Kotitasting: sekalaiset sekoitteet vol.2 – parempaa blendiä

Kotitastingin sijaan otsikkoon voisi laittaa mökkitasting. Hiljattain maistellut blendit (klick) saivat jatkoa tämän uuden setin myötä, valitsin tällä kertaa hitusen vähemmän tunnettuja sekoiteviskejä ja koitin jonkun vanhemmankin heittää joukkoon. Samalla porukalla maisteltiin, en kertonut sisällöstä muuta kuin että sekoitteita maistellaan taas.

Japanilaista edustamassa oli The Nikka 12yo, joka on uusi blendi, mutta julkaistiinhan sekin jo 2014-15 liepeillä. Valitsin siksi, että se on ikämerkitty uuden sukupolven blendi, joka on myös luokiteltu ns. premiumiksi (hinnanko vuoksi??). Eli olevinaan parempi sekoiteviski, joka on kuitenkin kohtuullisesti hinnoiteltu (noin 80-110€ maailmalla).

Cutty Sark Prohibition Edition valikoitui ihan mielenkiintoisen nimensä vuoksi. Halusin ns. tavallista blendiä, joka olisi kuitenkin jotenkin massasta poikkeava. Tämä oli sitä ainakin nimensä puolesta JA vahvuus on jätetty mielenkiintoiselle 50% vahvuudelle, joka ei näissä massablendibrändeissä ole erityisen yleistä. Tämä irtoaa nettikaupoista 25-35€ hintaan.

Lisää skotlantilaisuutta tuo Spirit of Freedom 45+, josta olen aiemmin maistanut saman nimistä 30yo blendiä. En tiedä onko kyseessä muuta samaa, kuin pullottaja J&A Mitchell, eli Springbank. Tästä Spirit of Freedomista on muutama eri versio, perusversio 45 nimettiin komponenttien määrän mukaan (kyllä, 45 eri viskiä), tämä 45+ versio on vahvempi versio.

Pakkaa hämmentämään halusin irlantilaista blendiä sekaan. Tullamore D.E.W. Phoenix menee samaan kategoriaan Cutty Sarkin kanssa, eli perusblendiä, josta hieman erikoisempi versio. Vahvempi alkoholiprosenteiltaan, sekä joku höpöhöpö-tarina, jota en jaksa tähän kirjata. Minulle se valintajuttu oli nuo prosentit.

Ja pitihän joukkoon ottaa joku ässä, jonka paikan olisi täytettävä Bodach Aislig 35 Year Old 1980 Murray McDavidiltä. Yksityisen pullottajan blendi, jossa mm. Glenrothesin, Glengoynen, Bunnahabhainin ja Tamdhun mallasviskejä, sekä Cameronbridgen, North Britishn ja Port Dundasin jyväviskejä. Single Cask, vahvuus, IB-pullote ja ikä olivat tämän kriteerit.


The Nikka 12yo, 43%

Tuoksussa kukkaisuutta, kevyttä pehmeää tammisuutta, jonka seurana kermaista sherryisyyttä. Puhdas ja raikas. Mausteisuutta vaniljan, kookoksen ja muskotin muodossa. Hyvin japanilainen ja ihan hyvä sellainen.

Maussa samaa nuorta maltaisuutta, jossa paahteista tammea, vaniljaa, kukkaisuutta ja miedosti kypsää hedelmää. Makeahko. Kookosta ja maitokahvia. Suussa hieman kihelmöivän intensiivinen, hyvällä tavalla. Jälkimaussa vaniljaa, kookosta, kermatoffeeta, keltaisia kypsiä hedelmiä ja viljaisuutta. Myös selkeä mustan teen maku. Mainio blendi.

Cutty Sark Prohibition Edition, 50%

Tuoksu raa'an nuoren viskin oloinen, sherryä joka tuo kunnon kumisuutta, alkoholiakin pukkaa. Viinikumia ja jotenkin ylikäynyttä hedelmäisyyttä. Melkeinpä kaikin puolin epämiellyttävää.

Maku on onneksi parempi, mutta paljon samoja elementtejä kuin tuoksussa. Makeaa viinistä hedelmäisyyttä, joka myös jotenkin ylikäynyttä. Viinikumikarkkeja, makeaa vaniljaisuutta, viljaisuutta ja kumia. Alkoholi tulee myös maussa esiin. Ei kyllä ole hyvää.

Cutty Sark vs. Nikka

Spirit of Freedom 45+, 52%

Tuoksu on hyvin nuori, puhdas ja hieman likainen samaan aikaan. Lämmintä hedelmäisyyttä, mineraalisuutta ja hyvin kevyttä turpeisuutta. Halkaistua kiveä. Tavallaan laimea tuoksu ja jos nuuhkaisee kunnolla, niin pistelee. Nuorta viljaa.

Maussa raakaa viljaisuutta, new make tyylistä makumaailmaa, kevyesti mineraalisuutta ja merellisyyttä. Makeampi hedelmäisyys alla. Jälkimakuun mennessä jää makeaa hedelmää, hyvin kevyttä öljyisyyttä. Ehkä mieto sherryisyyskin. Ok, mutta kovin nuorta ja hieman sekavaa.

Tullamore D.E.W. Phoenix, 55%

Tuoksussa jyväviskin rouheista vaniljaisuutta, nuorta tammitynnyriä, lämmintä sherryisyyttä, jossa makeaa tummaa hedelmäisyyttä, mokkaisuutta ja paahdettua vaahtokarkkia. Ohukaisia kermavaahdon kera. Kiva tuoksu.

Maussa paahdettu vaahtokarkkisuus on mukavan makusta. Makeaa vaniljaista viljaisuutta, kevyesti maissisuutta. Suussa hieman kirpsakan pistelevä ja isommalla siemauksella alkoholikin meinaa putkahataa liikaa esille. Kyllä tämän helposti irkuksi mieltää. Toiseksi paras Nikkan jälkeen.

Spirit of Freedom vs. Tullamore

Bodach Aisling 35yo 1980 Crafted Blend, 46% (Murray McDavid)

Tuoksu on erikoisen "synkkä", tumman hedelmäinen, reilusti iäkkäämmän oloinen kuin kaikki edelliset. Punaista kevyttä marjaisuutta ja aavistus merellisyyttä. Kermaiauutta jossa fudgea. Myös aprikoosia ja marmeladisuutta.

Maku on syvähkö, miedosti alkuun terävähkö. Sherryisyys on vahvaa ja sellaista marjaista ja kypsän hedelmäistä. Suklaata, pähkinää ja miedosti maitokahvia. Reilusti toffeeta ja kermakaramellia. Paahteista sokerisuutta. Aavistus viinistä kumisuutta. Maussa ikä ei tunnu niin paljoa kuin toivoisi. Sanotaan, että toiseksi paras näistä. Sen verta erilainen kuin Nikka, että laitan samalle viivalle periaatteessa.

Parempi lyödä parhaat tiskiin:

1. The Nikka 12yo

2. Bodach Aisling 35yo 1980

3. Tullamore D.E.W. Phoenix

4. Spirit of Freedom 45+

5. Cutty Sark Prohibition Edition

Kotitasting: sekalaiset sekoitteet eli Blendi-ilta

Järjestin kaveriporukalle maisteluillan, johon päätin ottaa sekoiteviskejä teemaksi. Eipä noita tule pahemmin naukkailtua, vaikka tältäkin rintamalta on hyviä ja jopa erinomaisia viskejä tarjolla. Osa kattauksen viskeistä on jo ennestään tuttuja ja osasta en tehnytkään muistiinpanoja, mutta muutamasta uudesta tuttavuudesta merkkasin muistiinpanoja.

Kattaukseen tuli mukaan Chivas Regal 12yo, joka taitaa olla yksi maailman kuuluisimpiä viskejä ja etenkin blendejä. Löytyy myös Alkosta, jopa useassa pullokoossa. Jos et uskalla ostaa 0,7l, tai 0,35l pulloa, niin tarjolla on myös 5cl miniatyyri. Chivasin pääkomponenttinahan toimii Strathisla. 

Kaapista valikoitui myös korkattavaksi Espanjasta 25€:lla ostamani Dimple 18yo. Tämä on ymmärtääkseni idän markkinoille suunnattu, johon myös pullosta löytyvät logogrammit. Haigin brändi, jonka omistaa suuruus nimeltä Diageo. Cameronbridge on tämän pääkomponentteja, mutta sekoitteessa on varmaan muitakin Diageon viskejä, kuten Glenkinchie, Dalwhinnie, Royal Lochnagar.... 

Dimpleä verrattiin vierekkäin kuuluisampaan Ballantine's 17yo pullotteeseen, joka on lötynyt kaapistani jo vuodesta 2013. Siis se yksi ja sama pullo. Useampaan kertaan maistelleena, voin sanoa tämän olevan maukas blendi. Tämän 17-vuotiaan kehitti aikoinaan George Robertson ja sen reseptiikkaan on kuulunut (ja kuuluu osittain edelleen) Balblair, Ardbeg, Glenburgie, Glencadam, Miltonduff, Old Pulteney ja Scapa. Isoja nimiä. 

Edellisten lisäksi mukana oli tosiaan muitakin, kuten Johnnie Walkersilta 18yo Gold Label, Spicy Road ja pari mallasblendiä japanilaisittain. "Yllättäen" koko kattauksen paras oli mielestäni 21-vuotias Taketsuru Pure Malt (ei nootteja tähän saraan), jonka iätöntä veljeä maistelin myös ja kirjasin siitä noottia ylös, vaikka se ei blendi olekaan, vaan mallasblendi. Tämä Taketsuru koostuu Miyagikyon ja Yoichin viskistä. 

Chivas Regal 12yo, 40%

Tuoksu perus keltainen ja kevyen vaniljainen. Ei herätä ihme fiiliksiä, eikä odotuksia. Maussa alussa keltaista miedon mausteista makua, mutta loppua kohden muuttuu aika epämiellyttäväksi. Etanolin pistävyyttä, tulee mieleen mauttomaksi tarkoitettu kirkas viina. En kyllä tästä nauti.

Dimple 18yo, 40%

Tuoksussa vanhan pullotteen herukkaisuutta ja lehtisyyttä. Jopa yllättää. Sitruksisuutta ja jotakin marjaisuutta. Ihan miellyttävä tuoksu. Maku ei ole niin aromikas kuin tuoksu. Mutta huomattavasti parempi kuin Chivasissa. Kirpeää hedelmää ja vaniljaa. Alku aavistuksen kirpeä ja miedon kitkerä, mutta jälkimakua kohden monipuolistuu ja paranee. Ollaan menossa parempaan suuntaan, mutta tietty blendimäisyys on selkeä.

Ballantines 17yo, 43%

Tuoksu on puhtaampi ja pehmeämpi kuin edellisessä. Enemmän vaniljaa ja enemmän tammea. Keltaista hedelmää. Maussa alku on tyypillisen miedon kihelmöivä, keskivaiheilla tulee alkoholia, mutta se taittuu nopeasti mausteiseksi ja pehmeän maltaiseksi. Runsaampi ja maukkaampi kuin edelliset. Hyvä.

Nikka Taketsuru Pure Malt, 43%

Tuoksussa lakritsisuutta, makeaa tummaa hedelmää ja enemmän maltaisuutta kuin edellisissä. Kirpeys kertoo nuorekkuudesta. Maussa alkuun kirpeää saippuaisuutta, jonka mukana kukkaisuutta ja makeaa kuivattua hedelmää. Jälkimakua kohden tulee miellyttävää mausteista tummaa hedelmäisyttä, suklaata ja mietoa nahkaisuutta.

Epäreilua tai ei, niin paremmuusjärjestys menisi näin:

1. Nikka Taketsuru Pure Malt

2. Ballantines 17yo

3. Johnnie Walker 18yo Gold Label

4. Dimple 18yo

5. Johnnie Walker Explorer's Club Spicy Road

6. Chivas Regal 12yo

Hämäläiset mökkiterveiset ja Nikka Single Cask 1989/2005

Pikkuiset mökkiterveiset täältä Hämeen Tammelasta. Viikon loma töistä, jonka vietän perinteisesti toukokuun viimeinen viikko mökillä. Mukaan pakkasin laatikon olutta, kalavehkeet ja läjän muuta viihdykettä. Kelit luvattiin kohdilleen ja tällä kertaa myös lupaukset lunastettiin – kahtena viimeisimpänä päivänä jopa 27 astetta lämpöä.

Perinteitä hieman rikkoen, otin mukaan ensimmäiselle vuorokaudelle pari kaveriakin, jotka ovat entuudestaan hyvin tuttuja "maistelijoita". Tällä kertaa ei päätetty vetää mitään maistelusuoraa, vaan edettiin täysin vapaamuotoisella chillailulla ja grillailulla. Kostea iltahan tuosta tietenkin tuli, kun lasissa kävi toinen toistaan maukkaampia oluita.

Muutama poiminta tähän kyseiseltä illalta. Loman ja illan pani käyntiin legendaarinen suosikkipanimoni Englannista, Fuller’s Brewer’s Reserve Limited Edition No 4, (Armagnac), joka oli saanut kypsyä kellarissa muutaman vuoden. Maistoin tämän viimeksi 2013 kesällä ja musitikuvien perusteella oli kyseessä herkullinen olut. Nyt tynnyrivivahteet tuntuivat korostuneelta, samoin Armagnac. Makeaa maltaisuutta ja lähes liköörimäistä ylikypsää hedelmäisyyttä. Kuitenkin kokonaisuus tasapainossa ja maistuva olut. En osaa sanoa onko parantunut vai huonontunut, mutta hyvää oli.

Mikkeller Invasion IPA maistui edelleen todella hyvältä. Tämä on edelleen yksi suosikkioluitani. Kiva ja onnistunut brettatwisti, joka jättää kuitenkin tilaa mausteiselle hiivalle ja kirpakalle humaloinnille. edelleen "funky as fuck". Tämän perään oli hyvä kokeilla uusintamaistoa Hiisi Pecko IPAsta, joka oli sitä itseään – hapanta hedelmänektaria, jossa kuivahtava loppuveto. Reilusti vähemmän humalaa ja ei niin hyvä tasapaino kuin Invasion IPAssa, mutta hieno olut.

Kosteahkon illan jälkeen oli hyvä pitää pieni välipäivä ja vastaanottaa seuraavat vieraat, kun mökille saapuivat vaarini ja veljeni virkistäytymään. Muutama päivä kalastelua, grillaamista, tikanheittoa, Myllyn pelaamista ja muuta peruslomailua. Ennen hyvästejä ja erakoitumista ehdotin, että käytäisiin legendaarisella baarilla, joka kantaa nimeä Keppanakellari.

Koska visiitti oli niin pikainen ja kello oli vasta 12 aamulla, en sen kummemmin alkanut tutustumaan paikkaan, enkä myöskään kirjoita siitä kunnon raporttia. Paikasta olisi sen verta paljon kerrottavaa, että se vaatii paremman ja pidemmän käynnin. Lyhyesti: jos tykkään viskistä ja oluesta, kannattaa käydä. Otin toki yhden viskin maistoon, josta myös kirjasin hieman nootteja ja arvion.

Nikka Single Cask 1989/2005, #127032, 62% (Yoichi)

Tuoksu on mahtava. Reippaan kuivahedelmäinen ja tumman kukkainen. Hunajaa, luumuja, rusinaa, mantelia ja mokkaa. Hienosti aromit tasapainossa ja runsaana esillä. Tätä nuuhkisi pitkäänkin. Ajan kanssa mausteisuus lisääntyy; kanelia, vaniljaa, muskottia ja ripaus laventelia.

Maku lunastaa tuoksun tuomat odotukset ja jopa ylittää ne. 62% alkoholipitoisuudesta huolimatta nautinnollinen ilman vesilisää. Kuivien hedelmien ja aromikkaan hunajakukkaisuuden liitto on hieno. Mokkaisia ja suklaisia piirteitä. Suutuntuma paksuhko ja lämmittävän mausteinen. Jälkimaku on todella pitkä ja herkullinen. Upea mausteisuus ja kuivahedelmäisyys. Hieno japanilainen viski.

Nikka Coffey Malt, 45%

Melkein vuosi takaperin tuli maisteltua Nikkan Single Coffey Grain -viski, joka oli yhden tynnyrin tuotos ja kolonnitislaimella tislattu jyväviski. Samaisessa arviossa käytiin läpi lyhyesti Coffey-tislainta ja tislausperiaatetta, jossa siis tislataan tislettä jatkuvatoimintaisesti ja saavutetaan jopa 95% alkoholivahvuus perinteisen pannutislauksen 70-75% sijaan. Kolonnitislainta käytetäänkin yleisesti jyväviskin valmistukseen (sekä bourbonin).

Nikka toi vuonna 2014 Single Cask Coffey -pullotteiden seuraksi Coffey Malt- ja Coffey Grain -pullotteet, jotka on pullotettu 45% vahvuudessa. Viskit tislataan Coffey-tislaimilla Miyagikyon tislaamolla, jossa on käytössä kaksi vuonna 1963 Skotlannista tuotua coffey-tislainta. Nimensä mukaan Coffey Malt on pelkkää mallasviskiä sisältävä pullote.

Nikka Coffey Maltia on juuri tällä hetkellä saatavana tarjouksessa hollantilaisessa Whiskysite.nl -nettikaupassa 39 € hintaan. Mielestäni erittäin hyvä hinta/laatu -suhde. Oman pulloni ostin juuri kyseisestä kaupasta jo viime vuoden syyskuussa, kun se tuli hetkeksi tarjoukseen (myös 39 €).

Nikka Coffey Malt, 45%

Tuoksusta löytyy selvä vaahtokarkkinen ja vaniljaisen viljainen aromikkuus. Muistuttaa paljon irlantilaista Redbreast, tai Midleton viskiä vaniljaisine ja puhtaan maltaisine aromineen. Hentoa kukkaisuutta, pistävää tammisuutta ja kermakaramellia. Vaniljaisen tammen ja vaahterasiirapin alta löytyy maltaisuutta.

Maku muistuttaa niin ikään irkkuviskiä; vaahtokarkkia, vaniljaista tammisuutta, miedosti kermatoffeeta ja kukkaista hedelmäisyyttä. Ikään kuin japanilaisen ja irlantilaisen viskin sekoitus. Suutuntuma sopivan voimakas, jopa hieman intensiivinen, ei polttava. Kevyt metallisuus ja alkoholisuus jälkimakuun mennessä. Jälkimaussa tammea, lisää vaniljaa ja kukkaisuutta.

Nikka Single Cask Coffey Grain 2000, Cask #231298, 63%

Yleisesti mallasviskit tislataan pannutislaimilla (pot still) ja jyväviskit kolonnitislaimilla (Coffey Still, continuous still, column still). Jälkimmäinen menetelmä tislaa siis jatkuvatoimintaisesti kolonnissa tislettä, jolla saavutetaan jopa 95% alkoholivahvuus perinteisen pannutislauksen 70-75% sijaan. Voidaankin kuvitella massatislausta tavallaan craft-tislauksen sijaan. Kolonnitislauksessa tisle ei saa pannutislauksen kaltaisia aromeja ja vivahteita. Tarkoitus onkin tislata mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeasti. Aeneas Coffey on herra, jolta tämä menetelmä on perinnyt nimen.

Otsikon japanilainen viski on valmistettu Coffey-tislauksella Miyagikyon tislaamolla, jossa on käytössä kaksi vuonna 1963 Skotlannista tuotua coffey-tislainta. Nämä tisleet menevät yleensä sekoiteviskeihin, mutta nykyään Nikka pullottaa rajattuja eriä näitä coffey single cask -pullotteita. Saatavana on Coffey Grain- ja Coffey Malt -pullotteita, joita löytyy single cask- ja laimennettuna 45% -versiona.

Tämä otsikon Single Cask Coffey Grain on tislattu marraskuussa 2000 ja pullotettu heinäkuussa 2012. Se tekee reilu 11-vuoden ikäisen jyväviskin, jonka valmistuksessa on käytetty pelkkää maissia. Valmistajan sivuilla mainitaan tynnyriksi "remade hogshead", eli olisiko tämä sitten ehostettu vanha hogshead.

Kuva: whiskymerchants

Nikka Single Cask Coffey Grain 2000/2012, Cask #231298, 63%

T: Varsinkin alussa melko voimakas etanolin tuoksu. Tämä antaa hetken hengitettyään tilaa kauniille kukkaistuoksuille ja hennolle mausteisuudelle, josta tulee mieleen kardemumma ja neilikka. Makean viljaisa. Mielessä käy myös nuori bourbon. Kukkaisuus ja tammisuus sopii kivasti yhteen ja jyvän napakka ja hieman pistävä rouheus tuo runkoon tuhtiutta. Vesilisä tuo makeutta ja tammea. amerikkalaisen viskin piirteet hieman korostuvat.

M: Maussakin etanoli puskee läpi. Ympärillä on runsaasti mausteisuutta, tammea ja exoottista hedelmää (passion, papaija), sekä kypsää luumua. Hyvin nuorekasta (hieman new make tyyliä), mutta tähän tarttunut mausteisuus ja makujen kirjo hämmentää. Vesilisällä sokerinen makeus ja vaniljaisuus korostuu. Prosenteista huolimatta kohtalaisen maltillinen suussa. Jyvän pistelevyys on kuitenkin havaittavissa.

Aika mielenkiintoinen viski. Eksoottista kukkaisuutta ja runsaasti amerikkalaisen nuoren jyväviskin vaikutteita. Tammisuus ja kukkaisuus teki tästä melko kesäisen. Alkoholi kuitenkin tuntui tuoksussa aika jyrkästikin ja rauhoittui vasta pidemmän ajan jälkeen. Sokkona olisin melkein kallistunut nuoreen maissiviskiin. Tämä käykin järkeen, kun jälkikäteen opiskelin viskin taustoista ja ilmeni, että kyseiseen jyväviskiin käytetään pelkästään maissijyvää. Vaimon mielestä maussa tuli selkeä salmarin vivahde.

Olut Expo Finland 2014 – v****tastingit, olut-tastingit ja seminaarit

Salapoliisityöllä on nyt saatu kerättyä maahantuojilta kokoon Olut Expon viskitastingit. Maistelutilaisuuksiin ei voi kuulemma ostaa etukäteen lippuja, vaan paikat tulevat myyntiin paikanpäällä samana päivänä kuin kyseinen tasting. Ohessa tastingit:

VISKITASTINGIT

PERJANTAI 24.10

18:00 Kyrö Distillery Company
KDC juhlistaa historiallista #viskigatea ja tuo messukansan maistettavaksi tätä tilaisuutta varten tehdyn kypsytetyn pullotteen!

- # 58,1%, kypsytetty ruistisle (Single Cask)
-Juuri, 46,3%, tuoretisle
-Napue, 46,3%, Gin

20:00 Japanese Whiskies by NIKKA 

Tuotteet julkaistaan vasta perjantaina tapahtumassa Moestue & Cask:n osastolla


LAUANTAINA 25.10

18:00 Glenmorangie 

-Glenmorangie The Original 

-Glenmorangie Nectar D'Or 

-Glenmorangie Quinta Ruban 

-Glenmorangie 18 Years Old

20:00 Taiwanese Whiskeys by Kavalan 

-Kavalan King Car, 46% 

-Kavalan Port Cask, 40% 

-Kavalan Sherry Cask Solist, 57,8%

Tastingien lisäksi on luvassa iso läjä seminaareja ja ohessa niistä tiedot:

OLUT EXPO 2014 - SEMINAARI OHJELMISTO

PERJANTAI 24.10.

17:00 BrewDog -Story of Brewdog and the latest updates from brewery - Brand Ambassador Victoria Scott - English

18:00 Italian Craftbeer Revolution – Gianpaolo Rinetti, Monditaly Oy, 

Nicola Beltraminelli, Bad Attitude Brewing – Olavi Mensio, Birra Amiata - English/Finnish

19:00 Nøgne - Kjetil Jikiun - English

20:00 Oluttyypit uudella tavalla ryhmiteltynä – Aniko Lehtinen – 

Sinebrychoff - Finnish

LAUANTAI 25.10.

14:30 Olut-Suomi 2014 – Olutseurapäivän ohjelmaa.

15:30 Keskustelu Alkoholijuomien Mainontakiellosta. Mukana: kansanedustaja Mikael Jungner, SDP, - toimitusjohtaja Teemu Lehto, Captol Invest Oy, Panimoliiton hall. jäsen – toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi, EHYT ry. - Henri Reuchlin, Euroopan Oluenkuluttajien liiton EBCU:n puheenjohtaja – Keskustelun juontajana on Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen. - Finnish

17:00 BrewDog - Story of Brewdog and the latest updates from brewery - Brand Ambassador Victoria Scott - English

18:00 Italian Craftbeer Revolution – Gianpaolo Rinetti, Monditaly Oy, 

Nicola Beltraminelli, Bad Attitude Brewing – Mirko Raguso, Interpivo - 

English/Finnish

19:00 Piirustuspöydältä pienpanimoksi – Kun kaikki pitää tehdä itse - 

Ruosniemen Panimo – Finnish

20:00 Can and Craftbeer - Fred Bjerkseth, Beavertown Brewery.

Transformation of can from bulk lager container to package of the future.- English

OLUT-TASTINGIT

Paikat tilaisuuksiin myydään aina kyseisenä päivänä, lippuja ei voi varata tai ostaa ennakkoon.

Tilaisuuksien kesto on maksimissaan 50 minuuttia.

PERJANTAI 24.10.

18:00 Pienpanimouutuudet - 44 paikkaa - Hinta 20€

Pienpanimomestarit maistattavat ja kertovat syksyn uutuuksistaan.

- Iso-Kallan panimo: Ruis APA, 5,8%

- Bryggeri Helsinki: BBC II Syysmyrsky DIPA 8,0

- Ruosniemen Panimo: Insinööri IPA, 4,7%

- Saimaan Juomatehdas: Brewer's Special American Red Ale, 4,7%

19:00 BrewDog – speciality assortment tasting - 44 paikkaa - Hinta 20€ 

Brand Ambassador Victoria Scott leads introductory to these 5 beers:

- BrewDog Magic Stone Dog 5% 

- BrewDog Jack Hammer 7.2% 

- BrewDog Clown King 12% 

- BrewDog Black Jacques 11.1% 

- BrewDog Tokyo 16.5%

20:00 Hipster Beer Tasting - 44 paikkaa - Hinta 12€

Nicola Beltraminelli, Bad Attitude Brewing / Juha Jurvainen, Monditaly.

- Hibu, Vaitra Apa 6,3 %

- Bad Attitude, White Ipa 6,5 %

- Elav, Techno IIPA 9,5 %

- Geco, Pecora Nera , Milk Stout 4,0 %

21:00 Craft Beerin nousu Tsekeissä - 44 paikkaa - Hinta 15€

Pieni läpileikkaus nykyaikaiseen Tsekkiolutkulttuuriin - Jussi Leveelahti

- Two Tales Brewery: Bohemian Black Ale, Bohemian IPA

- Antos: Tlusty Netopyr

- Permon: Sherpa IPA, Stout

- Pernstejn: Pardubice Porter

LAUANTAI 25.10.

18.00 Pienpanimouutuudet - 44 paikkaa - Hinta 20€

Pienpanimomestarit maistattavat ja kertovat syksyn uutuuksistaan.

- Iso-Kallan panimo: Oatmeal Stout 5,4%

- Bryggeri Helsinki: BBC II Syysmyrsky DIPA 8,0

- Ruosniemen Panimo: Insinööri IPA, 4,7%

- Saimaan Juomatehdas: Brewer's Special IPA, 4,7%

19:00 BrewDog – speciality assortment tasting - 44 paikkaa - Hinta 20€ 

Brand Ambassador Victoria Scott leads introductory to these 5 beers:

- BrewDog Magic Stone Dog 5% 

- BrewDog Jack Hammer 7.2% 

- BrewDog Clown King 12% 

- BrewDog Black Jacques 11.1% 

- BrewDog Tokyo 16.5%

20:00 New breweries, new beers - 44 paikkaa - Hinta 12 €

Tasting led by Mirko Raguso, Interpivo / Juha Jurvainen, Monditaly.

- Elav, Punks Do It Bitter, Pale Ale 4,2%

- Klaster, Bock 7,5 %

- Amiata, Marsilia Gose 5,0 %

- Hibu, Avanti March , inkivääri-rosepippuri-saison 6,5 %

21:00 Craft Beerin nousu Tsekeissä 44 paikkaa - Hinta 15€

Pieni läpileikkaus nykyaikaiseen Tsekkiolutkulttuuriin - Jussi Leveelahti

- Two Tales Brewery: Bohemian Black Ale, Bohemian IPA

- Antos: Tlusty Netopyr

- Permon: Sherpa IPA, Stout

- Pernstejn: Pardubice Porter

SUNNUNTAI 26.10.

17:00 Birra Virgini in Finlandia - 44 paikkaa - 15 €

Ennennäkemättömiä oluita Suomessa! - Olavi Mensio, Birra Amiata.

- Geco, Marvin Bitter Ale 4,3 %

- Amiata, Lura 8,0 % kahden hiivan Toscanan Sahti

- Bad Attitude , MadSaison-IPA 12%

- Amiata; Bastarda Nera ,Kastanja Imperial Stout 8,0 %

*   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *

Tapahtuman tiedot:

Aika ja paikka: 

24.-26.10.2014, Helsinki, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 

Pääsyliput: 
Ennakkoon Tiketti, PE, LA: 15€. 3pv lippu 25e. Hinnat sis. narikan ja tasting-lasin.

Tapahtuman sivut: 

Olut Expo 2014

Juomalistoja: 

JaskanKaljat

Vuoden 2013 tapahtumakulku: 

OlutExpo 2013

Olut Expo Finland 2014 – Moestue & Cask Finlandin edustus

 

Vuorossa on Moestue & Cask Finland -viskivalikoima tapahtumaan, jonka mukana tulee skotlantilaisia, japanilaisia, taiwanilaisia ja amerikkalaisia viskejä. Heiltä tulee myös hyvä läjä parempia oluita, kuten Boulevard Brewing ja Anchor Brewingin oluita. Tässä listassa olisikin enemmän kokeiltavia varsinkin aloittelevalle harrastajalle.


JAPANILAISET:

Yoichi 10yo, 45%
Yoichi 12yo, 45%
Yoichi 20yo, 52%

Hokkaidon saaren tislaamo ja Japanin toiseksi vanhin tislaamo, vuonna 1934 perustettu. Juuri äskettäin maistoin näistä 20-vuotiasta ja ei voi kuin suositella. Yoichin tyyliin mukavan öljyistä ja kukkaisen tammista. Japanilaiset vivahteet ovat näissä kaikissa kivasti läsnä. 

Nikka Pure Malt White, 43%
Nikka Pure Malt Black, 43%

Nämä kuuluvat Pure Malt -sarjaan, jossa on vielä kolmaskin väri; Red. Näissä blended malt -viskeissä (siis 100% mallassekoite) väreillä on tarkoitus osoittaa makutyyliä hedelmäisestä turpeiseen. Black on sekoitus Yoichin turpeisempisävyistä tuotantoa ja Miyagikyon hedelmäisempää sävyä. White on valikoimasta turpeisin tuotos. 

Nikka From the Barrel, 51,4%
Talon blendi. Sekoitus Yoichin ja Miyagikyon mallasviskejä, sekä jyväviskiä. Erikoisemmin jätetty tynnyrivahvaksi sekoitteeksi. 

Nikka Coffey Grain ??%
Coffey Grain on nimensä mukaan jyväviski, mutta nyt en saanut tietoa onko kyseessä tämän tynnyrivahva versio (single Cask), vai suosion jälkeen kehitetty laimennettu versio (45%), todennäköisesti 45%-versio. Nimensä mukaan tämän viski on tislattu coffey still -tislaimella pääasiassa maissijyvästä. 

Taketsuru Non Age, 43%

Tämä on 2014 vuoden julkaisuja. Ikämerkitsemätön (NAS) blended malt -viski, jossa viskien keski-ikä on ilmoitettu olevan 10v luokkaa. Suuri osa mallasviskistä on Miyagikyon viskiä. 

Miyagikyo 10yo, 45%
Miyagikyo 12yo, 45%

Sitten on itse Miyagikyon tislaamon (Sendai, Honshu) perusvalikoimasta kaksi pullotetta. Tyyliltään pehmeämpi, kukkaisempi ja hienostuneempi kuin Yoichin tisleet.


TAIWANILAISET:

Kavalan Port Cask, 40%
Kavalan Sherry Cask, 46%

Taiwanilaista viskiä, nimiensä mukaan eri tynnyreissä viimeisteltynä. Kyseessä on kuitenkin todennäköisesti Concertmaster Port Cask Finish ja Sherry Oak. Molemmat kypsytetty ex-bourbontynnyreissä, jonka jälkeen viimeistelty toinen sherrytynnyrissä ja toinen erinäisissä porttynnyreissä. 

Kavalan King Car, 46%

King Car Conductor, hassu nimi, juuri muuta en tästä tiedäkään. Tai sanotaan, että ei tässä ehkä kauheasti juuri muuta ole tiedettävänäänkään. Tätä on saatavilla Arkadian alkostakin vielä. 

Kavalan Solist, 58,2%
Solist-sarjan viski, mutta kun ei ole ilmoitettu mikä niistä, niin ei paljon ole sanottavaa. Sarjaan kuuluu Ex-bourbon, Sherry, Fino ja Vinho julkaisut, jotka kaikki on tynnyrivahvuisia ja nimensä mukaan eri tynnyreiden tuotoksia. ABV-prosentin mukaan kyseessä on mahdollisesti Ex-bourbon -versio.

AMERIKKALAISET:

Dad`s Hat Pennsilvania Rye, 45%
Vanhaan tyyliin tehtyä ruistislettä Mountain Laurel Spiritsiltä. Quarter cask -tynnyreissä vähintään 6kk kypsytettyä.

Maccarthys Oregon Single Malt, 42,5%

Clear Creek Distilleryn single malt -viski. Islay-tyylinen viski. Vahvasti turpeistettu mallas on ostettu Skotlannista. Kypsytetty Oregonista kotoisin olevassa tammessa kolme vuotta. Mielenkiintoinen. Jim Murrayn ylistämä; jos se nyt jotakuta liikuttaa....

Balcones Brimstone, 53%

Balcones Texas Singel Malt, 52,2%

Balcones True Blue, 46%

Texasilaista maissiviskiä suuresta maasta. Brimstone on texasilaiseen tyyliin savustettua tislettä. Savustamiseen on käytetty perinteisen turpeistetun menetelmän sijaan texasilaista tammilastua jolla itse tisle on savustettu. Texas Single Malt on nimensä mukaan "yksimaltainen", joka julkaistiin 2011 ensimmäisen kerran. True Blue puolestaan edustaa ehkä jenkkiläisempää tyyliä. 100% Blue Corn -maissista valmistettua tislettä. ABV:n mukaan kyseessä olisi kuitenkin BABY BLUE -versio, mutta voihan prosentit olla myös väärin.


SKOTLANTILAISET:

Arran Singel malt 10yo, 46%

Arran Amarone Finnish, 50%

Arran Milennium Cask, 53,5%

Isle of Arranilta tulee nämä viskit. Itse olen pitänyt tämän tislaamon sherryisistä single cask -pullotteista. Ensimmäinen edustaa perusvalikoiman tyypillisintä skotlantialista. Toisena on Amaronetynnyreissä, eli italialaisissa punaviinitynnyrissä viimeisteltyä viskiä. 

Viimeinen pullote edustaa Arranin rajoitetun erän tuotetta, jota julkaistiin 7800 pullon verran lokakuussa 2013. Nimensä se saa ajankohdasta, jolloin suuri maailma pelkäsi Y2K ilmiötä. Arranilla tynnyröitiin 31. joulukuuta 1999 ja 1. tammikuuta 2000, 35 bourbontynnyriä ja 10 sherrytynnyriä. Viskit kypsyivät 13 vuoden ajan, jonka jälkeen ne naitettiin yhteen ja pullotettiin tynnyrivahvuisena, värjäämättömänä ja kylmäsuodattamattomana. Näin syntyi Millenium Casks. 

Tässä olikin sitten sitä maistettavaa jos näitä ei ole aiemmin näistä mitään maistellut. Tosin vieläkin mennään melko perustuotteissa ainakin kokeneemman harastajan silmin. Nyt onkin hieman haastavampi lyödä kolmen rivi tiskiin, mutta suosittelen kaksi kustakin kategoriasta. Japanilaisista Yoichin 20yo ja Pure malt black. Taiwanilaisista King Car ja Solist. Jenkeistä Balconesin Brimstone ja Maccarthys Oregon Single Malt ja lopuksi skotlantilaisista 10yo sekä Millennium Casks. 

Hienoja oluita suosittelen käydä tsekkaamassa JaskanKaljat-blogista.

*   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *

Tapahtuman tiedot:

Aika ja paikka: 

24.-26.10.2014, Helsinki, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 

Pääsyliput: 
Ennakkoon Tiketti, PE, LA: 15€. 3pv lippu 25e. Hinnat sis. narikan ja tasting-lasin.

Tapahtuman sivut: 

Olut Expo 2014

Juomalistoja: 

JaskanKaljat

Vuoden 2013 tapahtumakulku: 

OlutExpo 2013

Pikavisiitti Pohjanmaalle – terveisiä Vaasasta ja Isokyröstä

Työreissun ohella tuli tehtyä pikavisiitti Vaasan viskikulttuuriin yhden paikan verran. Paikaksi valikoitui Public Corner, osoitteessa Vaasanpuistikko 18. Muutaman työkaverin voimin ja yhden paikallisen oppaan kera, ryhdyttiin käymään valikoimia läpi. Viskivalikoimat osoittautui ihan kelpo mielenkiintoisiksi, sillä hyllystä löytyi peruspullojen lisäksi ihan kattavasti erikoisempiakin ja muutamia harvinaisempiakin viskejä.

Valikoimista oli muutamat Japanilaiset (esim. Yoichi 20yo), kattavasti skotteja, välttävästi bourboneja ja perusirkkuaja ensiapuun. Hyllyssä majaili ehkä sellaiset 70-100 viskiä. Hyllyssä oli muutama kivampi Ardbegikin, joista kaverit melkein saivat ylipuhuttua maistamaan vuoden 1976 single cask -pullotetta, mutta 120e hinta (4cl) sai perääntymään - Olisihan se ollut itseni lisäksi neljälle tarjottuna mukavat 600e.
Viskien lisäksi olutvalikoimaa löytyi hieman perusvalikoimaa paremmin ja erikoisemmin. Kaapista löytyi muunmuassa rivistö italialaisia oluita, joita tulikin maisteltua urakalla.

Omistaja kertoi, että viskeistä oli saapunut juuri uusin lasti, jonka seassa olisi löytynyt uusia tuotteita Bowmoren ja Laphroaigin riveistä. Lapparilta mm. uusi 12-vuotias olisi kiinnostanut, mutta sitä ei oltu vielä koodattu hintatietoihin ja jäi täten maistamatta. Hyllystä valikoitui kuitenkin muutama viskinen ja niistä yhdestä tuli kirjattua tarkemmat nootit.

Paikallisia eväitä Aroma-kahvilassa

Nikka Yoichi 20yo, 52%

T: Nenätuntuma on mineraalinen ja hieman metallinen alkuun. Metallisuus häviää viskin hengitettyään. Ilmalla viski avautuu ja antaa "japsikomponentteja" enemmän. Parfyymistä kukkaisuutta, hedelmäistä mausteisuutta ja tammisuutta, sekä kypsää hedelmää mm. persikan muodossa.

M: Alusta asti pehmeää tammea ja kypsää hedelmäisyyttä. Hedelmistä mm. persikka, aprikoosi ja luumu tulee mieleen. Melko tasapainossa on hedelmät ja hento mausteisuus. Jälkimaussa vaniljaa, joka muuttuu loppua kohden hunajaiseksi pähkinäisyydeksi. Pitkä ja kaunis jälkimaku. Viskissä riittää voimaa koko makumatkan.

Oluista valikoitui alkuun läjä Brewfistin ipoja ja pale-aleja. Space Frontier, Bionic celebration ipa, Termina 1 pale ale, Space Man ja Burocracy.  Näistä ei tullut kirjattua niin tarkkoja nootteja, mutta yleiskuvaksi jäi hieman ristiriitainen fiilis. Humala näytteli isoa pääosaa ja vain muutamista erottui mukavasti muutakin makuja, kuten hedelmäisyyttä. Täytyy joskus ottaa uusiksi ja tutkiskella tarkemmin. Näiden lisäksi Olutmestarin Vehnä, 5,8%, maistui hanasta melko kivasti.

Ennen Vaasailua tuli käytyä jälleen Isokyrön tislaamolla, Kyrö Distillery Companylla. Piti tutustuttaa muutama viskeihin perehtymätön henkilö suomalaisen viskin kulttuuriin. Master Distiller Kalle esitteli meille kierroksen muodossa panimon historiasta, prosessista ja tislaamisen saloista. Kierroksen ja jutustelun jälkeen oli pienimuotoinen maistelutilaisuus, jossa maisteltiin Juuri ja Napue, drinkkien kera.
Tämä oli ensimmäinen kerta kun maistoin giniä piiiiitkiin aikoihin. Täytyy myöntää, että oli elämäni paras gini. Mainitaan nyt kuitenkin vielä, että olen aina inhonnut giniä....tähän saakka. Yllävän paljon löytyi mausteisuutta ja miellyttäviä komponentteja. Porukan muu jäsenistö oli hyvin tyytyväisiä makuun.

Kaikille tiedoksi: Juuri ja Napue on tulossa piakkoin Alkon tilausvalikoimaan, jolloinka näitä voi tilata omaan lähialkoon. Juuren hinta on hieman päälle 40e ja Napue taas hieman alle 40e. Nyt on kaikilla suomalaisilla tilaisuus hommata palat laatua kaappiin!

Reissu lyötiin pakettiin visiitillä Suomen parhaaksi leipomoksi valitulla Aroma Bageri&Konditorilla. Arvatkaa oliko herkkua? Mukaan tarttui aika monta leipää ja paikan päällä tuli porukalla kokeiltua melkein kaikki leivokset läpi mitä vitriinistä löytyi. Omaksi suosikiksi osoittautui marsipaani-omenaleivos. Omnom. Suosittelen käyntiä mikäli lähettyvillä reissaa.