Laphroaig Quarter Cask (2013), Laphroaig 18yo OB (2012) ja Laphroaig 10yo OB (2013)

Mahtavaa, käsittämätöntä, onko tämä näin hyvää, oho! jne jne.... Näin se menee usein, kun ensikertalainen maistaa halpojen blendien jälkeen ensimmäistä savuista single malt -viskiä. Yksi näistä kolmesta nyt maistellusta viskistä on se yleisin viskin maailmaan vetävä yksilö, joka aina vain jaksaa yllättää uudet tulokkaat. Kyseinen viski, Laphroaig 10yo, on myös yksi yleisimmistä mallasviskeistä, joita peruskapakoissa löytyy Glenfiddich 12yo lisäksi.

Täytyy myöntää, että kyseinen viski on myös yksi niistä ensimmäisistä mallasviskeistä joihin itsekin tuli tutustuttua aikoinaan. Mieleen on tuolloin jäänyt sen pehmeän savuinen ja vaniljainen tuoksu. Eipä tuo tuoksu niistä mielikuvista paljoa ole muuttunut. Eipä ihme että juuri kyseinen viski on se innostus lähteä tutkimaan mallasviskin maailmaa. Siihen tarvitaan vain ne muutamat tosiasiat, että tämä viski löytyy joka puolelta ja kun kuulee, että se on savuinen, niin kuriositeetti kasvaa kynnyksen yli ja pikku kännin päälle perus kolmosten lisäksi tämä tarjoaa mukavan maukkaan elämyksen.

Perus kymmenvuotiaan lisäksi tässä on kahden muun viskin nootit, joista varsinkin toinen nauttii kovasta suosiosta. Nimittäin sitten kun tämä kymppi on tullut jo tutuksi ja janoaa lisää kokemuksia, tulee kyseeseen QC. Tässä onkin jo sitten enempi ytyä ja tottumaton nautiskelija saattaa pelästyä. Tai sitten se on se viimeinen niitti, josta harrastus lähtee uuteen lentoon.

Vuonna 2004 julkaistu Quarter Cask on nimensä mukaan osittain kypsytetty pienemmissä n.100-125l tynnyreissä, jolloin viski on enemmän kosketuksissa puun kanssa (tynnyripinta-ala suhteessa isompi). Tämän vuoksi viski kypsyy nopeammin ja on valmis nautittavaksi lyhyemmän kypsytyksen jälkeen. Tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta eri lähteiden mukaan tämä olisi noin 5-8yo ikäistä. Viski viettää alkuaikansa (x-määrä) kuitenkin ex-bourbontynnyreissä ennen siirtoa pienempiin tynnyreihin. Joissain lähteissä tästä ei mainita mitään, kun taas toisissa mainitaan pienempien tynnyreiden olevan vain viimeistely. Tosiasiassa tämä riippunee tislaamomestarin tekemästä arviosta, koska viski on valmis.
Kympin ja QC:n lisäksi maistossa oli myös perusvalikoiman iäkkäämpi versio. Tämä 18-vuotias versio korvasi perusvalikoimassa aiemman 15-vuotiaan version vuonna 2009.

Laphroaig käyttää suurimmaksi osaksi first fill ex-bourbontynnyreitä ja maltaiden fenolipitoisuus on luokkaa 35-60ppm riippuen kuinka paljon omaa mallasta käytetään (oma mallas 40-60ppm ja vieras 35-45ppm).


Laphroaig Quarter Cask, 48% (2013)

T: Nuorta viljapölyistä savua ja turvetta, vaniljaa ja merellisyyttä. Yllättävän raikas. Muistelin tämän olevan tunkkaisempi. Savuisuus on pölyisen sameaa ja hieman tuhkaista. Taustalla mausteista merellisyyttä (vaniljaista merilevää) ja mietoa yskänlääkettä. Maltaisuus on nannaa ja toimii hyvin merellisen ja nuoren savun kanssa. Mukava tuoksu varsinkin alkuun, ajan kanssa hieman tunkkastuu.

M: Maltaista ja ytimekästä turvesavuisuutta, jonka seassa vanilja, jodia, tammea ja hieman vihreää heinää. Suutuntuma on juuri sopiva. Jälkimaussa suuhun jää sopivan voimakas turpeisuus ja vaniljaisuus. Lisäksi on Viljaista tynnyrimäisyyttä. Makean tervainen lääkemäisyys viimeistelee maun mainiosti. Hyvää.

QC 2012

Laphroaig 18yo OB, 48% (2012)

T: Tervapastillia ja toffeenvivahteista vaniljaa. Merellisyys on hiukan suolaisemnpaa ja tuntuma on pehmeämpi ja pyöreämpi. Savuisuus on kypsempää ja turpeisempaa, mutta hiotumpi ja syvällisempi. Mukana yrttimäisiä komponentteja. Sama makean tervainen savuisuus löytyy ajan myötä.

M: Täyteläisempi ja tasapainoisempi kuin QC. Maku on pehmeän merellinen, josta löytyy jodia, levää ja tervaa. Jälkimaussa vaniljaa, tammea ja hitusen persikkaa. Maku on kehittynyt ja pehmeä.

Molemmat olivat oikein hyviä. 18yo ollessa syvempi ja pehmeämpi, QC toisaalta omaa persoonallisemman maun. Näistä valinta olisi tämän perusteella Quarter Cask.


Laphroaig 10yo OB, 40% (2013)

T: Lämmintä lääkemäisyyttä, merisuolaa, levää ja rantakiveä. Mineraalista ja turpeista savuisuutta. Tuoksu on pehmeä ja maltillinen. Kahdesta edellisestä lähempänä 18-vuotiasta, muttei niin syvä ja voimakas. Myös samaa viljaisuutta kuin QC:ssä, mutta paljon miedompana.

M: Pehmeää BBQ-savua, vaniljaista poltettua puuta ja pyöreää merellisyyttä. Pehmeä ja kohtalaisen tasapainoinen suutuntuma. Alkuun ei savun, turpeen ja merellisyyden lisäksi juuri muuta löydy, mutta keskivaiheilta alkaa mausteisia ja merellisiä vivahteita esiintymään. Jälkimaku on hyvä, mutta hieman ujo. Perushyvä savuviski ja jää ympäripyöreydellään molempien aiempien jalkoihin. Aloitteleville ideaalinen.