Aberlour A'bunadh Alba, batch #009

Uudehko julkaisu Aberlourilta. Noin 87€ Systembolagetista. Sherryversio A'bunadh on melko klassikko jo ja erävaihtelusta huolimatta ollut aika hyvä kautta aikain. Ylipäänsä Aberlour on tunnettu sherrytynnyrikypsytetyistä viskeistä, joten mitenkäs jos otetaan pelkissä ex-bourbontynnyreissä kypsytettyä Aberlouria? On tullut aiemminkin maistettua IB pullotteina ja muistelen niiden olleen kivan kermaisia, puhtaita ja kirkkaan tasapainoisia. 

Aberlour A'bunadh Alba batch #009, 59,3%

Tuoksu on alkuun nuori, hyvin viherhedelmäinen, eli päärynää, vihreää omena, joiden lisäksi paahdettua viljaisuutta. Ajan kanssa ilma tekee tehtävänsä; tasapainoinen viljaisuus ja hedelmäisyys yhdistyy. Muistikuvien kermaisuus nousee esille. Vaniljaista kermaisuutta, juuri kypsynyttä vihreää ja keltaista hedelmää (omena, ylikypsä päärynä, hunajameloni). 

Maussa samaan aikaan voimakkuutta (kihelmöintiä ja terävyyttä) ja pehmeyttä (kermaisuutta ja jopa hieman öljyisyyttä). Maku jää lämpimäksi tuoden voikeksiä, kauramuroja, uuniomenaa ja kahvikermaa (?!). 

Etenkin jos unohtaa, että kyseessä on Aberlour (sherryprofiloitu), niin onhan tämä laadukas taidonnäyte NAS-viskiksi. Makua, aromeja ja suutuntumaa löytyy alusta loppuun. Tykkään tämän kermaisuudesta. Tislaamo taitaa myös bourbonkypsytykset, laatua piisaa.

Olutravintola Pikkulintu ja sen päälliköstä kertova tasting

Viimekertaisilla Uisgella tuli häärättyä Pikkulinnun tiskillä. Tiskin takana oli nykyinen viskibaarin vetäjä Atte. Maistelun ja muun häirinnän tuloksena, Atte kutsui kylään Pikkulintuun. Ideana oli kerätä kasaan alan bloggareita ja jutella harrastuksesta, sekä tutustua. Otin ideasta kopin ja kasasin alan kuumimmat (heh) bloggarit yhteen.

Ennen muita, kerrotaan nyt muutamalla sanalla tästä Suomen parhaasta viskiravintolasta. Olutravintola Pikkulintu sijaitsee Puotilassa, yksi pysäkki metrolla vielä idemmäksi Itäkeskuksesta. Ollaan siis jo melko idässä. Ei siinä, kun Puotilan metroasemalta kävelee sen 100 metriä Kaavuntie 11, jossa lintu sijaitsee, ei ulkoa ihan heti välttämättä tule mieleen yli 400 viskin valikoiman omaava viskirafla. Näin se vain kuitenkin on, tyypillisessä lähiöostarisssa sijaitsee kyseinen pulju.

Ravintola perustettiin vuonna 2000 ja sitä veti viime vuoteen saakka sen perustaja Markku Ristevirta. Ei mikä tahansa Markku, vaan tämä viskimarkku kyllä tiesi viskeistä ja toi niitä muutaman Suomeen. Itse asiassa, ei Markusta vielä päästä, hän nimittäin vetää edelleen Pikkulinnun maahantuontia. Vain ravintolan vetovastuu siirtyy ravintolapäälliköksi nimetylle Atte Erkkilälle.

Atte siis vastaa nykyään puljusta ja sen valikoimasta. Viksi on ja pysyy valikoimissa jatkossakin. Hyllyillä pidettänee reilusti yli 400 viskin valikoimaa (vai oliko se tavoite peräti 500), joka koostuu 99% skottiviskeistä (bourbonia myös kiitos!). Viskien lisäksi tuolla on toki törkeän hyvä olutvalikoima. Hanoja taisi olla kymmenkunta, en laskenut. Pulloja oli...sopivasti, eli paljon. En tässä ala mitään esimerkkilistaa kirjaamaan viskeistä, koska niitä on oikeasti törkeän paljon. Sitä paitsi, kannattaa mennä itse paikalle katsomaan, pullot löytyy pari sekuntia nopeammin kuin aikanaan.

Hitonmoisen viski- ja olutvalikoiman lisäksi paikka on "old school", eli siellä viihtyy. Ei mikään jättialue, mutta jos et mene lauantaina ruuhka-aikaan, niin mahdut. Suosittelen sunnuntaita, saa kaikessa rauhassa valita viskinsä ja naukkailla sen hyvän oluen kera

Kannattaa muuten laittaa Facebookissa ravintolan feedi seurantaan, nimittäin se on herännyt nyt eloon. Kuulet sieltä tulevat tastingit, joita tullaan järjestämään runsaasti. Monet (ellei kaikki) niistä on omanlaisia, eli teemaa, ihmetystä ja jännitystä tulee riittämään. Näillä näkymin tulen itsekin pyörimään tilaisuuksissa. Ravintolan omilta nettisivuilta löytyy hana- ja kaappiolutvalikoimaa. Kohta saadaan muuten ihailla viskivalikoimaakin, kun saavat päivitettyä listat hintoineen virtuaalimaailmaan. Kokonaisuudessa homma vaikuttaa hyvin lupaavalta.

Niin siitä tastingistä jossa kävin. Se oli semmonen Erkkilän elämänkerta, viiden pullon verran. Ne oli kuitenkin jutustelun oheistuotteena, joten ei tullut sen kummempia nootteja merkittyä ylös. Sitä paitsi Atte vetäs ne hihasta viisi minuuttia ennen kun tultiin paikalle.... ehkä. Oli siinä mukana mm. Balvenien 21yo PortWood, joka yllätti uusimmalla versiollaan. Oli vähemmän portviininen kuin vanhemmat. Puhdas ja mukavan siemailtava. Tämä oli se viski, josta Aten harrastus lähti Jyväskylässä liikkeelle.

Pidin kuitenkin vaikuttavampana viskinä vanhaa Aberlourin A'bunadhia, joka oli batch 17:ää. Törkeen vahvan sherryinen ja sitä vanhemman liiton sherryä. Oli kyllä hyvä. Kelpaisi kaappiin. Vaan pullo jäi sinne, joten kipin kapin maistelemaan, onhan tuo ravintola vaan sellainen paikka, josta ei voi kuin viskinystävänä (ja oluen) tykätä. Sitä paitsi, Hämeenlinnasta menee perille 15min enemmän kuin Espoon perukoilta....kiitos länsimetro! Mutta saapi nähdä mitä aika tuo tullessaan, jotakin maistuvaa kenties. Nähdään maisteluissa linnussa!

Kevään Tastingit:

1.4. Mystery malt. Legendaarinen Aprillipäivän sokko-tasting

17.4. Jarkko Nikkanen vs. Pikkulinnun viskihylly.

16.5. Nykäsen Anssin rumpuklinikka. Yhdistetään rumpujen soitto ja viskin makumaailma.

13.6. Seitsemän kuolemansyntiä. (Danten mukaan)

Kaikkien tastingien hinta on 50€ ja kaikki tastingit alkavat kello 19.00

Varaa paikkasi ajoissa. Joko suoraan ravintolalta tai spostilla ravintola@pikkulintu.fi. spostilla saat vastaus postina laskun jonka maksamalla olet mukana tastingissa.

Jouluviski 2014 part IV: Aberlour A'Bunadh, batch 49

"The result is a heavier, creamier single malt than most have ever experienced – memorably flavoursome, with an intense raisin character." 

Nämä tislaamon sanat kuvaavat melko hyvin otsikon viskiä. A'Bunadh on isolle osalle viskiharrastajia hyvinkin tuttu – sherryjyrä, jonka suosio on kestänyt 90-luvun loppupuolelta nykypäivään. Kaiken kaikkiaan 50 erää on kyseisestä viskistä jo lanseerattu ja mikäli on kuluttajia uskominen (ja miksei olisi) on laatu saatu pidettyä erinomaisena.

A'Bunadhin kehitti 90-luvulla Aberlourin chief blender David Boyd. Kuten useat nykyiset uudet julkaisut myös tämän pullotteen oli tarkoitus tulla travel retail -markkinoille. Nimi on gaelin kieltä ja kännettynä tarkoittaa alkuperäistä (the original). Ensimmäinen erämerkitty (batch-merkintä) julkaisu oli numero 6, sillä ensimmäisissä viidessä ei kyseistä merkintää pullosta löytynyt. Muutoin speksit ovat säilyneet muuttumattomina.

A'Bunadh on täysin oloroso-sherrytynnyreissä kypsytettyä viskiä, joka pullotetaan tynnyrivahvuisena, värjäämättömänä ja kylmäsuodattamattomana. Kunkin erän vattauksessa käytetään erilaisia oloroso-sherrytynnyreitä – first-fill- ja refill. Ikää on turha mennä arvailemaan, joidenkin lähteiden mukaan aikanaan käytettiin 5–25-vuotiaita viskejä, mutta tämä varmasti elää varastotilanteen mukaan.

Aberlour A'Bunadh batch 49, 60,1%

T: Alkuun käyneen viininen. Happamia viinirypäleitä, toffeeta ja rusinaa. Melko pian hapen vaikutuksesta nousee kuivemman sherryisiä piirteitä kuten kuivia rusinoita, mokkaa ja kevyesti viikunaa. Oloroso on selvästi esillä miedon kumisena rusinaisuutena. Kumisuus ei ole lainkaan häiritsevää. Alkoholi pilkahtaa vain voimakkaasti nuuhkiessa.

M: Ilman vettä tämä on melko tuju. Polttelevaa kuivaa sherryisyyttä. Miedosti metallisuutta. Keskivaiheilla alkoholi puskee hieman läpi ja vasta jälkimakuun tulee miellyttävää kuivaa hedelmäisyyttä. Vesilisä Tuo kirpeää greippistä piirrettä mukaan. Vedenkin kanssa tämä on hieman terävä. Kuminen sherryisyyskin voimistuu hiukan. Jälkimaussa parhaat mausteiset piirteet.

Luokittelisin tämän "ihan hyvää" tasolle. Tässä on kyllä paljon miellyttäviä sherrypiirteitä, mutta melko terävä joka puolelta. Vesi ei varsinaisesti korjaa asiaa, vaan rauhoittaa kihelmöintiä ja tuo kirpeämpää makua. Ilman vettä, tai oikein pienellä vesilisällä parhaimmillaan. Jälkimaussa on tämän viskin parhaat ominaisuudet. Tuo hyvin esille oloroso-sherryn.

Olut Expo Finland 2014 – Pernod Ricard Finlandin edustus

Pernod Ricardin listoilta löytyy runsaasti irkkuja valittavaksi, joista muutama on hieman harvemmin ravintoloissa nähtyjä. Irkkujen lisäksi löytyy läjä skotlantilaisia ja niistä yksi on ihan Suomen markkinoille pullotettu. Blendien ystäville löytyy arvokkaampia edustajia aina 21-ikäiseen asti.


IRLANTILAISET:

Jameson
Jameson 12yo
Jameson 18yo
Jameson Black Barrel
Tunnetuimpien irkkujen neljän suora. Ensimmäisetä ei varmaan tarvi paljoa mainita; onko yhtäkään viski-ihmistä, joka ei tuota ole maistanut? Kyseessä on noin 5-7-vuotiasta kolmeen kertaan tislattua irkkuviskiä, jota on kypsytetty pääasiassa ex-bourbontynnyreissä.

12-vuotias on jo hieman erilaisempi, ainakin paperilla. Ikämerkinnän lisäksi sen vattauksessa käytetään enemmän sherrytynnyreissä viettänyttä viskiä ja enemmän pot still -viskiä.

18-vuotiaassa vanhan jyväviskin seassa on olorosotynnyreissä kypsytettyä viskiä. Viski on viimeistelty first fill bourbontynnyreissä. Kumpikaan, 12yo ja 18yo, ei ole suora kypsytysjatke perus Jamesonista, vaan oma sekoitteensa.

Black Barrel on sekoite pot still -viskiä ja small batch jyväviskiä, joita on kypsytetty n. 8-12-vuoden ajan ex-sherry ja ex-bourbon yhdistelmänä.

Redbreast 12yo
Redbreast 15yo
Single pot still -irkkuviskejä, eli tisle on 100% mallastettua ja mallastamatonta ohraa. Perus 12-vuotiaan lisäksi on mahdollisuus maistaa muutamaa vuotta vanhempaa versiota. Isoveli on maultaan muhkeampi, onhan se pullotettu sentäs 46% vahvuudessa ja näinollen sitä ei ole myöskään kylmäsuodatettu. Muutoin 15yo on vain "kypsytysjatke".

Green Spot
Yellow Spot (epävarma)
Kaksi Spot-sarjalaista. Vihreä, jota löytyy alkostakin, on noin 7-10-vuotiasta viskiä, josta noin 25% on kypsytetty sherrytynnyreissä. Alkon sivujen mukaan kypsytykseen on käytetty myös maissiviskitynnyreitä. Yellow Spot on puolestaan 12-vuotiasta Malaga-viinitynnyreissä kypsytettyä viskiä (makea väkevöity viini Espanjasta).

SKOTLANTILAISET:

The Glenlivet 12yo
The Glenlivet 15yo French Oak
The Glenlivet 18yo
The Glenlivet Xeres
The Glenlivet Chapter (epävarma)
Glenlivetin perusvalikoiman (12,15 ja 18) lisäksi löytyy pari erikoisempaa yksilöä. Xeres (Glenlivet Vintage 1994, Single Cask Edition XIX, Xeres) on Suomelle pullotettu single cask editions -pullote, jonka viski on kypsytetty first fill american oak -tynnyreissä. Toisinsanoen, tynnyreissä jotka täytetään ensimmäistä kertaa skotlantilaisella viskillä.

Chapter on hieman auki itsellenikin, sillä se voi viitata melko uuteen Guardians' Chapter -pullotteeseen, joka oli siis The Guardians of The Glenlivet -"raadin" valitsema viski.

Aberlour 10yo
Aberlour 18yo
Aberlour A`bunadh
Tislaamo, joka on kuuluisa runsaan sherrysävytteisistä viskeistään (bourbon + tuhti sherry). Perus 10-vuotiaan lisäksi tarjolla on kaunis 18-vuotias, joka on ex-bourbon- ja ex-sherrytynnyreissä kypsytelty viski.

Edellisten lisäksi on tarjolla kuuluisa "apunappi", josta on jo lähes 50 erää (batch) markkinoilla. Voimakkaampaa voimakkaampi ja sherryjyriin lukeutuva tynnyrivahvuinen legenda.


SKOTLANTILAISET SEKOITEVISKIT:

Royal Salute 21yo
Ballantines 17yo
Chivas Regal 18yo
Mummoviskiä tarjolla. Ei vaiskaan, tunnettuja yksilöitä, joissa blended-viski on saanut rauhassa kypsyä kauemminkin. Yksi suosikkisekoiteviskeistäni Ballantines 17yo on päässyt mukaan. Nämä kannattaa maistaa ennen persoonallisempia single malt -viskejä, jos maistaa.


Suosituksiin mainitsisin ainakin The Glenlivet Xeresin, sillä näitä ei kovin usein pääse maistelemaan baareissa ja hintakin on melko korkea jos kaupasta löytää (on muuten Arkadian Alkossa 280e). Jompi kumpi, Green Spot, tai Yellow Spot on myös maistamisen arvoinen. Kolmantena suosittelen Aberlour 18yo, hieno sherrysävytteinen viski.

Muista tarkistaa tapahtuman olutlistat JaskanKaljat-blogista. Päivän olutvinkkejä saattaa muuten löytyä Jaskan facebook-sivuilta.

*   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *

Tapahtuman tiedot:

Aika ja paikka: 

24.-26.10.2014, Helsinki, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 

Pääsyliput: 
Ennakkoon Tiketti, PE, LA: 15€. 3pv lippu 25e. Hinnat sis. narikan ja tasting-lasin.

Tapahtuman sivut: 

Olut Expo 2014

Juomalistoja: 

JaskanKaljat

Vuoden 2013 tapahtumakulku: 

OlutExpo 2013

Aberlour 20yo Single Cask #4955, 56,3% (Master of Malt)

Kyseessä on Master of Malt Single Cask-sarjan tuote, joka on tynnyrivahvuinen, kylmäsuodattamaton ja luonnollisen värin omaava. Tämä Aberlour on tislattu Joulukuussa 1992, kypsytetty 20-vuotta sherrytynnyrissä #4955, josta on saatu pullotettua 491 pulloa. Hyvin vaalean värin perusteella ei voisi kuvitella tämän olleen 20-vuotta sherrytynnyrissä, joten lienee vähintään 2nd fill-tynnyri.

T: Kirpeän hedelmäinen ja raikasta hieman raa'ahkoa maltaisuutta. Aika erilainen mitä Aberlourilta on tottunut odottamaan. Vihreää omenaa, "raakaa" hunajaisuutta, pistävää viljaisuutta ja hieman pesuainetta. Tuoksu on ennemminkin amerikkalaisen tammitynnyrin, kuin eurooppalaisen. Muutenkin yllättävän raaka ikään nähden. Sherryisyyttä en tässä juuri muutoin havaitse, kuin pienenä suklaan vivahtena ja hentona luumuisuutena.

M: Suutuntuma on hieman öljyinen ja kuivattava. Sitruunapippurinen ja makeahkon maltainen alkumaku. Maku meinaa kuivua, mutta sitruksisuus ja hedelmäisyys tuo tasapainoa ja makeutta kuivuuteen. Aika mielenkiintoinen vihreiden hedelmien ja keltaisten sitruksien sekoitus. Jälkimaku on hieman kuivattava, mutta siinä on myös omenaista ja sitruunaista öljyisyyttä sekä pientä makeutta. Metallisuutta löytyy myös, joka muistuttaa 18yo OB: kuparista metallisuutta. Tämä ei kuitenkaan häiritse.

Aika erilainen ja kirpeä Aberlour. Sherryisyys on erittäin piilossa ja mieleen tästä jää sitruunainen öljyisyys pienellä pippurisuudella. Ihan maukas tapaus, mutta luulen, että vannoutuneet Aberlour fanit eivät tätä paljoa arvostaisi.

Maisteluilta 23.7.2013. Teemana "täysi-ikäiset ja melkein"

Kaveriporukan kanssa pidettiin taas pienimuotoinen tasting. Teemana oli perus 18-vuotiaita mitä kaapista löytyi kultakin ja mukaan tuli myös muutama "almost 18". Illan ensimmäinen oli joukon kuopus. Sillä lähinnä marinoitiin suu.

Auchentoshan 14yo coopers reserve, 46%

T: toffeeta, juramaista turvetta, lämpimiä kuivia hedelmiä (rusinaa, ananasta), hento vivahde kaakaokahvia ja neilikkaa. Kohtalaisen pistävä tuoksu joka sisältää alkoholisuutta. 

M: metallisuutta, rusinaa, aprikoosia, suolaisuutta ja vaniljaa. Hieman sulkeutunut ja pistävä. Vesi ei korjannut kireyttä vaan viski lässähti. Kokonaisuus siis turhan kireä ja terävä eikä syvyyttä lainkaan. 

Balblair vintage 1995, bottled 2012, 46%

T: kesäinen raikkaus ja kirpeys. Päärynää ja vihreää omenaa yhdistyy sitruunaan ja limeen. Hieman maltaista raakaa viljaa. Vaniljaa ja hitunen kanelia. 

M: ohut ja kevyt rakenne. Kirpeää ja hieman raakaa omenaa ja päärynää. Maku kuitenkin katoaa aika pian. Jälkimaussa tulee vaniljaa, viljaa ja sokerisuutta. 

Old Pulteney 17yo, OB, 46% (2013)

T: sokerista ja sherryvivahteista viljaa, pehmeän makeaa hedelmää, hunajaa ja vaniljaa. 

M: kermaisa vaniljaisuus ja mukavan sherryisä vivahteikkuus peittää suun. Toffeeta, fariinisokeria, taatelia ja viikunaa.  Hieman jouluinen profiili. Aika hyvää. Tasapainoinen. 

The Singleton of Dufftown 18yo, OB, 40% (2012)

T: esanssinen kermatoffee, karhunvatukkaa ja makeaa vanukasta. Tulee mieleen dr. oetkerin marjavanukas. Hieman päälleliimattu tuoksu. 

M: alkuun lässähtänyt ja pehmeä maku. Tämä kuitenkin avautuu makeaksi rusinaiseksi ja pehmeäksi eliksiiriksi. Blendimäinen ympäripyöreys vallitsee, mutta oikeastaan hyvällä mielellä. Jälkimaussa hieman turpeisuutta. Laadukkaan blendin oloinen, joskin hieman makea sellainen. Ihan hyvä. 

Aberlour 18yo, OB, 43% (2013)

Tätä olen maistellu monet kerrat. Arvostelua löytyy täältä. Samoilla linjoilla mennään tälläkin kertaa. 

Glenlivet 18yo, OB, 43% (2013)

T: pehmeä, sherryinen, kuiva ja hieman kukkainen. Syvyyttä löytyy. Suklaata. 

M: maussa samoja piirteitä kuin tuoksussa. Tummaa-, ja maitosuklaata, pähkinää, hieman metallisuutta ja pientä nahkaisuutta. 

Highland Park 18yo, OB, 43% (2012)

T: Tammea, sherryistä vaniljaa, kevyesti, mutta täyteläisesti turvetta ja mineraalia, maanläheisyyttä sammalen, hiekan ja metallikiven muodossa. Lasissa seisseenä tulee lisää makeutta ja mausteisuutta. Myös lääkettä on hieman.
M: lämpimän maanläheinen ja mausteinen. Tammitynnyriä ja viinivivahdetta. Sherryn kuivia hedelmiä ja pähkinää sekoittuu mausteisiin ja vaniljaan. Pientä metallikivisyyttä. Jälkimaussa kuivattuja taateleita, rusinoita ja aprikoosia. Myös turve ja pieni savuisuus lämmittää koko matkan ajan. Hyvin monimuotoinen ja täyteläinen viski.

Illan kattaus

Illan leijonaksi valitsin Old Pulteneyn. Mielestäni hyvä hinta/laatu suhde ja muutenkin positiivisen maukas kokemus. Samalle viivalle yltää tosin myös Highland park, mutta Pulteneyn valitsin tälläkertaa hieman ylemmäksi minulle uuden tuttavuutensa vuoksi. Illan lammas oli Auchentoshan. Ei vain avautunut minulle (eikä pahemmin muillekaan) tälläkertaa.

Aberlour 18yo OB, 43%

Ensimmäisiä "kunnon" viskejä mitä hankin aikanaan.

Tuoksuuu miellyttävän toffeiselle, kuivattujen hedelmien pussille (vahvasti), nougat fiilis, maitosuklaata ja jotakin kenties keltaista kirpeää mehua.
Maku on tumman kaakaoinen, hieman metallinen (kuparia), sherryinen, kuivattuja hedelmiä etenkin luumua ja rusinaa, hieman tummaa marjaa (karhunvatukka) ja häivähdys neilikkaa.

5.8.2013 lisättyä:

Viski parani mahtavasti ajanmyötä. Pullo oli noin vuoden päästä lopuillaan ja antoi vielä viimeisistäkin tipoistaan paljon makua. Melkeinpä voisi sanoa, että tämä oli kaikilla tavoin parempaa loppuakohden. Paahteinen suklaa ja kahvinen aromi. Kuivia hedelmiä löytyy pähkinäisellä vivahteella. Ei voimakkaan sherryinen, mutta parempaa kuin keskiverto sherryviskit.