Ensimmäinen päivä:
Glenfarclas 105 ,60%
Tuoksussa vahva toffee, kermakaramelliä, ruohoa, hieman alkoholin pistävyttä ja kuivaa sherryä. Maku alkaa voimakkaana tulisuutena. Lämmön laskettua tulee sherryä, ruohoisuutta, hieman greippiä, toffeeta, pähkinää. Jälkeen löytyy yrttiä, hieaman nahkaisuutta ja jodia.
On kyllä aikamoinen pommi. Reilun vedenkin jälkeen potkii vielä kunnolla. Jälkimaku jää kuivaksi ja mukavasti pyörimään kaikkialle suuhun. Tämä oli nyt päivän eka, joten aika tuju alkumarunadi.
Glengoyne Single Cask limited edition 14yo,
cask no 1113 european oak sherry hhd. Distilled 1st April 1998, bottled July 2012, 247 bottles, 53,5%. Natural color, NCF.
Paljon tietoja. Jos edellinen Glenfarclas oli sherrypommi, tämä on sherry jättipommi. Väri on tumma mahongin punainen. Erittäin kaunis ja houkutteleva väri. Tuoksu on aika yllätys. Tuoksuprofiili tuo mieleen erittäin iäkkään sherryisen viskin. Mieleen tuli itseasiassa suomeen pullotettu Carini Trinity rommi. Eli tummaa rommia, nahkaa, vanhaa autoa, tunkkaista varastoa, vanhoja kuivattuja hedelmiä, kuiva pähkinäsekoitus, poltettua sokeria, columbian kahvipapuja ja öljyistä astiaa.
Maku on tujun sherryinen, romminen, nahkainen ja kuiva. Löytyy sikaria, kuivia tummia hedelmiä, rusinaa, luumua, viinitynnyriä, karamellisoitunutta punaisia marjoja, tupakanlehteä, nahkasäämiskää ja hieman joulumaustesekoitusta. Jälkimaku kuivattaa suun huolella ja viipyy kohtalaisen pitkään. Aikamoinen. Veden jälkeen makuun tulee hieman katkeruutta ja pehmeyttä.
Ja sitten mietintään, ostaako pullo vaiko ei.
Springbank 15yo 46% 2011
Tuoksu maltainen, suolainen ja kevyen savuturpeinen. Maussa ensin hieman pippurista ja raikasta mallasta, kevyttä turvesavua ja keltaista hedelmää. Loppumaku muuttuu mukavan mausteiseksi mm vaniljaa, kuivaa rusinaa ja hitusen neilikkaa. Lopussa tylsyys kääntyi päälaelleen ja tästä tuli mielenkiintoinen. En kuitenkaan osta.
Longrow C.V 46% 2011
Tuoksu paljon kuivempi ja savuisempi kuin Springbank (jatkossa SB). Nenä aisti lihaisaa kuivaa savua, puhdasta turvetta, raikasta hedelmää (keltaisia omenia). Maku oli pippurisen savuinen, kuivahko, kylmä ja lyhyt. Jäi pliisummaksi syvyydeltään kuin SB. Näistä valitsisin ehdottomasti SB15.
Glenfarclas 40yo 46%
Sivistynyt, hienostunut toffeinen ja maisteinen viinintuoksu. Tällä on omaan mieleen mukava nenätuntuma, kaikki tasapainossa.
Makukin alkaa sopivalla voimakkuudella. Kuivaa luumua, rusinaa, tummahkoa suklaata, lievästi paahdettua viljaa, aamiasmuroja, saksanpähkinää, oloroso-ja finosherryä ja vivahde fenkolia. Jälkimaku on aika maltillisen paksu, mutta tasapainoinen. Mukava kermatoffeen ja kuivattujen tummien hedelmien jälkisoitto. Tämä löytäisi hyllyyn jos olisi jotenkuten maltillisen hintainen ja löytyisi helposti.
Glenlivet 16yo Nadurrá 48%
Tuoksuu viljaiselta ja hedelmäiseltä, etenkin päärynältä. Päärynä ja hedelmäisyys korostuu saatuaan aikaa lasissa. Maussa vaikuttaa raikas hedelmäisyys, maltaisuus ja tammimausteet. Sopivan kirpsakka ja maku vaihtelee mukavan tasapainoisesti alun kirpeydestä lopun makeahkoon hedelmäisyyteen. Ihan hyvä raikas vakioviski.
Itseltä löytyy hyllystä CS versio 1110L. Systeemistä voisi hommata vielä Triumphin. Saa nähdä huom...tänään myöhemmin.
 |
| Nadurra promenaden valoissa |
Toinen päivä:
Ruotsissa tuli tsekattua 4 systeemiä. Vain Glenlivet Nadurra 1991 Triumph tuli mukaan. Glenfarclas family cask 1987 oli aika lähellä lähteä mukaan mutta 239€ hinta ja ei maistettuna oli liian iso este.
Balblair 1990 OB 43% vs. Glenfiddich Rich Oak 40%
B: tuoksuu miellyttävän puhtaalle, mausteiselle ja raikkaalle. Kanelia, vihreää omenaa ja sitrusta. Maku on miellyttävä omenaisine mausteineen. Raikasta ja lämmittävää samaan aikaan. Aika pehmeä. Jälkimaku mukava pitkähkö ja pähkinävoinen.
G: tuoksu ihan erilainen profiililtaan kuin B:ssä. Toffeeta, suolapähkinää, mallasta, rusinaa, kahvia. Maku on alkuun ohuempi ja voimattomampi alussa kuin B:ssä. Muuttuu kevyen pikantin kylmäksi, voiseksi ja tammisen maltaiseksi. Jälkimaku kuivattaa ja maustaa suuta. Maltaisuus säilyy kohtuu pitkään.
Maistoin eilen johnny walkerin blue labelin. Odotukset olivat aika vähäiset mutta pääsi yllättämään. Ihan hyvähän tuo oli. Tuota saisi nyt 109€ hintaan lintran. Aika hyvä hinta mitä nyt yleensä tuota on nähnyt 150-200€ 0,7l.
Johnnie Walker Blue label 40% uusintamaisto.
Tuoksu on yllättävän ytimekäs, "puolikarkea" ts. Vaihtelee tasapainoisesta "epäbalanssiin". Miten tän nyt selitän... Välillä tuntuu että mallas, hedelmä ja mieto savu on kaikki kihdillaan mutta välillä joku häiritsee. Tuoksussa myös yrttiä, kanelia, toffeeta ja puuta.
Maku alkaa pehmeänä maltaisena ja muuttuu kirpeämmäksi ja miedon turpeiseksi. Mukana maustepippuria, viljaa, viikunaa ja kermatoffeeta. Edelleen aika hyvä, mutta hinta häiritsee. Tämä muuttuu myös hieman turtuneeksi kaikkiseltaan muutaman sentin jälkeen. Suuhun jää pehmeä kermainen fiilis.
Caol Ila Distillers Edition 2011 (7-471) 43%
Tuoksu puhdas, raikas makea savu, lihaisuutta, kuivaa nuotitoa, makean viinin vivahde. Maku on tosi hyvä. Maukasta savua, kuivaa hiiltynyttä puuta, palanutta vajaa, moscatel viini maistuu, vaniljaa, keltaisia hedelmiä, appelsiinin kuorta, sitrusta. Hieman samaa kuin Ardbeg Galileossa. Tykkään ja pullo löytyykin repusta.
On ollut vaikea päättää minkä viskin ostaisi neljänneksi pulloksi. Ehdokkaina on Springbank 18yo 105€ (hiukka kallis), Lagavulin DE 2012 65€, Springbank CV 49€, Smokehead 18yo 77€, J.W.Blue Label 109€ (kallis), Yamazaki 18yo 69€ (yksi jo kaapissa) vaiko ei mitään.
Ja vielä muutama aamusta...
Yamazaki 12yo vs. Bushmills 16yo
Yamazakin tuoksu on ruohoisen yrttisä, paahdettuja hedelmiä, sherryä, pähkinää ja punaisia marjoja. Maku on hedelmäsen Ruusinen. Kuivaa marjaa, ruusunmarjaa, viljaa ja teetä.
Bushmills taas tuo tuoksussa kuivia hedelmiä, kaakaota, maitosuklaata, kuvaa viiniä ja kuvia mausteita. Maku on kuivattavan mausteinen, tummi hedelmiä kuten luumua, kookosta, pähkinää ja toffeeta. Hyvä jälkimaku.
 |
| Glenfarclas 105 vs. Glengoyne 14yo Single Cask |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti