VYS Iäkkäät Harvinaisuudet, osa 15: Glenfarclas

Muutama kattaus iäkkäitä harvinaisuuksia pääsi livahtamaan välistä, kunnes koitti kattaus numero viisitoista. Edellisen kerran todistin japanilaisia ihmeitä nimeltä Karuizawa ja Yoichi, kattauksessa numero 11. Iäkkäiden harvinaisuuksien viidennessätoista tastingissä perehdyttiin speysideriin nimeltä Glenfarclas. Tastingin tuttu paikka säilyi – Carelian kellarin tunnelma on oivallinen iäkkäille harvinaisuuksille. Tasting pyörähti käyntiin tutulla kaavalla: Nikkanen ääneen, nenä lasiin ja mielikuvitus vauhtiin. 

Glenfarclas tuo ensimmäiseksi mieleeni "The Family Casks" ja rumat pyöreät pullotötsät. Aika moni "ei-harrastajakin" on maistellut kyseisen tislaamon perusvalikoimaa. Tähän löytyy yksi merkittävä syy – perusvalikoiman ikä/hinta-suhde on melko kohdillaan. 25-vuotiastakin saa hyvin alta 90€ nykypäivänä ja 15- sekä 21-vuotias irtoaa huokeaan 40-70€ hintaan. Lisäksi Glenfarclas on helposti ja laajasti saatavilla. 

Tältä tislaamolta lölytyy markkinoiden kypsytysiältään vanhimpia viskejä. Yksityisten pullottajien tarjontaa puolestaan ei löydy – ainakaan virallisella nimellä. Glenfarclas luottaa vanhaan tapaan lämmittää tislauspannuja suoralla tulella. Speysiden suurimpien pannujen alla on leimunut tuli jo ties kuinka kauan ja sama suku (Grant) on omistanut tislaamon jo vuodesta 1865. 

Suoralla tulella lämmittämisen lisäksi Glenfarclas kypsyttää viskinsä matalissa liuskekattoisissa ja maalattiaisissa varastoissa (dunnage warehouse). Lämpötilat ei pääse vaihtelemaan samalla tavalla kuin nykyaikaisissa varastoissa. Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, että Glenfarclasin "enkelten osuus" on vain 0,5% luokkaa, kun se yleisesti on luokkaa 2%. Nämä detailit yhdessä antavat hyvät edellytykset pitkille kypsytysajoille. 

Glenfarclas on tunnettu myös sherrytynnyreiden käytöstä – tislaamon koko tuotanto päätyy sherrytynnyreihin. Näin on myös illan kattauksen viskien laita, kaikki viskit ovat kokeneet sherrykypsytyksen. Mukana oli 1970- ja 80-luvun vaihteen peruspullotteita (jos niitä nyt näin voi kutsua) ja muutama pullote uudempaa 2000-luvun tuotantoa. Neljä viskeistä on pullotettu 43%-vahvuudella, yksi 46% ja yksi 40%. Kattauksen kuusi viskiä olivat alla olevan kuvan mukaiset.

Glenfarclas 7yo, 40% (1970-)

T: Kevyen toffeista ja hunajaista. sherryisyys on lääkemäistä ja yrttistä. Hieman terävä, mutta muutoin ei mielestäni erityisen nuorekasta.

M: Alku on pehmeä, mutta saa voimaa allensa. Hieman ohuen tuntuinen. Sherry ei ole jyränä, vaan makeuttajana. Marjaista ja makeaa. Jälkimaussa sherryn kuivien hedelmien mausteisuutta. Ei mitenkään erityinen, aika lyhyt ja simppeli (ikä). Puhdas.

Glenfarclas 15yo, 46% (1970-)

T: Sherry marjaisampaa kuin edellisessä. Myös hieman yrttisyyttä ja nyt mukana nahkaisuuttakin. Runsaampi. Ripaus toffeeta.

M: Maussa puhdasta sherryä, joka ei ole niin makeaa kuin edellisessä. Nahkainen ja mentholinen yhdistelmä sherryssä. Pidempi jälkimaku. Jättää suun nahkean kuivaksi. Perushyvä.

Glenfarclas 21yo, 43% (1970-)

T: Ensivaikutelmana tulee tummaa rommin aromia. Tämä on vanhemman tuntuista. Sherry on enemmän old school -tyyppistä ja sen mukana tulee kevyesti herukkaista nahkaisuutta. Myös tammi ja nahkaisuus selkeämmin esillä. Tumman sävyinen ja miedosti raskasta.

M: Tämä on iäkkäään oloista. Sherry on nyt sitä vanhempaa tyyppiä; mokkaista, herukkaista, nahkaista ja mausteista. Puolikuiva ja sopivan voimakas suutuntuma. Jälkimaussa pitkä kaunis vanha tynnyrisyys ja rommimaisuus. Selkeästi paras kolmesta ensimmäisestä.

Glenfarclas 21yo, 43% (2000-)

T: Ohuempi ja ei niin tumma kuin edellinen. Lääkemäisempi ja yrttisämpi sherryisyys. Mentholia. Myös marjaisempaa ja rypäleisempää (punaviini). Ei vedä vertoja edelliselle.

M: Maku on terävämpi ja yrttisämpi kuin edellisessä. Sherry on kuivempaa ja mokkaisempaa, mutta makeutta on silti aistittavissa. Jälkimaku miedon suklainen ja hunajakanervainen. Ei jotenkin sytytä. Ihan hyvä, mutta edellisen jälkeen tylsän moderni.

Glenfarclas 25yo, 43% (1970-)

T: Mokkainen aromi nahkaisen ja toffeisen sherryn lisäksi. Myös suklaata ja maltaisuutta. Muistuttaa enemmän 2000-luvun 21-vuotiasta. Samaa yrttistä vivahdetta (mentholi/eucalyptus). Ei säväytä.

M: Pehmeä alku. Mausteisuus piilommassa kuin tuoksussa. Jäegermaisterin yrttisyys kävi mielessä. Sherry on jotenkin poissa. erilaista. Ei nahkaista. Jälkimaku vetinen ja lyhyt.

Glenfarclas 25yo, 43% (2000-)

T: Marjaisampi ja kanervaisempi kuin edellinen. Hiukan terävä. Ei niin mentholinen kuitenkaan. Nuoremman tyylistä kuin edellinen.

M: Sherry voimakkaampaa kuin edellisessä. Marjaisampi ja mausteisempi. Hunajakanervaa. Jälkimaussa mukava suklaisen nahkainen vivahde. Reilusti maukkaampi kuin edellinen.

Näistä oikeastaan tuo 21yo (1970-) oli ainoa, joka säväytti kunnolla. 21- ja 25-vuotiaissa (2000-) oli hieman samaa mentholista sherryisyyttä. Myös yrttisyys oli mielestäni yhteinen tekijä näissä kahdessa edellä mainitussa, sekä 25-vuotiaassa (1970-) pullotteessa. Tämä maistelu korostaa näkemystäni, että Glenfarclasin peruspullotteiden sherryisyys on sellaista hieman ohuempaa ja puhdasta. Ei siis sellaista raskasta "sherryjyrämäistä".


Oma ranking illan viskeille on seuraavanlainen:

1. Glenfarclas 21yo, 43% (1970-) *****
2. Glenfarclas 25yo, 43% (2000-) ****
3. Glenfarclas 21yo, 43% (2000-) ***
4. Glenfarclas 15yo, 46% (1970-) ***
5. Glenfarclas 25yo, 43% (1970-) **
6. Glenfarclas 7yo, 40% (1970-) **

Lopussa pidetty yleinen äänestys paremmuudesta:

1. Glenfarclas 21yo, 43% (1970-)
2. Glenfarclas 25yo, 43% (2000-)
3. Glenfarclas 15yo, 46% (1970-)
4. Glenfarclas 21yo, 43% (2000-)
5. Glenfarclas 7yo, 40% (1970-)
6. Glenfarclas 25yo, 43% (1970-)

Finlandia Sahti

Onkos tullut kesä.... ON! Ainakin melkein. Vehnäolutkausi potkaistiin käyntiin läjällisellä maitokaupan vehnäoluita ja iso satsi mökkioluitakin (ipoja, saisoneita....) saapui hiljattain. Vappuna tuli nautittua myös yhtä kesän herkuista, Sahtia. Enää puuttuu oman terassin "avajaiset".

Vappuna nautittu Sahti oli Finlandia Sahdin perusversio, joka on vahvuudeltaan 8% ABV. Alkosta ostettu pullo kuuluu tilausvalikoimaan ja tiettyjen alkojen kylmäkaappeihin. Tilausvalikoimasta tätä on tilattavissa kolmen pullon erissä. Itse poimin pullon Arkadian myymälästä, josta sitä löytyy vakiona kaapista. Hintaa 0,75l pullolle kertyi vajaa yhdeksän euroa.

Finlandia Sahdin toinen versio on Finlandia Sahti Strong, joka on muuten samaa, mutta vahvuudeltaan 10% ABV. Tätäkin on tilattavissa tilausvalikoimasta kolmen pullon erissä. Viimeksi kun Finlandia Sahtia maistoin, taisi olla vuosi 2005 ja tuolloin sahti oli vielä lasipullossa. Finlandia Sahti Ky on perustettu vuonna 1992 Matkuun (Forssa), josta se muutti vuonna 2011 Sastamalaan. Paikanpäältä voi ostaa valmiin sahdin lisäksi myös sahtivierrettä.

Sahtivierre myydään vapaasti valittavissa määrissä kilohinnalla. Vierre on noin 10 % painavampaa kuin vesi. Paino kuvaa vierteen väkevyyttä tilavuusmittaa paremmin. Vierre pakataan asiakkaan omaan astiaan tai panimolta voi ostaa 5, 10 tai 20 litran kanistereita. Normaalisti viiden litran astiaan pakataan 5,5 kg, 10 litraiseen 11 kg ja 20 litraiseen 22 kg vierrettä. Oheisessa kuvassa viiden litran kanisteri ja 5,5 kg vierrettä. Kilohinta 2,50€

Finlandia Sahti, 8%

T: Hyvin kypsän banaaninen, makean maltainen ja miedon katajainen. Katajaisuus on oikeastaan sellaista saunakiven ja vihreän männyn sävyistä. Hiiva on kivan esanssista ja aromikasta. Kukkaista hedelmäisyyttä. Oikein hyvä tuoksu.

M: Maussa runsas kypsä banaanisuus ja makean maltainen rukiisuus. Mausteinen taatelin kyydittämä alku. Suutuntuma on paksun pehmeä ja samettinen, ei lainkaan hiilihappoa. Tuoksun katajaisuus ei maussa tule erityisemmin esiin, ehkä hitusen havuisuutta. Maltaisuus tulee esiin ennen jälkimakua. Aika helppoa juotavaa. Hiivaisuus tulee mausteisuutena loppua kohden. Alkoholi ei tässä tunnu. Tämä on kyllä maukas ja runsaan banaaninen sahti.

Alkon lähituotteet ja (ex)T3-valikoima

En tiedä kannattaako enää puhua koreista, sillä Alkon valikoimahallinta on kokemassa (ja kokenut) uudistuksia, jossa korimalli jää pois. Tässä on viimepäivinä tullut jonkin verran yhteydenottoja lukijoilta liittyen Alkon lähipanimoiden tuotteisiin, eli tuotteisiin, jotka vanhassa mallissa kuuluvat T3-koriin. Itsekin olen jo kerkenyt kritisoimaan kyseistä tuotevalikoimaa. Nyt en kuitenkaan kirjoita virallista valitusjulkaisua, vaan otan esille muutaman asiaan liittyvät pointit. Alla Alkon sivuilta lainattu korityyppinen hallintamalli.


Vanha malli valikoimakoritus:

Alkon vakiovalikoimaa hallitaan valikoimakorituksen avulla. Koritus yhdistää vakiovalikoiman tuotteet ja myymäläverkoston myymälät ja sisältää periaatteet, joiden mukaan eri myymälätyypin myymälät muodostavat valikoimansa. Tuotteen valikoimakori perustuu myynnin volyymin lisäksi asiakaskysynnän rakenteellisiin painotuksiin. Myymälätyypityksen ja korituksen lähtökohtana on ohjata tuotteet niihin myymälöihin, joissa niille on luontaista asiakaskysyntää. Myynniltään kaikkein suurimmat tuotteet pidetään kaupan kaikissa muissa myymälöissä paitsi erikois- ja jokerimyymälöissä. Tuotteet, joiden ostajajoukko on suppea ja joiden valtakunnallisesta myynnistä vastaa vain pieni määrä myymälöitä, ohjataan ainoastaan näihin, asiakkaiden kannalta olennaisiin myymälöihin.

Vuodelle 2015 valikoiman hallintaa ollaan uudistamassa uudella kohdentamismallilla. Se etenee alko.fi-sivustolla tavarantoimittajaosiossa julkaistun suunnitelman ja kuulemismenettelyn mukaisesti. Ostosuunnitelma 1/2015 pohjautuu nyt käytössä olevaan valikoimakoritukseen ja myymälätyyppeihin. Hakuihin on kuitenkin jo lisätty tuoteryhmäpuun mukaisia tarkentavia segmenttitietoja, kuten puna- ja valkoviinien makutyypit. 

Alla on suuntaa-antava kuvaus tuotteiden luonteesta ja asiakasprofiilista koreittain. Valikoimakoreihin kuuluvat tuotteet yhdistetään myymälätyyppeihin seuraavalla sivulla olevan taulukon mukaisesti:

Lähituotemalli

Edellisen jälkeen, otetaan esille T3-kori, johon nuo lähituotteet tulivat. Lähituotteilla tarkoitan nyt esimerkiksi pienpanimoiden oluita. Panimot saavat valita tiettyjä T3-myymälöitä, joihin tuovat myyntiin eriä oluitaan. Tuotteet tulevat myyntiin siis ainoastaan näihin valittuihin myymälöihin (max 10 kpl?) ja vieläpä tilausvalikoimaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseiset alkot voivat ottaa tuotteet hyllyihinsä, mutta varsinaisesti tuotteet tulevat tilausvalikoimaan, josta asiakas voi niitä tilata kyseiseen myymälään.

Tässä alkumetreillä olen huomannut pienen ongelman tähän liittyen. Nimittäin vaikka panimo olisikin valinnut 10 myymälää, joihin jokin tietty olut tulee T3-valikoimaan, ei tämä tarkoita oluen päätyvän automaattisesti myymälän hyllyyn. Tämä ei ole ongelma, jos olutta voisi tilata kappaleittain. Käytännössä kuitenkin tuotteet tulevat usein tilattavaksi laatikoittain (kustannussyistä) esim. 12-, 20-, tai jopa 24 kpl erissä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos myymälä ei ota tuotetta omaehtoisesti hyllyyn asti, joutuu asiakas tilaamaan koko laatikon itselleen. Haluaako asiakas maksaa 120€ laatikollisesta yhtä tiettyä olutta, varsinkaan jos ei ole aiemmin kyseistä tuotetta maistanut?

Alko (keskuskonttori) on antanut suosituksen, että myymälät ottaisivat nämä lähituottajien tuotteet hyllyihinsä. Monilta osin tämä on alussa toteutunut, muta miten tulee toteutumaan jatkossa? Olen jo nyt törmännyt useamman kerran tilanteeseen, jossa minulle on vastattu "emme valitettavasti voi ottaa tuotetta hyllyyn".

Ymmärrän, että hyllymetrit ovat rajalliset, mutta tässä romuttuu tietyllä tavalla koko tämän lähituotevalikoiman idea. Pitäisi saada lähituottajien tuotteita kouralliseen alkoja, mutta asiasta tehdään sen verta hankala (kallista, kun joutuu tilaamaan kasoittain), että tuotteet jäävät koristeeksi luetteloihin.

Juuri tällä hetkellä pienpanimot ovat tässä avainroolissa. Ovat varmasti jatkossakin, mutta koska T3-valikoimaanotto perustuu tässä tapauksessa panimon ja valitun myymälän keskinäisiin neuvotteulihin, tulisi panimon neuvotella ja jopa vaatia, että tuotteet otetaan hyllyihin asti. Tämähän on tietysti tuottajankin edun mukaista. Vaikeaa asiasta tulloo tekemään se, että hyllymetrit ovat rajalliset ja mitä enemmän tuotteita olisi tarjolla, sitä vaikeampi ne on saada hyllyyn asti.

Kuvan oikeassa laidassa myymälät, joihin tuotetta voi tilata

Hallintamalli uudistuu

Kuten mainittu, valikoiman hallintamalli uudistuu ja on jo osittain uudistunut. Alta löytyy aiemmin sähköpostivihdossa saamani vastaus Alkon valikoimahallinnan asiantuntijalta.

Alko on juuri uudistamassa valikoimanhallintaa ja uudessa mallissa, joka on toiminnassa kesäkuusta 2015 lähtien, Alkon myymälöiden valikoimasta keskimäärin 25% on paikallisesti myymälässä päätettyä valikoimaa. Myymälässä päätökset tehdään usein tuotevastaavan ja myymäläpäällikön toimesta mutta asiakastoiveita käydään yhdessä myymälätiimissä läpi. Paikallisesti päätettyä valikoimaa voidaan uudistaa jatkuvasti ja tähän pyritäänkin, jotta valikoima pysyy jatkuvasti asiakkaalle tuoreena. 

Keskitetysti ohjattu valikoima päivittyy myös neljän kuukauden välein. Keskitetysti ohjatussa valikoimassa huomioidaan valikoiman leveys (eri tyyppisiä tuotteita saatavilla) ja valtakunnallisesti myydyimmät tuotteet saavat aina laajemman peiton.

Tuoteryhmäpuu-ajattelussa tuoteryhmät on ensin jaettu alatuoteryhmiin, ja näiden alla kuluttajien samankaltaisiin tarpeisiin vastaavat tuotteet on järjestetty segmentteihin. Kaikki samassa segmentissä olevat tuotteet täydentävät toisiaan. Segmenttien tuotteita ohjataan myyntinsä mukaan myymälöille. Segmenttien sisällä tuotteet kilpailevat keskenään ja segmentin suurimmat tuotteet saavat laajempaa peittoa kun pienemmät tuotteet. 

Alkon myymälät on lisäksi jaettu 15 tyyppiin (pohjautuen myyntiprofiiliin ja kokoon), ja segmenttejä ohjataan myymälätyypeille niiden myyntirakenteiden mukaan. Uuden ohjausmallin perustana oleva tuoteryhmäpuu pohjautuu tekemiimme osto- ja kuluttajatutkimuksiin."

Alkon sivuilta löytyy myös ostosuunnitelmat, joista viimeisimmässä on jo uuden mallin periaatteet.

Alkon vakiovalikoiman tuotteita kohdennetaan keskitetysti myymälöihin matriisin kautta, jossa toisena osana ovat myymälätyypit ja toisena osana on tuoteryhmäpuun mukaisesti jaettu tuotevalikoima.

Myymälätyypit

Myymälätyypit muodostuvat myyntiprofiilin (”normaali”, ”perus”, ”plus”) ja myymäläkoon (5 kokoluokkaa, S-XXL) yhdistelmänä, esimerkiksi “normaali-S”. Näiden myymälätyyppien lisäksi on jokerityypin myymälöitä, joissa on poikkeukselliset olosuhteet, esim. pieni myymäläpinta-ala, tai kausittain suuresti vaihteleva kysyntä. Jokerityypin myymälöille ei tehdä keskitetysti ohjattua valikoimanhallintaa.

”Normaali”-myyntiprofiiliin verrattuna ”plus”-myyntiprofiilin myymälöissä korostuvat etenkin viinit, oluet sekä keskimääräistä kalliimmat tuotteet. ”Perus”-myyntiprofiilin myymälöissä myynti painottuu puolestaan enemmän väkevien tuoteryhmien tuotteisiin sekä osaan panimoryhmän tuotteita. Alkon sivuilta löytyy myymäläkohtainen jaottelu alla olevan tavan mukaan. Viimeisin löytämäni oli vuodelta 2014. 

Tuoteryhmäpuut

Alkon valikoimaa ohjataan eri myymälätyyppeihin keskitetysti asiakaslähtöisen tuoteryhmäpuun perusteella. Tuoteryhmäpuussa tuoteryhmät jakaantuvat ensin alatuoteryhmiin ja sitten segmentteihin. Tuoteryhmäpuu perustuu Alkon analysoimiin asiakastarpeisiin, -käyttäytymiseen ja kuluttajakysyntään. Mikäli niissä tapahtuu muutoksia, tuoteryhmäpuun rakenne, alatuoteryhmien tai segmenttien sisällöt voivat muuttua. Muutoksista informoidaan hyvissä ajoin ja aina vähintään kaksi hinnastojaksoa ennen niiden voimaantuloa. 

Lähde: Alkon internetsivut. 

Nøgne Ø Dark Horizon 4th Edition, 16%

Nönnön Dark Horizon on yksi niitä oluita, jotka kiihottavat oluthörhöjä. Ei ihme, sillä lukiessa panimon omilta sivuilta tuotekuvausta, vaikuttaa siltä, että panimon oma väkikin on melko innoissaan tuotteesta.

There is so much fun involved in creating Dark Horizon. Once it ferments, evereyone in the brewery are very enthusiastic and pay close attention. Is the yeast still active? Is everything OK? How does the flavours evolve? Dark Horizon is normally dark and velvety. Muscovado sugars provides good fruity aromas. The coffee is a chapter on its own. The green beans will first be treated alfa amylase, an enzyme that we brewers enjoy working with. Then we mash the green beans before drying and roasting them. This gives it the unique flavor of Dark Horizon deserves. Share Dark Horizon with someone you think deserves it.

Oluen valmistuksessa käytetyt kahvipavut mäskätään ennen kuivaamista ja paahtamista. Melko erikoista, yleensä oluen valmistuksessa mäskätään ohraa, mutta tämäpä ei tosiaan ole aivan tavallinen olut. Valmistusaineisiin kuuluu kahvin lisäksi Maris Otter-, vehnä-, suklaa-, kristalli- amber-, musta- ja ruskeamaltaat, sekä paahdettu ohra. Humalina löytyy Chinook, Centennial ja Columbus. Näiden lisäksi löytyy myös muscovadosokeria.

DH:n ensimmäinen julkaistu versio tuli vuonna 2007 ja sitä seurasi vuonna 2008 2nd edition ja 2010 3rd edition. Tämä neljäs versio DH:sta tuli Alkoon lokakuussa 2013 kätevissä 0,25l pulloissa. Paketti on hieman kokenut muutosta, kun peltipurkin sijaan on käytetty pahvia. Itse maistoin tämän vasta tämän vuoden alkupuolella, joten hieman kypsytystä on jo takana. Kaappiin jäi kypsymään vielä useampi pullo. Kohtahan saadaan ostaa jo DH5....

Nøgne Ø Dark Horizon 4th Edition, 16% 

T: Kuohkeaa lämmintä limppua ja lakritsista jauhoisuutta. Kahvisuus tulee maitokahvina ja mustana. Tumma suklaisuus ja mieto vaniljaisuus tuo mausteisuutta. Taustalla velloo kuivia tummia hedelmiä kuten viikunaa, luumua ja taatelia. Tuhti ja makea tuoksu.

M: Suutuntuma on melko kuohkean hiilihappoinen. Alkumaussa tulee tummaa ja vaaleaa suklaisuutta, samoin tummat kuivatut hedelmät. Keskivaiheilla kahvi ottaa otteen ja kääntää makumaailman espresson ja vastajauhetun kahvipavun makuiseksi. Tumma suklaa pysyy mukana loppuun saakka. Jälkimaussa on aika vahvasti kahvia. Hieno olut, mutta kahvilla ehkä liian iso rooli?