 |
| Tästä se lähtee |
Aloitetaan tämä kooste kuitenkin kertomalla hieman käytännön asioista ja infosta joka varsinkin tulevia ensikertalaisia kiinnostaa. Miten valmistautua?, mitä otan mukaan?, miten tuolla oli järjestelty asiat?, mitä tapahtuu ensin? jne jne.
Mielestäni tämän kaltaiseen tapahtumaan kannattaa ensikertalaisen valmistautua. Ei, ei mitenkään ohjekirjan avulla jne, vaan ihan pohtia mitä oikeastaan haluaisi tapahtumalta. Tarjolla on kuitenkin ohjattuja maisteluja, asiantuntijoita tiskeillä, paljon erilaisia juomia jne. Asia on nimittäin niin, että jos on tarkoitus osallistua yhtenä päivänä ja vieläpä vain muutamana tuntina, niin aika loppuu kesken. Mielestäni muutoin tuotte ei kannata mitenkään erityisemmin valmistautua. Ei kannata miettiä pesenkö hampaita edellisenä päivänä, tai meditoinko ennen lähtöä, kannattaa ottaa rennosti ja hyvä mieli mukaan.
 |
| Yleiskuva kello 16 |
Mukaan ei myöskään kannata raahata mitään erityistä ekstraa (kirjoja, kasaa laseja, varavaatteita ym...), sillä hyvin pärjää lipulla saatavalla lasilla, pienellä muistiinpanoviholla (ei välttämätön) ja hyvällä mielellä. Kaikki muu on pientä riesaa raahata mukana väkijoukossa, sillä tasoja, penkkejä ym tuolla on niukasti ja mukana kulkee koko ajan maistelulasi yhdessä kädessä. Helpompaa siis mitä vähemmän tavaraa.
Järjestelyistä sen verran, että mielestäni ne on hyvällä tasolla. Alkuun on narikka ja sisäänpääsyn lippupiste. Tästä etukäteen maksaneet voivat astua heti peremmälle narikkaan ja jättää takin ym naulakkoon pääsylipun hinnalla. Tavaroita saa hakea naulakosta tapahtuman aikana ilmaiseksi, mutta toive tietysti on, ettei siellä ravattaisi koko ajan. Näin annat myös myöhemmin tuleille viskinystäville mahdollisuuden sujuvaan asiointiin ja jonottomuuteen. Narikan jälkeen on aika astua peremmälle itse tapahtumasaliin. Voit heti mennä juomatiketti jonoon, tai vaikka ensin kierrellä. Itse haen juomatiketit heti alkuun. Tiketit ovat siis yhden ja kahden euron arvoisia lippuja, jolla juomat maksetaan ständeillä. Kannattaa ostaa maltillisesti, sillä tikettejä ei osteta takaisin, jos niitä jää yli. Toki voit koittaa myydä ne seuraavalle, jos niitä yli jäi. Tiketit voi ostaa käteisellä, mutta myös pankkikortit kävivät. Juomien hinnat olivat pääosin 1-3e /cl, joten 20e:lla pääsee jo aika hyvin alkuun.
Liput ostettuasi ja lasin saatuasi (tikettikassalla pääsylippua vastaan), voit alkaa nauttia tarjonnasta. Tarjontaa tuolla löytyy ensikertalaisille paljon. Varsinkin hieman vähemmän harrastaneelle tarjonta on huikeaa. Tikettikassalla sait mukaan ohjelmavihkosen, josta löytyy tpahtuman kaikki juomat ja muu ohjelma. Lisäksi lavalla kuulutetaan aika-ajoin eri tapahtumien kulusta ja ohjelmasta. Vihkosesta ei löydy juomien hintaa, vaan nämä ovat kunkin ständin paikalla näkyvillä. Muistelen aiempina vuosina puhuttaneen tapahtumakartasta, missä mikäkin ständi sijaitsee ja tänä vuonna kartta löytyikin (Huom tästä aiemmin väitin ettei ollut, mutta olin puusilmä, siellähän se vihkosessa löytyi). Lisäksi kannattaa aina kysellä, vastauksen saa varmasti. Tapahtumapaikalla oli useampia vesipisteitä, joissa lasia voi huuhtoa maistelujen välissä. Toki vesi käy myös juomavetenä. Harmillisen usein vesi oli tilapäisesti loppu, mutta muistaakseni jostakin pisteestä löytyi aina vettä.
Tarjonnasta avataan sen verran, että tänä vuonna mielestäni sellaisia erikoisempia wow viskejä oli hieman vähemmän. Ainakin sellainen fiilis minulle jäi. Tosin otetaan huomioon, että olen maistellut viimeisen kaksi vuotta lähes päivittäin viskejä ja myös erikoisempia viskejä, joten tämä vaikuttaa hieman tähän asiaan, kun se on melkein totuttua asiaa. Ainakin muutama puute viskien saralla tässä tapahtumassa on. Sen lisäksi että mutama nimekkäämpi viski puuttui (esim. Glenmorangie ja Ardbeg), niin japanilaisten viskien tarjonta oli olematonta. Tietääkseni vain yksi viski (Yamazaki 12yo) oli tarjolla. Itselleni pettymys, japanilaiset ovat herkkuja. Samoin jenkkiviskien kohdalla tarjonta on tylsää ja vähäistä. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta (Sazerac ja Tutthilltown) mielenkiintoista tarjontaa (etenkin ruisviskeistä) ei ollut ainakan kokeneemmalle. Itse kaipasin myös enemmän IB pulloja ja muutoinkin perusvalikoimasta poikkeavaa tarjontaa. Kaikkea kaikille ei tietenkään voi olla, mutta jakaumaa voisi hieman pohtia enemmän.
Nyt kun hieman risuja on annettu niin annetaan niitä ruusujakin. Ensimmäistä kertaa oli tarjolla viskien lisäksi rommeja. Niitä oli kohtalaisen paljon tarjolla ensikerraksi ja ne oli jaettu aikalailla niin, että yläkerta oli pyhitetty rommeille. Tarjolla oli niin tavallisempia kuin erikoisempiakin rommeja ja suosittelenkin lämpimästi maistelemaan niitä. Itselleni tuntui tässä hieman olevan ongelmana se, että jotenkin olisin halunnut keskittyä rommeihin erikseen. Niiden makumaailma on kuitenkin jokseenkin erilainen. Kuitenkin olen sitä mieltä, että tämä on hieno asia että niitä on tarjolla, sillä näin saadaan rommikulttuuriakin eteenpäin Suomessa. Tulevaisuudessa näille saattaa olla jopa oma tapahtuma paikallaan.
Tiskien juomatarjonnan lisäksi monella tiskillä on tarjolla asiantuntemusta. Paikalla oli alan parhaita tietäjiä ja heiltä kannattaa ehdottomasti kysyä maisteltavista juomista. He tietävät niistä kaiken. Ja vaikka välillä juomaa saa odottaa muutamia minuutteja "jonottaen" niin tämä tarkoitti yleensä sitä, että asiaa on juuri tulossa ja tällöin kannattaa itsekin pyrkiä lähelle kuunteleemaa, sillä kaveri saattaa juuri kertoa siitä sinun juomastasi. Osalla ständeistä oli oheismateriaalia. Ne kannattaa myös silmäillä läpi.
Ständien lisäksi oli tajolla myös ohjattuja maisteluja. Ja vaikka olen sitä mieltä, että tänä vuonna settien tarjonta oli hieman tylsähköä, niin kyllä sieltä usealle löytyy uutta ja lisäksi monille sieltä saa arvokasta tietoutta itse viskitilaamosta ja historiasta ym. Asiantuntemus on näissä parasta. Itse osallistuin torstaina Highland Parkin maisteluun. Martin Markvardsen veti setin hienosti ja hauskasti läpi. Kaveri on kyllä mahtava esiintyjä. Hauskuuden lisäksi asiantuntemus on huippua. Maistelussa oli mukana seuraavat viskit:
Highland Park Svein, 40%
Highland Park Einar, 40%
Highland Park Loki, 48,7%
Highland Park Freya, 51,2%
Viimeisin näistä oli maailman ensijulkaisu. Tastingissä kyseinen viski oli luonnollisesti viimeisenä ja tähän väliin olivat keksineet pienen ohjelmanumeron, jossa lähdettiin naulakon kautta Vanhan katolle, johon oli tehty ihn näyttävät järjestelyt. Huonoa oli kylläkin se, että ulkona oli kylmä ja myös viski oli aivan kylmä. Itse säästinkin viskin myöhemmäksi sisällä nautittavaksi. Eipä tuosta muutoin sen kummempaa sanottaa ole, mutta ei se hintasekeen ollut mitenkään kovin erityinen viski. Aika peruskamaa, hieman new wood meininkiä ja puhautta oli. Muut viskit olivat jokseenkin tylsiä Lokia lukuunottamatta. Loki poikkesi edukseen pikantimpina ja räväkämpänä. Tosin mainitaan, että Sveinin tuoksu parani huomattavasti pitkän ajan myötä.
 |
| Freya |
 |
| Martin Markvardsen |
Itse tapasin torstaina paljon tuttuja joista osaa ensimmäisen kerran kasvokkain. Oli mukava nähdä ja rupatella. Tämä onkin yksi parhaista tapahtuman anneista, kun saa tavata kanssaharrastajia. Tänä vuonna oltiin muutaman viskifoorumilaisen kanssa sovittu pieni epävirallinen tapaaminen, jossa vaihdeltiin muutamia samplejakin. Näistä varmaan myöhemmin tarkemmin.
Tuttujen kanssa rupattelujen, tastingin ja muun ohella tuli toki maisteltua niitä viskejäkin. En tänäkään vuonna tehnyt tarkkoja muistiinpanoja, sillä jo muutamien viskien jälkeen nuotit eivät olisi enään kovinkaan tarkkoja ja lisäksi nautin suurimmaksi osaksi 1cl annoksia. Joistakin laitoin toki muutamia huomioita ylös ja ohessa niistä.
 |
| Hiukopalaa kahvilasta välissä |
TORSTAIN MAISTELUT:
Tuoksu aika nanna toffeineen, suklaineen. Maku ei yltänyt tuoksuun, mutta hyviä aineksia oli. Hieman oli ristiriitainen yrttisyys mukana.
Old Malt Cask, Bunnahabhain vintage 1990, 19yo, 50% (Douglas Laing)
Tuoksu lääkeyrttinen ja miedon turpeinen. Maku tuoksua tasapainoisempi ja pehmeä. Ihan hyvä sarjassa.
Glenlivet Vintage 1994, Single Cask Edition XIX (Xeres), 56%
Kyseinen viski on suomen markkinoille pullotettu yhden tynnyrin tuotos. Kypsytys on 1st fill american oak ja pullotettu 3/2013. Pulloja vain 138 kpl josta 69 saatiin suomeen (40 alkoon). Nimessä oleva Xeres tulee tynnyrin X-sarjasta. Se ei tarkoita Xerez (eli espanjan Jerez alueta josta sherryt tulee).Tuoksussa nadurran kaltaista hedelmäistä mausteisuutta. Mukavaa mausteisuutaa ja maitokahvia. Maussa notkeutta, hedelmäisyyttä. Pitkä. Hyvää, mutta hinta on kyllä posketon (280e Arkadiassa).
Täysin port-tynnyrissä kypsytetty bowikka.
Tuoksusta en tykännyt. Kumimaista karkkia. Maku oli hyvä, port hallitsi, mutta ei tämäkään anna oikeutta hinnalle.
Teerenpeli Distillers Choice "ÄES", 43%
Tuoksussa sokeriruokoa ja mausteisuutta. Maku oli enemmän nuorten exbourbon Teerenpeliä, kuin esim. Kaski. Ok, mutta pidän enemmän Kaskista.
Old Malt Cask, Glen Grant Vintage 1975, 35yo, 50% (Douglas Laing)Tuoksussa hienostunutta sherryä mietona ja mallasta. Hieman tavallista, mutta jälkimaussa hyvää. Kermatoffeeta. Ihan hyvä.
Macallan 21yo Fine Oak, 43%
Tavallinen molemmin päin. Joskus toiste.
Nanna tuoksu, vielä parempi maku. Todella hyvää. Niin pitkä jälkimaku.
Näiden lisäksi muutama rommi tuli kokeiltua. Ihan mututuntumalta tuli valkattua ja P*erjantain tapahtumassa ajattelin valkata vielä lisää.
Havana Club Selección de Maestros, 45%Tosi hyvä tuoksu ja hieno makukin. Yllätti enemmän kuin odotin. Hyvää.
Enmore Still Vintage 1988, Demerera Rum (2008), 43%
Tässä varmaan tuli vastaan kokemattoman rommimaistajan raja. Tuoksussa hyvää, mutta maussa jokin hieman itselleni outo elementti (en osaa edes kuvailla). Ei pahaa, mutta vierastin.
Tässäpä tämä sitten oli kiteytettynä koko tapahtuman ensimmäisen päivän perusteella. Perjantai siis vielä kokematta ja lähtö onkin kohta puoliin. Kuvia tuli otettua ja niistä jotkin ovatkin tässä esillä. Ilta vierähti loppujen lopuksi kymmeneen kun tuolta lähtöä aloin tekemään. Mukavat 7h taphtumaa tuli siis koettua. Lopussa homma huipentui jutellessa muutaman muun kanssa Benriachin tiskillä Stewart Buchanan kanssa ja tämä kaivoikin tiskin takaa mm. Benriach Peated new makea, joka oli suorastaan loistavan hyvää. Myös muutama muu tarjoutui maisteltavaksi ja mielenkiintoista asiaa sai kuulla tovin.
Nikolaksen ykköset ja kakkoset oli tällä kertaa torstain osalta nämä:
Torstain 1: Thomas H. Handy Sazerac Straight Rye Whiskey (2012), 66,2%
Torstain 2: Havana Club Selección de Maestros, 45%
Torstain 3: Benriach Peated newmake
Kiitos tapahtuman mahdollistaville tahoille, hienoa saada kokea tämänsuuruinen tapahtuma Suomessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti