31 joulukuuta 2016

Orval (yhteisjulkaisu)


Otettiin työn alle kolleegoiden kanssa arvioida yksi parhaimmista, Orval. Viime vuonna samoihin aikoihin äänestyksen tuloksena kaadettiin laseihin Sinebrychoffin Porter. Tänä vuonna Orval vei äänet mm. Malmgårdin Barley Winea ja Fuller's Vintage Alea vastaan. Kaikkihan nuo on hyviä, itse olisin mieluusti ottanut Vintage Alen tähän, mutta pidänhän Orvaliakin yhtenä kaikkien aikojen parhaimpana.

Orval on kotoisin Belgiasta Ranskan rajan liepeiltä, Abbaye Notre-Dame d'Orval -luostarista, jonne trappistipanimo perustettiin luostarin uudelleenrakennusten jälkeen 1931. Perinteisemmistä trappistioluista poiketen Orval on voimakkaammin kuivahumaloitu Stryrian Goldings, Hallertau, ja Strisselspalt humalalajikkeilla, jonka lisäksi siinä käytetään Brettanomyces-villihiivaa.


Ensikosketukseni Orvaliin oli 2000-luvun puolivälillä, eli joskus kymmenen vuotta takaperin. Muistan ostaneeni olutta eräisiin "kotilaneihin", jossa pelailtiin Battlefield 2 peliä. Taisin hakea kaupasta tyypillisempää makeahkoa trappistia, mutta lasiin kaatuikin kuiva ja humaloitu hiivainen trappisti – ei siis kovin tyypillistä lientä. Olut tosin teki sellaisenaan vaikutuksen ja hupeni petollisen vikkelään sikarin kera. Kaverit tietty pitivät kummallisena – kuka helvetti ostaa trappistiolutta laneihin?? Muillahan oli tietty sixpäckit ja mäyräkoirat messissä.... 

Enpä muista mitä olut tuolloin maksoi, mutta 2010 muistan ostaneeni Orvalia Alkosta 4,22 € hintaan. Vielä 2013 liepeillä olut maksoi 4,34 €, mutta nyt uusimman listauksen jälkeen saa pulittaa 5,86 €. Itse tosin olen viime vuodet ostanut kyseistä olutta Hollannista alle 2,5 € hintaan. 

Orval on tunnettu kypsytettävä olut ja itse olen huomannut sen olevan maukkaimmillaan noin vuoden-kahden iässä. Tuoreena olut on kuiva, aromikkaan humalainen ja villihiiva on enempi taustalla, kun taas ikääntyessää olut saa hiukan makeampaa ja hedelmäisempää piirrettä. Etenkin bretta tulee mielestäni paremmin esille vuoden kypsyttelyn jälkeen. Pidempi, yli kolmen vuoden kypsytys, ei mielestäni tuo enää lisäarvoa, vaan vie hedelmäisyyttä ylikypsän ja hiukan imelämmänkin puoleen. 



Orval, 6,9% (29/03/16)

Tuoksussa on hieno aromaattinen kuivahumalointi. Hiivaa, kuivaa miedosti sitruksista humalaa ja hedelmäisiä piirteitä, joita kyyditsee vielä villihiivan mieto nahkea happamuus. Humala on jopa hieman mausteista (maustepippuri, valkopippuri). Bretta tulee tyypillisen tallimaisen nahkamaisena ja valkoviinisen hedelmäisenä. Omnom.

Maku on sitä itseään – Kuiva humalainen alku, jossa hedelmäistä mietoa valkoviinisyyttä, mausteista hiivaisuutta (hyvin kuivaa) ja ripaus ylikypsää hedelmää. Suutuntuma kuohkean kepeä ja miedon pistelevä. Jälkimakua kohden kuivuu ja päästää lisää villihiivaista hedelmäisyyttä esille. Helposti juotava trappisti, joka tukeutuu aromihumalaan ja saa lisäpontta villihiivasta.


Orval, 6,2% (27/06/2013)

Tuoksussa vahvasti brettan tallimaisuus. Selkeästi enemmän kuin tuoreessa. Kirpeää hiivaisuutta ja samppanjahiivaisuutta. Hedelmäisyyttä, joka on tummia kuivia hedelmiä ja raikkaampia kypsiä hedelmiä sekaisin. Hieno tuoksu. 

Maussa kuivan humalainen ja nahkea alku. Humalan kera bretta villiinnyttää tuoden hedelmäisyyttä ja nahkeutta. Kypsää ja ylikypsää hedelmäisyyttä. Suutuntuma kuohkea, kepeä ja runsas, ei niin kuiva kuin tuoreessa. Tässä makeutta tulee hieman enemmän kuin tuoreessa ja se tasapainoittaa kokonaisuutta. Lisäksi brettan luonne tulee tässä paremmin esille. Huippuolut. 



Mukana tämän oluen yhteispostausteemassa olivat seuraavat blogit:

26 joulukuuta 2016

Wild Beer Evolver IPA ja BrettBrett DIPA

Heräsin tämän panimon oluisiin viime kesän alussa, kun kippasin Ninkasia lasiini, jota edelleen löytyy Alkosta. Nyt muutaman Wild Beerin oluen maistaneena on yleisfiilis panimon taustoista, metodeista ja etenkin oluista melko hyvät. Tilasin hiljattain Hollannista erän olutta, jolloin koriin päätyi muutamat Wild Beerit lisää. Näiden hinta pyöri siellä 3-4€ tienoilla.

Panimon braavurina (ainakin yksi niistä) on siis oma hiivakanta, joka on jalostettu paikallisten omenoiden avulla. Villihiivailu on siis hanskassa. Evolver IPA on kuvauksen mukaan humalia, brettaa ja humalia. Humalilla luulisi siis olevan ilmeinen rooli, kun taas Brettbrett DIPAa kuvaillaan brettaa, humalia, brettaa tyyliin.

Reseptiikkoja ei tämän enempää availla, mutta kuvauksien mukaan nämä voisivat olla oiva pari vertailuun, vaikkakin toinen oluista on DIPA. Molemmat oluet ovat kuitenkin 100% brettakypsytettyjä oluita. Pullotus- , tai parasta ennen -päivää en löytänyt suurennuslasillakaan. Panimon sivuilla kerrotaan kuitenkin näiden oluiden säilyttävän paremmin humalan aromit villihiivakypsytyksensä vuoksi ja kehittyen pale ale -tyyppisestä profiilista "erilaiseksi ja ainutlaatuiseksi". Saas nähdä.


Wild Beer Evolver IPA, 5,8%

Tuoksu on vienosti kevyen hedelmähapan, hyvin miedosti maitohappoinen ja omenahiivainen. Omenat tulevat tässä parhaiten hedelmistä esille. Hiiva monipuolistaa ja tuo tasapainoa hedelmälle. Humala ei tule erityisesti esille, ainakaan erityisen tuoreana. Tykkään.

Maussa tuoksun kevyen maitohapan omenaisuus tulee alkuun vahvasti, mutta antaa tilaa hiivaisuudelle ja kevyelle katkeruudelle. Bretta ei ole eritysesti esillä. Humala tuntuu olevan jo aika kateissa ja tuo väistämättä mieleen "parasta ennen" lähentyvän. Taustalla tulee vihanneksinen humaluus ja maltaisuus, joka rokottaa kokonaisuutta. Ei kyllä parhaassa iskussa.



Wild Beer Brettbrett DIPA, 8,4%

Tuoksu on selvästi mehuisampi ja brettaisempi kuin edellisessä. Raikkaampaa ja kirpeämpää hedelmäisyyttä, jossa myös humalan lehtisyyttä mukana. Kevyesti greippiä ja hieman maltaisuuttakin. Tuoksusta on aistittavissa vahvempi runko. Bretta tuo hienon hedelmäisen hiivalisän tähän. Mainio.

Maussa bretta ei olekaan niin selvänä, mutta vahvempana kuin edellisessä. Mehukkuudesta on jäljrellä puolet, mitä tuoksu lupasi. Humala tasapainoittaa mehukkuutta, mutta jotenkin tuoreus jää tästäkin uupumaan. Miedosti multainen tunkkaisuus jää jälkimakua edeltävään makuun. Jälkimaussa tulee greipin katkeruutta, vihanneksisuutta ja kevyttä maltaisuutta. Parempi kuin edellinen, mutta ei tämäkään tunnu olevan ihan parhaassa iskussa.


18 joulukuuta 2016

Mikkeller Beer Geek maraton

Sainpa vihdoinkin aikaan jo pitkään houkutelleen ajatuksen – Mikkellerin Beer Geek -sarja riviin useamman pullon voimin. Näitä Beer Geek sarjalaisia on tullut maisteltua useampia sillon tällöin ja pääsääntöisesti ne ovat olleet todella hyviä.

Sarjan ideana on kait alun perin ollut tuhti tumma IS, joka on kyyditetty kahvilla. Siitä sarjan ensimmäisen oluen nimi, Beer Geek Breakfast. Tämä vaatimattomat 100/100 pistettä RateBeerissä saanut olut on outmeal stout, jonka mallaspohjassa on 25% kauraa. Lisäksi on sitten sitä "gourmee"-kahvia. Kauraa ja kahvia – oluthifistelijän aamiainen. Tarkempi reseptiikka Ratebeerin puolelta poimittuna on oheisen kuvauksen mukainen:
"An oatmeal stout with 25.0% oat-based ingredients and a nice touch of gourmet coffee. A beer that goes extremely well with breakfast.Ingredients : Water, malt (pils, oat, smoked, caramunich, brown, pale chocolate and chocolate), roasted barley, flaked oats, hops (centennial and cascade), ale yeast and gourmet coffee."

Tämä oli siis perus Beer Geek Breakfast. Jotta homma ei olisi niin yksinkertainen ja jotta olisi oikeasti olemassa "sarja", löytyy tästä kummallekin kädelle variaatioita. Kaikkien mahdollisten tynnyrivariaatioiden lisäksi löytyy myös esim. pekonilla ja vaniljalla höystettyjä versioita.

Beer Geek vietiin astetta pidemmälle ja Breakfastin lisäksi löytyy Beer Geek Brunch Weasel ja Beer Geek Dessert. Eli aamupalasta brunssiin ja jälkkäriin. Beer Geek Brunch on Breakfastin mukaan kahvimaustettu IS, mutta nyt gourmekahvin sijaan on käytetty sivettikissan paskomia kahvipapanoita, jotka tunnetusti ovat halpoja....NOT. Ohessa lainaus wikipediasta, Mikkeller käyttää pavunsyöjinä Cà phê Chồn kissoja:
"Sivettikissoihin kuuluva musanki syö kahvinmarjoja. Sivettikissa ei voi sulattaa kovia papuja, vaan ne kulkeutuvat ruuansulatuselimistön läpi sivettikissan ulosteeseen. Sivettikissan ulosteessa pavut näkyvät selvästi ja ne noukitaan ulosteesta. Poimitut pavut pestään ja myydään eteenpäin. Kahvipavut paahdetaan ja jauhetaan ennen kahvijuoman valmistamista"
Eikä siinä vielä kaikki, vielä olisi ihan vain Beer Geek Vanilla, Cocoa Shake, Vanilla Shake, Flat White..... eli ihan riittävästi. Kysymys kuuluu, onko näillä riittävästi eroa toisiinsa, jotta on mitään järkeä edes maistella kymmentä Beer Geekiä rinnakkain? Tarviiko olla? Näitä oluita Mikkeller on pannut Nognella ja Lervigillä.


Mikkeller Beer Geek Breakfast, 7,5%

Tuoksu on yllättävän kuiva, palanut ja pölyinen. Maku on kuivan palaneen kahvinen ja katkera. Kahvi ei mitenkään erityisen aromikasta, vaan tummaa paahdetta.


Mikkeller Beer Geek Brunch Weasel, 10,9%

Tuoksu todella erilainen kuin edellinen. Runsaan makean suklainen ja imelä. Maku on kuivempi kuin tuoksu enteili. Tummaa suklaata ja pehmeää suklaamoussea. Kahviakin on, mutta pehmeämmin kuin edellisessä. Makeampi yleisolemus kuin edellisessä. Parempi. 



Mikkeller Beer Geek Breakfast Bourbon BA, 7,5%

Tuoksu vaniljaisempi ja syvempi kuin perusversiossa. Tämä ei ole niin kuiva. Maussa ei ole niin radikaalista eroa, mutta bourbontynnyrin tuomaa pehmeyttä ja syvyyttä löytyy. Alkuun varsinkin tammisuutta ja vaniljaa. Tämä otti kärjen Breakfasteista. Tykkäsin kuitenkin enemmän Weaselista.


Mikkeller Beer Geek Breakfast Cherry Wine BA, 7,5%

Tuksu vaihteeksi hyvin erilainen, runsas hapan kirsikkaisuus ja kirsikkakakkuisuus. Myös tummaa suklaata ja kahvipaahdetta. Maussa kirsikkaisuus on myös selkeästi läsnä. Kevyt hapanmarjaisuus, kuivaa kirsikkaa ja kuivattuja luumuja. Jälkimakuun mennessä navettaisuutta.




Mikkeller Beer Geek Breakfast Tequila BA, 7,5%

Tuoksusta koitan mielikuvituksen avulla löytää tequilaa, mutta aika paljon saa kuvitella. Muutoin samaa tummaa kahvia ja palanutta pölyisyyttä. Maussa sama juttu. En löydä tequilaa vaikka haluankin. Hieman pehmeämpi kuin perusversio, mutta muutoin melko samanlainen.



Mikkeller Beer Geek Brunch Weasel Brandy BA, 10,9%

Tuoksussa Brunch Weaselin peruspohjan suklaisuutta, makeaa kahvia ja vaniljaa. Aavistus kuivattua omenaa ja rypäleitä. Maku on hienon pehmeä, suklainen, vaniljainen ja makean kuivahedelmäinen. Kuivattuja omenalastuja ja viinirypäleitä. Tämä on hieno, paras tähän mennessä.


Mikkeller Beer Geek Brunch Weasel Slyrs Whisky BA, 10,9%

Tuoksussa selkeä vaalea viski, ns. keltaista viskiä. Keksistä maltaisuutta, omenaa ja viljaa. Suklaat ja kahvi myös esillä. Maussa paksua suklaamaltaisuutta, mariekeksiä, päärynää ja omenaa. Pitkä ja suklainen. Suutuntuma kuohkean paksu. Ei ihan niin kiva kuin Brandy-versio. 




Mikkeller Beer Geek Vanilla Shake, 13%

Tuoksussa runsas vaniljaisuus ja mieto suklaisuus. Tässä hieman alkoholin lämpö tulee jo tuoksussakin. Vaniljasuklaa vie tätä eteen päin. Maussa vaniljaisuus tulee myös vahvana, mutta myös kahvisuus on vahvaa, etenkin jälkimakua kohden. Alussa vaniljasuklaisuutta, loppua kohden maitokahvia. Frezza mokka tulee mieleen. Ihan ok, mutta ei vedä vertoja Brunch Weasel-versioille.


Mikkeller Beer Geek Dessert, 11%

Tuoksussa vahvasti kaakao ja vanilja. Suklaakakkua kermavaahdolla. Tai vaniljakreemimunkki. Kahvisuus ei erityisen esillä. Maussa enemmän suklaata ja vähemmän vaniljaa kuin Vanilla Shakessa. Tummaa suklaisuutta ja jotakin vadelmaisuutta? Ihan jees, mutta jää sellaiseksi tasapaksuksi.




Setistä muodostui mielestäni oheinen paremmuusjärjestys:

1. Brunch Weasel Brandy BA, 10,9% *****
2. Brunch Weasel, 10,9% ****
3. Brunch Weasel Slyrs Whisky BA, 10,9% ****
4. Vanilla Shake, 13% ***
5. Breakfast Cherry Wine BA, 7,5% ***
6. Breakfast Bourbon BA, 7,5% ***
7. Geek Dessert, 11% ***
8. Breakfast Tequila BA, 7,5% **
9. Breakfast, 7,5% **

Yhteenvetona olkoon, että Beer Geek Breakfast on selvästi kuivempi ja paahtuneempi kuin Brunch Weasel. Brunchin paksuus ja makeus toimi itselleni paljon paremmin. Eri tynnyrikypsytykset toivat hyviä ja jopa hassuja vivahteita, mutta ei monissa tapauksissa erityisemmin parantanut perusversiota. Tämä voi toki olla hyväkin asia, sillä itse pohjaolut maistui selvästi kaikissa tapauksissa. Minun valintani jatkossa on näistä Brunssit!


11 joulukuuta 2016

Alkosta: Highland Park Single Cask Series "SMWS & VYS"

Sain ensikosketuksen tähän Highland Park Single Cask Seriesin pullotteeseen Olutexpo 2016 tapahtumassa. Melkoinen pullote, enpä muista toista näin hehkutettua, puhuttua ja myyntiryssittyä pullotetta. No itse olin ensimmäisen maiston jälkeen yksi niistä hehkuttajista ja varmasti myös yksi syypäistä, että pullolle oli kysyntää enemmän kuin olisi ollut ilman kirjoitteluja ja kuuluttamisia.

Noh, vaikka blogia seuraakin kova määrä Suomen viskihörhöjä, niin Seuran massaviestit jäsenillensä tietysti sinetöi sen, että seurojen reilu 1000 viskihörhöä oli nooteeranut kyseisen pullon tulon valikoimaan kauniina aamuna 5.12.2016. Nyt se on jo historiaa, enää on turha etsiä.

Pullote oli siis valittu Suomen mallasviskiseuran ja Viskin Ystävien Seuran toimesta Suomen viskiseuroille, mutta koska Suomessa ei voidan väkeviä myydä kuin Alkossa, tuli pullote kaikkien saataville. Yhdestä sherryisestä eurooppalaisesta tammesta tehdystä hogshead-tynnyristä ei tullut pulloja kuin 306 kappaletta, joista muiden tarpeiden jälkeen Alkoon saatiin 270 pulloa. Tämä ei ole kovin suuri määrä kysytylle tavaralle ja etenkin kuin se on hinnoiteltu hyvin. 


Highland Park pullotti kyseisen single cask -sarjan alle myös muille maille pullotteita, mm. Ruotsi sai kaksi single caskia. Juuri hiljattain toinen näistä pullotteista huhuttiin myydyn sekunneissa. Uskon. Suomen pullon myyntiajasta on liikkeellä paljon huhuja – minuuteissa, sekunneissa, vartissa, kahdessa tunnissa.... melko kirjavaa ja suurin osa huhujen lähteestä oli itse Alko. Sain itsekin viisi eri tietoa pullojen myyntiajasta. Lopullinen aika on itselleni mysteeri, sillä viimeisimmät Alkon vastaukset olivat "emme voi tätä tietoa teille antaa". 

Etukäteen olin jutellut maahantuojan ja muutaman muun "avainhenkilön" kanssa. Jo messuilla mainitsin, että älkää tuoko pulloa uuden nettikaupan alkuvaiheessa. Alun perin ilmeisesti olikin tarkoitus tuoda pullo myyntiin marraskuun alussa, mutta näin ei käynyt. Syytä tähän en tiedä, kuulin, että olisi ollut ongelmia Alkon byrokratian kanssa. 

Lopulta tuli ilmi, että pullo tulee myyntiin maanantaina 5.12. Tämä tieto jaettiin myöhemmin myös seurojen toimesta useampi päivä ennen h-hetkeä. Kellonajasta eivät kovin moni tienneet, mutta ilmeisesti muutama Alko sai siitä tiedon, sillä olihan nokkelimmat päässeet tilaamaan muutaman laatikollisen myymälään, mm. useampi Helsingin Alko, Vantaan Jumbon Alko, Oulu.... joka tapauksessa useampi Alko. Alkon pääkonttorista vakuutettiin minulle, että yksikään liike ei saanut tilattua tuotetta. Eipä.


Maanantaina 5.12. pullote tuli myyntiin heti aamuseiskan jälkeen. Nohevimmat saivat ensimmäiset tilausvahvistukset muutaman minuutin yli seitsemän. Ilmeisesti itse tilaukset meni hyvin läpi ja palvelimet eivät ainakaan kaatuilleet kuten joskus Ruotsissa. Itse sain oman tilaukseni sisään aamulla kahdekan jälkeen ja vahvistuksen tästä sain kello 8:15. Tilasin kaksi pulloa, toinen kaappiin myöhemmäksi (avattavaksi) ja toinen heti nautittavaksi.

Varsinainen kaaoshan tähän pulloon liittyen syntyi, kun Alko ei ollut rajoittanut lainkaan pullon ostosaatavuutta. Itse ihmettelin tätä ensimmäistä kertaa jo maanantaina, kun vielä yhdeksän jälkeen oli pulloa saatavilla. Toisen kerran kymmenen aikaan, puolelta päivin.... illalla. Tällöin jo tajusin, että nyt on kyllä sössitty. 

Lähetin viestin Alkon valikoimapäällikölle, maahantuojalle ja Alkon asiakaspalvelulle. Pyysin tarkistamaan ja huomioimaan, että kyseessä oli hyvin rajallinen määrä tuotetta ja että tämä on kyllä todennäköisesti myyty loppuun jo aamusta. Vinkkasin, että kannattaisiko tuote ottaa välittömästi pois, jotta ei tulisi turhia pettymyksiä ihmisille, kun kuvitellaan että tuote tulee ja todellisuudessa ollaan myyty jo monta tuntia "ei oota". 

Verkkokauppahan on periaatteella valitse, maksa ja odota tuotetta. Ihmiset siis maksoivat ja saivat vahvistuksetkin ostosta, joten miksi ei kuvitella saavansa tuotetta. Koska tiistai oli itsenäisyyspäivä (jolloin tuote muuten edelleen oli myynnissä saatavilla), niin vasta keskiviikkona aamusta ilmeisesti Alkolle valkeni HP-myrsky. Pahin siis kävi ja tuotetta oltiin myyty kymmenittäin, ellei sadoittain yli saatavuuden. Asian eteen alettiin välittömästi tekemään Alkossa työtä – pullo pois myynnistä, koottiin listoja niistä asiakkaista, jotka eivät saa tuotetta ja läheteltiin pahoitteluviestejä kyseisille asiakkaille.


Ne asiakkaat, joteka eivät tuotetta saaneet, saavat Alkolta rahat takaisin ja lahjakortin. Tämä on mielestäni sinänsä ihan kohtuu hyvitys, voisi se olla pelkkä rahat takaisinkin. Lahjakortin suuruutta en vielä tätä kirjoitusta kirjoittaessa tiennyt. Ne jotka onnistuivat saamaan pullon itselleen eivät saaneet mitään uutta vahvistusta, vaan saivat odotella saapumisilmoitusta. Tämä oli mielestäni huonosti hoidettu, tällaisessa tilanteessa olisi mielestäni ollut kohtuullista ilmoittaa niille jotka tuotteen onnistui saamaan. 

Hölmö dilemma asiassa oli myös se, että myös Alkon myymälät saivat tilata tuotetta hyllyillensä, vaikka asiakaspalvelu toisin väitti (useampaan otteeseen). Itse epäilin tätä, sillä oli käynyt ilmi, että osa tilaajista oli tehnyt isoja ostoja. Tästä minulle tuli välittömästi mieleen juuri se, että taisi muutamat Alkotkin päästä tilauksiin kiinni. Tietääkseni mitään erityistä kieltoa ei oltu osoitettu myymälöille, joten toki he sitä sitten tilasivatkin joihinkin Alkoihin. Tämä kävi kuitenkin keskiviikkona ilmi ja Alko lähetti asiasta vistiä myymälöihin ja vaati vetää pullot pois myynnistä. Pullot tuli lähettää takaisin keskusvarastoon, josta ne sitten lähetettäisiin netistä tilanneille asiakkaille. 


Muutamat pullot kerettiin kuitenkin hyllyiltä myymään. Itsekin onnistuin yhden pullon ostamaan Jumbon Alkosta, jossa niitä oli useita hyllyssä. Mainitsin myyjille, että tätä ei saisi olla myynnissä mymälöissä ja että ne pitäisi lähettää takaisin. Tätä ei kuitenkaan sen kummemmin noteerattu, joten ostin yhden mukaani, jos en vaikka saisikaan omiani tehdystä tilauksesta. Kun myöhemmin varmistui pullojen tulo tilauksestakin, annoin yhden pulloista kaverilleni, joka ei onnistunut saamaan tuotetta netistä. 

Sain itse tietää jo melko varhaisessa vaiheessa, että olin onnistunut saamaan tilauksen läpi. Epäilin tietoa kuitenkin vahvasti, sillä olihan kaikkea muutakin epäkuranttia tietoa jaeltu Alkon asiakaspalvelun toimesta. Myös huhut "myyty minuuteissa" hieman epäilytti, itsehän tein tilaukseni vasta tunnin myyntiintulon jälkeen. Vasta nettikaupan statuksen muututtua launataina 10.12. "lähetetty"-tilaan, alkoi homma olla varmempi tilattujen pullojenkin kannalta. Tällä hetkellä on tieto, että maanantaina pitäisi olla pullot noudettavissa mymälästä. 

Alko otti opiksi tästä sirkuksesta ja asian eteen ollaan jo otettu ensimmäiset askeleet. Alko painottaa enemmän vastuuta ja saatavuusriskiä tavarantoimittajille ja valmistajille. Alkon keskusvarastosta toimitettavien tuotteiden saatavuustieto päivittyy automaattisesti varastojärjestelmästä, mutta ilmeisesti tässä HP-erässä saldo päivittyy liian hitaasti, tai ei oltu lyöty rajallista määrää järjestelmään. Ehkä seuraavalla kerralla tämä muistetaan hoitaa kunnolla. Arvostelujen alta löytyy vielä lehdistötiedote, joka on kopioitu sellaisenaan, tarkoituksena antaa informaatio sellaisenaan kun olen sen itsekin saanut. 


Highland Park Single Cask Series, 2002/2016, 13yo, cask #6367, bottled for SMWS & VYS

Tuoksussa reilu tumma sherryisyys, joka tuo makeutta ja marjaisuutta. Taustalla onnistun löytämään HP:n kanervaisuutta ja maallisuutta. Sherryisyys ei tuo mielestäni lainkaan mukisuutta (ei siis rikkiä), vaan on makean kirpeää, hieman nahkaista ja hyvin hedelmäistä. Voisi olla makeaa olorosoa, tai sitten olorosoa ja px-sherryä. Hieno tuoksu, vaikka pintä nuorta rösöisyyttäkin on havaittavissa.

Maku on hyvin intensiivinen, kihelmöivä ja räväkkä. 59,2% myös tuntuu. Alkoholi ei kuitenkaan maistu, vaan on enemmänkin "tunneperäistä". Alusta saakka vahva sherry ottaa ohjat käsiinsä. Tummaa hedelmäisyyttä, mietoa marjaisuutta, hunajakanervaa, nahkaisuutta, suklaata ja ripaus turvetta. Puolivälissä palettia visdki on räväkäimmillään ja kihelmöi vesistä huolimatta. Loppua kohden muuttuu hieman kuivemmaksi ja nahkaisemmaksi, joka on monesti merkki oloroso-sherrystä. 

Mielestäni hieno räväkkä sherrypainoitteinen viski, jossa kuitenkin myös HP:n oma karaktääri pääsee esille. Tämä varmasti johtuen kypsytysiästä. Toisaalta ikä tekee tästä rösöisemmän ja räväkämmän, joten sellaista pehmeyttä jää ehkä hieman kaipaamaan. Katsotaan jahka pullo on ollut kauemmin auki ja saanut hieman hengähtää. Hyvä tuote 99 € hintaan, mutta jos et tätä kerennyt saamaan, niin ei kuitenkaan ranteita kannata viillellä. 



LEHDISTÖTIEDOTE

Highland Park julkaisee ensimmäisen single cask -pullotteensa Suomessa yhteistyössä viskiseurojen kanssa. Viskiseurojen yhteispullote on tislaamon kiitos suomalaisille viskiharrastajille. Ajatus viskiseurojen yhteisestä single cask -pullotteesta lähti liikkeelle siitä, miten paljon viskiseurat ovat tehneet viskin eteen Suomessa. Highland Park -tislaamolle on tärkeää huomioida ja kiittää uskollisia viskiharrastajia.

Highland Park Senior Brand Ambassador Martin Markvardsen sanoo: ”Kiinnostus viskejä kohtaan kasvaa Suomessa jatkuvasti, ja Highland Parkille on tärkeää tuoda ensimmäinen single cask -pullote Suomeen. Yhteistyö viskikerhojen kanssa on yksinkertaisesti upeaa. Viskiseurojen jäsenillä on palava kiinnostus tätä nestemäistä kultaa kohtaan, ja he tietävät mistä puhuvat. Tämä on ensimmäinen Suomen markkinoille yksinoikeudella pullotettu Higland Park. Pullote on meidän tapamme kiittää pitkäaikaisesta uskollisuudesta tislaamoamme kohtaan. 

”Tynnyrin valinta – profiililtaan suomalaiseen makuun sopiva Viski valittiin Suomen kahden suurimman viskiseuran edustajien kanssa Senior Brand Ambassador Martin Markvardsenin esittelemistä erilaisista tynnyrinäytteistä. Suomen Mallaswhiskyseuran Mika Jansson ja Viskin Ystävien Seuran Jaakko Salo päätyivät yksimielisesti tynnyriin no. 6367. Kyseessä on ensitäytön eurooppalainen hogshead -tynnyri, ja viskin vahvuus on korkea (59,2 %). 

Valitsijat kiittelivät viskin korkeaa laatua. Suomen Mallaswhiskyseuran presidentti Mika Jansson sanoo: ”Tämä 13-vuotiaana pullotettu viski on upean sherryinen esimerkki Orkneyn saarilla sijaitsevan Highland Parkin tislaamon arvostetusta viskistä. Uskomme sen hyvin kehittyneen, syvän ja monimuotoisen makumaailman tyydyttävän kokeneemmankin viskiharrastajan makuvaatimukset.”

Viskin Ystävien Seuran puheenjohtaja, Jaakko Salo, on samaa mieltä viskin laadusta: ”Highland Park single cask on hieno Highland Park Distilleryn, Edrington Finlandin ja Suomen kahden suurimman viskiseuran välinen yhteistyöhanke. Tuote on todella räjähtävä, ja sen maut antavat varmasti haastetta edistyneemmällekin viskiharrastajalle. Voin Viskin Ystävien Seuran puheenjohtajana olla iloinen siitä, että tuote kantaa SMWS:n ja VYS:n nimeä.” ”Upea, vanhan liiton sherryvaikutteinen viski! Onnittelut Viskin Ystävien Seuralle ja Suomen Mallaswhiskyseuralle esimerkillisestä tynnyrivalinnasta!”, lisää Edrington Finlandin Whisky Brand Ambassador Jarkko Nikkanen.


Highland Park Single Cask, Bottled for Whisky Clubs of Finland – SMWS & VYS tulee Alkon tilausvalikoimaan 5.12.2016. Alkon tuotenumero on 949307 ja vähittäismyyntihinta on 99,00 €. Tynnyristä saatiin 306 pullon erä. Markvardsen toivookin, että myös tulevaisuudessa Suomessa nähtäisiin omia pullotteita: ”Tiedän, että tämä single cask herättää kiinnostusta, ja toivottavasti voimme tuoda uuden viskin markkinoille lähitulevaisuudessa. Kohtaamme päivittäin uusia single maltin ystäviä ja toivotamme heidät tervetulleeksi tutustumaan viskeihin parhaalla mahdollisella tavalla.”


”Rajallisesti saatavaa tuotetta ei välttämättä riitä kaikille kiinnostuneille. Viskiharrastajilla on kuitenkin mahdollisuus maistaa tuotetta tulevissa viskitapahtumissa, joissa Edrington on mukana. Esittelimme tuotteen OlutExpossa, ja lupaamme säästää muutaman pullon myös tuleviin tastingeihin sekä helmikuun Uisge-messuille”, jatkaa viskiseurojen yhteistyöprojektin puolesta alusta asti liputtanut Nikkanen.

08 joulukuuta 2016

Alkosta: Teerenpeli Suomi 100 Juhlaviski


Mitäs siitä nyt onkaan, noin 15 vuotta, kun teerenpeli aloitti tislaamisen Lahdessa vuonna 2002. Valikoimiin on tullut useampia viskejä, mm. kymmenvuotias viski, joka kantanee nykyisillään lippua. Omasta mielestäni Distillers Choice Kaski on edelleen Teerenpelin paras viski. Mutta miltäs kuulostaisi turpeinen Teerenpeli?

Eipä ole varmaan yhtäkään keskustelua suomalaisporukalla käytynä, jossa ei olisi tupsahtanut maagiset "oispa turpeista" esille. Eikös Bull Mentulakin halajanut "oispa turpeista", vai mitenköhän se meni....

Mitenkäs Teerenpelillä menee nykyään? Ymmärtääkseni varsin mukavasti. Mikäli en väärin muista, otettiin tislaamon lajennus käyttöön 2015 lopulla. Tämän myötä maksimikapasiteetti kasvoi 100 000 litraan vuodelta, joka on jo varteenotettava määrä. Uudella tislaamolla on 3000-litrainen wash-tislain ja kaksi 800-litraista spirit-tislainta. Lahden Taivaanrannan tislaamolla on lisäksi alkuperäiset pannut (1500 ja 900 l), joilla jatkossa tehdään erilaisia kokeiluja.


Ja nyt olisi sitä turpeista tarjolla, kun Teerenpeli valmisti 100-vuotisen Suomen kunniaksi juhlaviskin Teerenpeli Suomi 100. Kyseinen viski on valmistettu käyttäen nimenomaan suomalaista savumallasta. Täysin turpeistettu mallas ja kypsytykset bourbon- ja sherryviskitynnyreissä. Tarkasta iästä ei ole minulla tietoa, mutta muistelisin kuulleen, että osa on kypsynyt 4 vuotta bourbontynnyreissä, jonka jälkeen kuukausia sherrytynnyreissä, kun taas osa on yli 4 vuotta kypsynyt sherrytynnyreissä.

Tuote tuli jo Alkon verkkokauppaan, josta se on tilattavissa 77,9 € hintaan. Käsittääkseni kokonaispullomäärä on noin 5000 pulloa.



Teerenpeli Suomi 100 Juhlaviski, 43%

Tuoksussa selvä tervainen turpeisuus, joka tuo mieleen hiilloksen nuotiolla ja vanhan laivan puukansitunnelmaa. Makea metsäinen vivahde ja mieto appelsiinisuus. Aavistus mentholiakin näyttäytyy. Pehmeä ja kutsuva tuoksu.

Maussa ensimmäiset siemaukset tuo puhtaan makean ja kevyen tervaisen savumaltaisuuden, jota kyyditsee kevyt hilloinen hedelmäisyys. Turve on makeaa ja nuotiosavuista. Ei täysin puhdasta, vaan seassa kevyttä maaperäisyyttä (noknilaista metsäisyyttä). Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kevyen öljyinen, sekä pehmeä. Etenkin jälkimakua kohden pehmeä hedelmäisyys miellyttää ja syrjäyttää lopussa makean tervan. Perushyvä turveviski, makealla twistillä.