Alkosta: Springbank 12yo Cask Strength (OB)

Alkon valikoima täydentyi 12-vuotiaalla Springbankilla, joka on pullotettu tynnyrivahvana. Hintalappuna hyvin kilpailukykyinen 78,9€, joten tämän kanssa ei kannata lähteä merta edemmäksi.

Näitä 12yo Cask strenght Sprinbankeja tulee pari erää vuodessa ja pullomäärä liikkuu siellä 9000 lestin tienoilla. Kohtalaisen suosittua kamaa ja pullot liikkuu nopeaan tahtiin. Ei siis kannata odotella tilauksissa, mikäli haluaa omansa. Springbank on siitä hieno tislaamo, että se on jopa pystynyt parantamaan laatuaan näinä "kuumina viskin luvattuina vuosina".

Springbank 12yo Cask Strength, 56,3% (OB)

Tuoksu on lämmin ja hyvin viher-keltahedelmäinen. Kypsää omenaa, vihreää raikasta päärynää ja hieman kuivattuja hedelmiä, jotka kielii sherrystä. Springbankin öljyinen mallaspippurisuus myös mukana. Kallistuu makean puolelle yleisilmeeltään.

Maussa mieto pippurinen polte, joka kääntyy makeamman hedelmäisyyden puoleen. Alla ex-bourbontynskän kirpakkaa miedon sitruunaista puolta, jota loppuakohden täydentää makeampi sherry tuoma hedelmäisyys. Hyvin tunnistettava Springbank, joka on kuitenkin makeamman hedelmäinen kuin esim juuri maisteltu 14yo Bourbon Wood. Tämä on hyvä. Tykkäsin kuitenkin enemmän 14-vuotiaasta Bourbon Woodista.

Põhjala Cellar Series - Rukkivein

Jatkoa sarjassa kellarikypsytykset. Onko se sitä makean siirapiista ja liköörimäistä Pohjalaa, vai Ratebeerin 100/100 lupailemaa kamaa? Toivotaan napakymppiä. Ostin näitä muutaman halvasta naapurimaastamme (NOT) Norjasta, jossa se taisi maksaa mukavan 14€ perus 0,33-pullolta.

Tällä kertaa Pohjalan Cellar Seriesin Rukkivein tarjoilee nimensä mukaan ruisviiniä, eli barley wine tyylistä ruistykitystä, jonka reseptissä on 70% ruisviljaa (jyvää) ja koko keitto on kypsytetty ruisviskitynnyreissä, joissa ollut jenkki-ruisviskiä.

Põhjala Cellar Series - Rukkivein, 12,9%

Tuoksussa tuhti miedon imelä maltaisuus, jossa rukiin mausteisuus ja kevyt hapanmäskisyys mukana. Hapanmäskisyydellä viittaan ruisviskin ominaisaromiin. Makeaa leipää, kevyttä paahdetta ja pähkinää. Hento tammisuus tuo lisäarvoa. Aavistuksen alkoholikin puskee, mutta ei häiritsevästi.

Maussa makean muscovadosokerinen paahteisuus ja siirappista tuntua, mutta onneksi ruis taittaa makeutta hieman kuivempaan maltaisuuteen, tai oikeastaan jyväisyyteen. Ruisviskin mausteista tammisuutta, jossa se vanilja ja kookos mukana. Keskivaihetta ennen tulee alkoholin lämpö, ei liiaksi onneksi. Jälkimakuun mennessä makeutuu, hieman tahmaantuu ja jättää myös ripauksen paahteista ja pähkinäistä kuivuutta. Tämä on aika hyvä barley wine, joskis saisi hieman taas sitä makeutta olla vähemmän.

Alkosta: Springbank 14yo Bourbon Wood (OB)

Mukavasti saatiin lempparitislaamoni pullotteita Alkoonkin, nyt niitä on ollut lähiaikoina (ja osaa on edelleen) kiitettävästi Alkon valikoimissa. Tämä otsikon viski sieltä jo tosin ennätti loppua, sillä tätä kyseistä pullotetta tuli vain 30 pulloa.

Nimensä mukaan Springbank 14yo Bourbon Wood on kypsytetty entisissä bourbontynnyreissä ja takaetiketistä mainitaan erikseen, että osa tynnyreistä on ensimmäisen täytön bourbontynnyreitä. Ikää on 14 vuotta, joten ei ihan siellä nuorimmassa päässä kuitenkaan enää olla. Pullomäärä on ollut 9000 kpl, joten melko pieni osuushan tänne Suomeen Alkoon saatiin. Onneksi en arponut liikaa ostossani, sillä tästä pullotteesta pidin.

Springbank 14yo Bourbon Wood, 55,8% (OB)

Tuoksussa nuorekas ja säväyttävä raikas maltaisuus, jossa se Springbankin ominainen hedelmäinen öljyisyys ja pippurisuus. Miedosti mineraalisuutta ja maallisuutta, joka tuo turpeen mieleen. Ajan kanssa öljyiset maltaiset hedelmän aromit nostaa korkeammin päätä. Veden kanssa vaniljaa ja omenaa.

Maussa ainakin minä yllätyin, sillä vaniljatamminen makeus taittaa kirpeää nuorekkuutta sopivasti. Alussa räväkkyyttä (joka pysyy sopivassa volyymissä) ja loppua kohden Springabnkin hyviä hedelmäisiä ja öljyisiä nootteja. Kivan puhdas ja raikas. Kahden siemauksen jälkeen olen jo tyytyväinen ostamaani. Ei mikään moniulotteinen viski, mutta tarjoilee sitä Springbankin ominaista parhaimmillaan. Ja minä tykkään siitä.

Springbank 16yo 1997/2013 SC Madeira, 56% (OB)

Pikku hiljaa on kaikki viskit saatu aseteltua varaston hyllyille. Mukava näky, joka on houkutellut availemaan helpommin pulloja. Onneksi mahtuu avattujen pullojen kaappiin, niin on ollut hyvä syy availla pulloja. Paitsi, että se kaappi alkaakin jo täyttyä....tässä seuraava.

Springbankin Single Cask tuotos, jonka ostin The WhiskyExchangesta muutama vuosi takaperin. Hintaa taisi olla satasen pintaan, vai olikohan hieman alle. 16 vuotta ja viimeistely Madeira-viinitynnyreissä. Springbank on minusta huipputislaamo, joten odotukset korkealla. Harmillisesti nämä pullojen hinnat ovat karanneet turhan korkealle.

Springbank 16yo 1997/2013 Single Cask Madeira, 56% (OB)

Tuoksusta löydän selvän makean karkkisen viinisyyden, joka on yllättävän hyvässä balanssissa. Pohjalla Springbankin ominaista öljyistä ja pippurista mineraalisuutta, maltaisuutta ja kevyttä mineraalista turpeisuutta. Mukavan tasapainoinen tuoksu, jossa miedosti nuoruus (tisleen ominaistuoksu) vielä mukana.

Maussa mineraalisuutta, eli merellistä kevyttä turvetta, jossa tisleelle ominaista öljyisyyttä ja maltaisuutta. Päärynää, omenaa ja rypäleitä. Jälkimakuun mennessä makeampaa miedon karkkista hedelmäisyyttä. Jättää hyvän kevyen vaniljaisen ja hedelmäisen jälkimaun. Tasapainoinen.

Glengoyne 25yo, 2014 (OB)

Muutaman kerran tämän maistaneena uskallan heittää arvioni julki. Tähän sain ensikosketukseni 2017 Uisgessa, osin vain parin sentin siivuna. Viskivarastosta löytyy kyllä oma pullo, jonka ostin sokkona joskus 2014 liepeillä noin 270€ hintaan. Ei siis kovin edullinen, aika iso harppaus 21-vuotiaan 79€ hinnasta.

Glengoyne 25-vuotias on kokonaan kypsytetty entisissä sherrytynnyreissä ja valmistettu täysin turpeettomasta maltaasta. Julkaisu oli 2014 alkupuolella. Jos liikut Uisgessa, niin tätä löytyy tiskiltä maistettavaksi.

Glengoyne 25yo, 2014, 48% (OB)

Tuoksussa syvää marjaisuutta, muscovadosokeria ja tummaa hunajaiasuutta. Nahkaa ja kuivattuja hedelmiä. Vahva sherryisyys huokuu ja se on laadukkaan puhdasta. Ei kumisuutta, tai muuta epämiellyttävää. Ikä ei välttämättä tule erityisesti esiin.

Maussa sherryllä vahva ote, kaikki mitä se tuo on kuitenkin hyvää. Ikäisekseen raikas ja jopa hieman innokas, mutta paksu tumman hedelmäinen sherryisyys, sekä puhdas maltaisuus toimii rauhoittavasti. Suutuntuma hieman rösönen. Jälkimakuun jää miedon marjaisa ja tumma sherryisyys, mokkaa ja tummaa suklaata. Tykkään, enemmän kuin 21-vuotiaasta. Hieman olisi ikä saanut näkyä enemmän pehmeytenä ja syvyytenä.

VYS kaapinsiivoustasting vol. 3 (sokkotasting)

Suostuin jälleen helpottamaan VYS:n kaappihuolia ja tyhjentelemään pullonjämiä pientä maksua vastaan. Tällä kertaa köyhdyin 30 euroa siitä hyvästä, että pöytään oli katettu sokkomaisteltavaksi kuusi eri viskiä.

Kyseessä siis kolmas järjestetty kaappisiivous, jossa kullekin osallistujalle (oli muuten paljon) oli katettu kuusi viskiä kahdella senttilitralla. Joukossa kaikilla sanottiin olevan jotakin spessumpaa ja tietenkin toisessa päässä peruskamaa.

Paikkana sama kuin viime vuonna, ravintola Carelia kellari Helsingissä Mannerheimintien kulmilla. Istumapaikat arvottiin tälläkin kertaa, eli astuessa kellariin korista lappu, joka arpoutui minulle numerolla 30... tai jotain. Maistelu oli tietenkin sokko, eli ei mitään vihiä mitä laseissa oli. Kevyet muistiinpanot tein alle ja lisäsin niihin pullopaljastuksen jälkikäteen otsikoksi paljastuneen viskin nimet.

Sample 1, Highland Park Einar
Tuoksu ainakin savuinen ja turpeinen. Hälvähdys kumia. Ensinenällä ei erityinen. Ajan kanssa makeampaa sherryä. PX? Maun perusteella savua ja olorosos a la kumi. Ei vakuuta lainkaan. Jälkimakua kohden paranee, mutta silti.

Sample 2, Lagavulin 16yo (OB)
Reilummin turpeinen ja likaisempi kuin edellinen. Tervaa, nokea, tuhkaa ja ruskean kuivahedelmäinen. Tämä on ihan kiva, vaikkakin hieman likainen. Tämä on vetisempi verrattuna muihin. Tummaa sherryisyyttä ja makeantuhkaista turvetta. Tämä ei erityisemmin nyt vakuuta. Hieman tylsä. Tuttu kylläkin....

Sample 3, Kilchoman Inaugural Release
Myös turpeinen, huomattavasti puhtaampi kuin edellinen. Oltaisiinko bourbontynskän tuotoksissa. Muistuttaa Kilchomania, mutta tuhkaisena. Maussa jotenkin keskitien kulkija. Paranee ajan kanssa. Myös makeaa savua.

Sample 4, Ardbeg Cadenhead 16yo 57% 1994/2010
Tämän on kivan puhtaan tervaisen makeaturpeinen. Ehkä nuori turvenuija puhtaalla ex-bourbon kypsytyksellä. Jep. Maku on hyvin tyypillistä Islayn tuotantoa. Kunnolla tervasavua ja nokea. Jotenkin muistuttaa Ardbegia. Makeaa savua. Tykkään paljon.

Sample 5, Burnside 27yo (Balvenie) Cadenhead Small Batch
Tämä poikkeaa kaikista edellisistä. Turve ei ole läsnä, tilalla herukkaa, viinimarjaa ja vaniljaa. Jotakin erikoisen vaniljaista. Maussa kevyesti laventelisuutta, kirpeyttä ja hento savu. Päärynää ja omenaa. Tätyy olla ex-bourbon kypsytys. Puhdas, kohtuu raikas.

Sample 6, Caol Ila 36yo Cadenhead 1980/2016 52,3%
Tästä tekee mieli sanoa että on paras tähän saakka. Jotain syvempää olemusta, hentoa turvetta, vaniljamakeutta, herukanlehteä. Maussa turvetta enemmän, makeaa kevyen tervaista vaniljaisuutta. Pitkä ja syvä jälkimaku. Turvetta on, mutta sen huomaa olevan jo iän taittama ja on jättänyt rauhallisen tervan, kuivan puhtaan tammisavun ja makeaa pastillia. Hieno viski.

Kuuden sokon paremmuusjärjestys: 

1. Caol Ila 36yo Cadenhead 1980/2016 52,3%
2. Burnside 27yo (Balvenie) Cadenhead Small Batch,
3. Ardbeg Cadenhead 16yo 57% 1994/2010
4. Kilchoman Inaugural Release

5. Lagavulin 16yo (OB)

6. Highland Park Einar

Mukava tilaisuus oli, paljon porukkaa, ei olisi haitannut vaikka olisi ollut hieman väljempääkin. Viskit sattui olemaan melko mielenkiintoisia, vaikka ei mitään jackpotteja. Mielenkiintoisimpana maistiaisena pidin oikeastaan Kilchomanin tuotetta, jota en aiemmin ollut maistanut, mutta olin halunnut maistaa.

Alkosta: Highland Park Single Cask Series "Suomi 100"

Tämä veijari tuli ennen "Sydäntalvi"-versiota, mutta päätyi nyt myöhemmin arvioitavaksi. Olen maistanut nyt tämän rinnakkain Sydäntalven kanssa, joten on hyvä tehdä yhteenveto. Kyseessä siis toinen Single Cask julkaisu Suomen markkinoille. Alkossa tämä kävi 99€ hintaan.

Pullote on välimaastoa väriltään verrattuna SMWS&VYS sekä Sydäntalveen. Ikää tällä on 12 vuotta ja se on pullotettu täysvahvana ensimmäisen täytön Puncheon-sherrytynnyristä (Eurooppalaista tammea). Pullomäärä 636.

Highland Park Single Cask #1536 "Onnittelut 100-vuotiaalle...", 2004/2016, 59,2%

Tuoksu on mausteisen kuivahedelmäinen, siis runsaan sherryinen, makea ja viininen. Makeaa kaakaota, rusinaa, tummaa suklaata ja hedelmäistä nahkaisuutta. Ei niin pistävä ja terävä kuin viimeksi maistettu "Sydäntalvi". Parempi minun mielestäni.

Maku on hyökkäävän sherryinen, mutta mukana on myös HP:n oma karaktääri. Miedosti mineraalista kanervaisuutta, hedelmäisyyttä ja öljyisyyttä. Ikä ja prosentit tekevät tästä hyökkäävän ja hieman terävän, mutta reilu hyvä sherryisyys tappelee vastaan. Jälkimakua kohden voimakas oloroso- ja px-sherryn yhdistelmä, eli makeutta ja kuivempaa hedelmäisyyttä, ei kumisuutta. Myös ruskeaa vahaisuutta ja mokkaisuutta. Kyllä pidän tätä parempana kuin "Sydäntalvi"-versiota.

Blended Whisky #1 35 Year Old (That Boutique-y Whisky Company)

Maistoin hiljattain 35-vuotiaan The Antiquaryn sekoiteviskin, joka jätti hieman toivomisen varaa. Ei eksyisi kyseinen pullo kappiin kovin herkästi, mutta olen harkinnut vanhemman blendin hommaamista, joten kokeillaan vielä muutamaa ennen ostopäätöksiä.

Tässä vuorossa indiepullottaja That Boutique-y Whisky Company, eli Master of Maltin brändi. Tämä pullote on kolmas julkaisu 35-vuotista blendiä, jossa todennäköisesti yksi mallaskomponenteista on Glenfarclas. Whiskyfunin Serge tykkäsi, tykkäänkö minä?

Blended Whisky #1 35 Year Old, 46,5% (That Boutique-y Whisky Company)

Tuoksussa runsas tumma sherryinen aromi, jossa suuresti esillä kuivatut hedelmät ja jonkin verran viinikumikarkkia. Hyvin miedosti rikkiä. Ikä tuntuu syvyytenä. Sherry jyrää. Poimin oloroson ja px-sherryn piirteitä. Ihan hyvä, ei poikkeuksellinen.

Maku ilotulittelee puolikuivalla sherryisyydellä. Makeat ja kuivat hedelmät voimakkaana. Paksu ja pehmeä, mutta myös voimaa löytyy. Muistuttaa Glendronachin 21yo Parliamentia sherryprofiiliiltaan. Jälkimaku pitkä ja puolikuiva, voimakkaan olorososherryinen. Blendiksi aika huikea. Ikä... kai se voisi 35 olla, mutta ei erityisesti korostu.

Alkosta: Fuller's Vintage Ale 2017

Viisivuotisjuhlajulkaisu. Nimittäin tämän Vintage Ale -sarjan merkeissä, tämä on viiden tähän blogiin kirjattu Fullersin Vintage Ale. Muistikuvien mukaan neljästoista kaiken kaikkiaan jonka olen maistanut ja sarjaanhan kuuluu jo 21 eri julkaisua.

Alkoon tämä tuli jokunen viikko takaperin ja tänä vuonna hintaa 7,98€. Hinta muuten tippui edellisvuodesta lähes eurolla, joten aletaan olla Ruotsin hinnoissa :). Tämän vuoden reseptiikassa on käytetty uutuuksia, mallaspuolelta löytyy britti Laureate ja humalapuolelta amerikkalainen Denali. Itselleni täysin uusia tuttavuuksia, nice to know. Humalapuolella toki myös perinteisiä brittivahvuuksia Target ja Goldings.

Maistoin tämän real ale tyylistä (olikohan se real ale?) versiota Olutexpoilla ja muistikuvat olivat hieman latteat. Aika miedon ja ympäripyöreän olon jätti tuolloin. Voihan se olla, että olut oli vielä liian raakile, katsotaan nyt ja joskus tulevaisuudessa varastoon jätetyn kypsyttelypullon myötä.

Fuller's Vintage Ale 2017, 8,5%

Tuoksu on hyvin perinteinen brittituoksu, jossa miedon karamellinen toffeemaltaisuus dominoi ja kaverina on kevyen yrttinen ja kypsän hedelmäinen aromikkuus. Aavistus sellaista raakaa maltaisuutta, jossa alkoholin hehku tuntuu. Mutta kokonaisuus "perinteisen hyvä", eli brittihengessä ilman kummempia säväreitä.

Maku tuo tyypillisen kuivahedelmäisen ja pähkinäisen maltaisuuden lisäksi yrttistä ja kuivan lehtistä humaluutta, jossa kevyesti sitruksista tuntua. Ylikypsää luumua, kuivattua persikkaa, aprikoosia ja marmeladia. Humala hieman kuivattaa ja jättää yrttisän tunnun jälkimakuun. Alkoholi tuo pehmeän hunajaisen jälkilämmön, joka on tämän hyviä puolia. Sanoisin, että hyvin perinteisen oloinen, hieman ympäripyöreä, mutta taas vaan kovin laadukkaan tasapainoinen suoritus. Teeppä itse perässä!

Brooklyn The Discreet Charm of the Framboisie

Vattu soikoon. Isosti kun ottaa, niin pääsee paremmin makuun kiinni. Siispä isompaa pulloa vadelmaisesta Brooklynilaisesta ostoskoriin ranskanmaalta Saveur-Bierestä. Puljuhan ei kylläkään enää toimita Suomeen, mutta tilasin hyvinä vanhoina aikoina. Hintaa taisi jäädä 18€ pullolle.

Nimi oluella on peräisin jostakin 1972 vuoden leffasta, mutta kiinnostavampi osuus itselleni oli tynnyrikypsytys tammitynnyreissä, maitohappobakteerit ja tuoreet vadelmat. Humalapuolta kyyditsee Mosaic. Reseptin perusteella siis erittäin houkutteleva. Ei tätä kyllä kovin helposti taida olla saatavilla Suomeen ja Saveurkin näyttää tällä hetkellä yli 20€ hintaa.

Brooklyn The Discreet Charm of the Framboisie, 7,3%

Tuoksu on hurmaavan tamminen ja vadelmainen. Väristä vadelma ei käynyt ilmi, mutta tuoksussa sen huomaa mukavasti. Muistuttaa paljon vaikka Rodenbachin Caractere Rougea, mutta ei niin kypsytetyltä. Happamuuskin tulee tuokussa esiin. Raikas, vadelmainen, tamminen ja miedon maitohappoinen tuoksu. Erinomainen.

Maussa vaalea keskivertoa vahvempi happamuus ottaa ohjat. Vadelmainen maku kuitenkin tasapainoittaa kokonaisuutta ja vie kuivalta maitohapolta tunnetta marjaisamman happamuuteen. Muutoin hyvin puhdas, ehkä hieman simppelikin. Humalalla ei roolia, samoin mallaspohja on kevyt. Hiilihappoja reippaahkosti. Jälkimaku hieman vadelmahapan, kevyen tamminen ja kevyt.