Otettiin työn alle kolleegoiden kanssa arvioida yksi parhaimmista, Orval. Viime vuonna samoihin aikoihin äänestyksen tuloksena kaadettiin laseihin Sinebrychoffin Porter. Tänä vuonna Orval vei äänet mm. Malmgårdin Barley Winea ja Fuller's Vintage Alea vastaan. Kaikkihan nuo on hyviä, itse olisin mieluusti ottanut Vintage Alen tähän, mutta pidänhän Orvaliakin yhtenä kaikkien aikojen parhaimpana.
Ensikosketukseni Orvaliin oli 2000-luvun puolivälillä, eli joskus kymmenen vuotta takaperin. Muistan ostaneeni olutta eräisiin "kotilaneihin", jossa pelailtiin Battlefield 2 peliä. Taisin hakea kaupasta tyypillisempää makeahkoa trappistia, mutta lasiin kaatuikin kuiva ja humaloitu hiivainen trappisti – ei siis kovin tyypillistä lientä. Olut tosin teki sellaisenaan vaikutuksen ja hupeni petollisen vikkelään sikarin kera. Kaverit tietty pitivät kummallisena – kuka helvetti ostaa trappistiolutta laneihin?? Muillahan oli tietty sixpäckit ja mäyräkoirat messissä....
Enpä muista mitä olut tuolloin maksoi, mutta 2010 muistan ostaneeni Orvalia Alkosta 4,22 € hintaan. Vielä 2013 liepeillä olut maksoi 4,34 €, mutta nyt uusimman listauksen jälkeen saa pulittaa 5,86 €. Itse tosin olen viime vuodet ostanut kyseistä olutta Hollannista alle 2,5 € hintaan.
Orval on tunnettu kypsytettävä olut ja itse olen huomannut sen olevan maukkaimmillaan noin vuoden-kahden iässä. Tuoreena olut on kuiva, aromikkaan humalainen ja villihiiva on enempi taustalla, kun taas ikääntyessää olut saa hiukan makeampaa ja hedelmäisempää piirrettä. Etenkin bretta tulee mielestäni paremmin esille vuoden kypsyttelyn jälkeen. Pidempi, yli kolmen vuoden kypsytys, ei mielestäni tuo enää lisäarvoa, vaan vie hedelmäisyyttä ylikypsän ja hiukan imelämmänkin puoleen.
Orval, 6,9% (29/03/16)
Tuoksussa on hieno aromaattinen kuivahumalointi. Hiivaa, kuivaa miedosti sitruksista humalaa ja hedelmäisiä piirteitä, joita kyyditsee vielä villihiivan mieto nahkea happamuus. Humala on jopa hieman mausteista (maustepippuri, valkopippuri). Bretta tulee tyypillisen tallimaisen nahkamaisena ja valkoviinisen hedelmäisenä. Omnom.
Maku on sitä itseään – Kuiva humalainen alku, jossa hedelmäistä mietoa valkoviinisyyttä, mausteista hiivaisuutta (hyvin kuivaa) ja ripaus ylikypsää hedelmää. Suutuntuma kuohkean kepeä ja miedon pistelevä. Jälkimakua kohden kuivuu ja päästää lisää villihiivaista hedelmäisyyttä esille. Helposti juotava trappisti, joka tukeutuu aromihumalaan ja saa lisäpontta villihiivasta.
Mukana tämän oluen yhteispostausteemassa olivat seuraavat blogit:
Tuoksussa on hieno aromaattinen kuivahumalointi. Hiivaa, kuivaa miedosti sitruksista humalaa ja hedelmäisiä piirteitä, joita kyyditsee vielä villihiivan mieto nahkea happamuus. Humala on jopa hieman mausteista (maustepippuri, valkopippuri). Bretta tulee tyypillisen tallimaisen nahkamaisena ja valkoviinisen hedelmäisenä. Omnom.
Maku on sitä itseään – Kuiva humalainen alku, jossa hedelmäistä mietoa valkoviinisyyttä, mausteista hiivaisuutta (hyvin kuivaa) ja ripaus ylikypsää hedelmää. Suutuntuma kuohkean kepeä ja miedon pistelevä. Jälkimakua kohden kuivuu ja päästää lisää villihiivaista hedelmäisyyttä esille. Helposti juotava trappisti, joka tukeutuu aromihumalaan ja saa lisäpontta villihiivasta.
Orval, 6,2% (27/06/2013)
Tuoksussa vahvasti brettan tallimaisuus. Selkeästi enemmän kuin tuoreessa. Kirpeää hiivaisuutta ja samppanjahiivaisuutta. Hedelmäisyyttä, joka on tummia kuivia hedelmiä ja raikkaampia kypsiä hedelmiä sekaisin. Hieno tuoksu.
Maussa kuivan humalainen ja nahkea alku. Humalan kera bretta villiinnyttää tuoden hedelmäisyyttä ja nahkeutta. Kypsää ja ylikypsää hedelmäisyyttä. Suutuntuma kuohkea, kepeä ja runsas, ei niin kuiva kuin tuoreessa. Tässä makeutta tulee hieman enemmän kuin tuoreessa ja se tasapainoittaa kokonaisuutta. Lisäksi brettan luonne tulee tässä paremmin esille. Huippuolut.
Mukana tämän oluen yhteispostausteemassa olivat seuraavat blogit:
