolet tulee esiin.

Maussa ollaan siellä hieman "nykysherryviskin" maastossa, eli ei ylletä ihan aromin tasolle, vaan maut on hieman latteammat ja "päälleliimatun" oloiset. Ei missään nimessä huono, mutta jotakin puuttuu heti alusta. Sherryisyys on lämmintä, toffeista ja ei erityisen kuivaa. Keltaisia hedelmiä ja hieman makeaa kypsää hedelmää. Tämän on hieman kaksijakoinen – mukavaa pehmeää sherryisyyttä, mutta myös sitä pientä kumisuutta ja teennäisen makeaa makeutusainemaista mehutuntua. Kyllä tämä on ihan hyvä, mutta mikäli olet maistanut vanhan ajan sherrymäkkejä, niin ei tämä erityistä kokemusta tarjoile.


11 kesäkuuta 2017

Alkosta: Mufloni Mandariini IPA

Muflonin toinen Alko-uutuus on Mandariini IPA, joka irtoaa 3,99€ hintaan. Jos Pilsner jäi hieman tukkoiseksi raikkaudesta, niin olisiko tämän oluen reseptiikasta löytyvästä mandariinista apuja? Mandariinia ja humalalajikkeena yksi suosikeistani Mandarina Bavaria, joka tuonee tukea itse mandariineille. Myös sitruunaisia piirteitä tulloo edellisen ja jenkkihumalan Citran vaikutuksesta. Paperilla on itselleni kaikki kohdillaan.


Mufloni Mandariini IPA, 6,5%

Tuoksusta bongaa mandariinit, appelsiinin, sitruunamehun ja miedosti havuja. Kuivaa sitsuksista humalakukkaa, sekä miedosti greippiä. Raikkaan sitruksinen tuoksu, jossa humala näyttelee hedelmien kanssa pääosaa.

Maussa niin ikään hedelmäisyyttä, josta mandariinin, tai appelsiinin kyllä bongaa. Humala on mehuisan sitruksista ja kevyen pihkaista. Raikkaus säilyy. Hiilihapot ja suutuntuma kohdillaan. Mandariini, tai ylipäänsä hedelmäisyys ei ole liikaa esillä, vaikka selvänä onkin. Loppua kohden kuivempaa purevaa greippisyyttä ja kuivaa ruohoisuutta. Katkeruustaso keskivertoa, ehkä hieman voimakkaampaakin. Ihan kelpo olut.



07 kesäkuuta 2017

Alkosta: Evil Twin Even More Jesus

Aletaan jeesustelemaan oluella. Tämä tumma veijari (iso sellainen), tuli maisteltua mökkeillessä ja kavereiden kera. Siitä siis jo +1. No ei se pisteisiin vaikuta. Sokkona se valikoitui kuitenkin ostoskoriin tilatessa belgialaisesta nettikaupasta ja hintaa taisi muistaakseni olla 15€ luokkaa.

Olut listautui juuri Alkon valikoimiinkin ja on ostettavissa huimaan 22,7€ hintaan. Kysymys kuuluu, voiko se olla hintansa väärti? Ainakin nimensä mukaan hinta kolahtaa kirjaimellisesti. Muuta tekemistä ei taida jeesusteluiden kanssa ollakaan, vaan kyseessä on "vain" tuhti imperial stout. Jeesuksen hyvä sellainen?


Evil Twin Even More Jesus, 12%

Tuoksu on kutsuvan tummasuklainen, tasapainoisen paahteinen ja kevyen makea. Paahdettua sekaleipää, viikunaa, taatelia ja fudgea. Myös suklaakeksisyyttä, joka tuo mieleen suklaajäätelön, jossa keksiä seassa. Hyvä tuoksu.

Maussa reilusti tummaa suklaata, suklaamannapuuroa ja taateleita. Paahteisuus miellyttävällä tasolla ja taittaa sopivasti rajoilla olevaa makeutta. Suutuntuma mukavan paksu ja täyteläinen. Jälkimakuun jää makeahko maltainen ja suklaakakkuinen maku. Tämä on sellainen makeahko IS, joka on minun makuuni, ei liian kuiva, ei liian katkera ja mukavan paksu. Toki eihän suklaakakkuakaan kannata liian isoa palaa syödä. Hieno olut.