’t IJ / Thornbridge American Wheat Ale

Huhtikuussa 2015 hollantilainen ’t IJ ja isobritannialainen Thornbridge löivät hynttyyt yhteen ja loivat amerikkalais-saksalaisen vehnäoluen. Rajattu erä ja molempien panimoiden imagolla (löytyy molempien panimoiden pulloversiot). Omani ostin Whiskysite.nl:sta hintaan 2,80€ ja sitä näyttää olevan vieläkin saatavilla.

Olut on humaloitu Mosaic ja Galaxy lajikkeilla ja rungosta löytyy Pale- ja vehnämaltaita.


’t IJ / Thornbridge American Wheat Ale, 5,8%

Tuoksussa ipamaista voimakasta humaluutta, joka on kevyen ruohoista, greippistä ja miedolla vehnävivahteella. Sitruunaista ja mangomaista hedelmäisyyttä taustalla. Raikas yleisilme.

Maussa hedelmäisyys ja greippinen katkeruus vie makupalettia. Raikasta ja karvasta sekaisin. Kevyt rungoltaan, muttei vetinen. Kohtalaisen raikas katkerasta puraisusta ja jälkimausta huolimatta. Hyvä vehnäinen ipa.

Vehnämaisto Vol. 3 – Tilattua vehnää randomilla

Alkon vehnäsettien jälkeen on vuorossa muutama muualta "järjestetty" vehnis. Kuten alkon vehnäoluiden tapauksessa, nämäkin tuli valikoitua melko randomilla ilman sen kummempia kriteerejä ja taka-ajatuksia. Tässä vaiheessa ei varmaan ole yllätys, mikä on ollut kesän eniten kulutettu oluttyyli tässä taloudessa? Piti tässä hiljattain siirtyä jo hieman erityylisiin oluisiin, mutta sen verta hyvin on nuo vehnät taas maistuneet kesään, että piti vielä muutama maistella rinnakkain.

Avataan hitusen nyt maisteltujen oluiden maailmaa, sillä tähän settiin sattui pari erityylistä vehnää. La Trappe edustaa vehnien Witbier-tyyliä, eli belgialaisten näkemystä vehnäoluesta. Nämä belgityyliset vehnäoluet ovat hieman erilaisia saksalaisiin (Hefeweizen) verrattuna mm. siinä, että niissä käytetään usein jotakin maustetta kuten korianteri, tai sitruksen kuorta (esim. appelsiinin kuori). Lisäksi niissä käytetään mallastetun vehnän lisäksi mallastamatonta vehnää, kun taas saksalaiset vehnäoluet sisältää yleensä pelkkää mallastettua vehnää. Tunnetuin witbier lienee Hoegaarden, jota löytää nykyään melko monista ravintoloista ja pubeista ympäri Suomea.

Witbierin lisäksi setistä löytyy tietenkin myös saksalaistyylisiä (ja saksalaisia) Hefeweizeneitä. Tällä kertaa valikoitui kaksi Dunkeltyylistä (tummaa) hefeweizeniä ja yksi hollantilainen vehnäolut. Nämä saksalaiset oluet edustaa tosiaan sitä tummempaa saksalaista kastia ja ovatkin melko tunnettuja valmistajia, mutta tämä hollantilainen on kuitenkin ehkä perusmasitelijalle (kuten minä) hieman tuntemattomampi keissi. Mistään uudesta hommastahan ei ole kyse, sillä panimo on perustettu jo vuonna 1985. Amsterdamilaisen panimon perusti entinen muusikko Kaspar Peterson, joka nimesi panimon lähistöllä sijaitsevan vesistön mukaan. Perusvalikoiman, johon kuuluu 8 olutta, lisäksi pannaan muutamia sesonkioluita ja erikoiseriä. 

La Trappe Witte Trappist, 5,5%

T: Tuoksussa on runsaasti mausteisuutta. Korianteria, sitruunankuorta ja neilikkaa. Sitruksisuus on runsaasti läsnä ja mieleen tulee, ylläriylläri, Hoegaarden. Puhtaan raikas vaikka ripaus hiivaakin löytyy. 

M: Maku on myös hyvin raikas ja kepeä, muttei pliisu. Mausteisuus tuntuu alussa, jonka jälkeen alkaa sitruksien mellastus. Suutuntuma on raikas ja kevyt. Hiilihappoisuus on juuri sopivaa. Loistava janontappaja ja tyylilleen uskollinen.

Brouwerij 't IJ IJwit, 6,5%

T: Belgityylistä hiivaisuutta ja jotakin pölyistä vahaisuutta. Kynttilävaha tulee hiukan mieleen. Sitruksisuus on suolaisen omaista (jodia ja merisuolaa). Humalat tuntuu myös selkeästi, mutta rauhallisesti. 

M: Maussa merellinen suolaisuus tuntuu myös sitruunan kera. Humala tuo twistiä, muttei hallitse liikaa. Suutuntuma on hiukan nahkea ja samea, mutta samalla kevyehkö. Jälkimaussa jää mieto humalaisen karvas maku (sitruunan kuorta), jokseenkin yksioikoinen. Ne jotka ei tykkää makeista vivahteista saattaa pitää tätä oivana vehnäoluena. 

Weihenstephaner Hefeweissbier Dunkel, 5,3%

T: Baanaaninen ja maltainen. Mieleen juolahtaa banaanikuivakakku leipäisästä mausteisuudesta. Pyriteltäessä tarjoaa kuohkeaa ja runsasta tuoksua. Makeaa hedelmäisyyttä. Tämä on hyvä. 

M: Suutuntuma on täyteläinen ja samea. Hiilihapot oikeassa balanssissa. Banaaninen hedelmäisyys tekee vaikutuksen. Kuvittele uunibanaania ja kaurakeksiä. Jälkimaussa makeuden mukaan nouseen mietoa katkeruutta ja hiivaa. Pitkä jälkimaku vehnälle. Herkkua. Harmi ettei ole HB:n tumma vierellä verrokiksi. 

Paulaner Hefeweissbier Dunkel, 5,3%

T: Tuoksussa on kevyen metallista jauhoisuutta, josta tulee rapean leivän kuori mieleen. Paahdettuja maltaita, kuivaa hedelmäisyyttä ja kevyt makean vivahde (ruokosokeri). Pyöriteltäessä banaanisuus ja mausteisuus tulee esille. Suklaabanaania. Alussa nämä hyvät komponentit meinaa peittyä ujouden ja metallin alle.

M: Maku on myös hieman sulkeutunut. Alkuun ei meinaa saada kiinni ja tulee sellainen hiilihapollinen mallasfiilis. Hiilihappojen tasaantuessa samettinen suutuntuma tuntuu hyvältä. Miedon banaanisen hedelmäisyyden lisäksi tässä on leipämäistä jauhoisuutta enemmän kuin mustelen muissa olevan. Jälkimaku jää jotenkin pliisuksi ja liian kevyeksi. Makean hapan loppu.

Näistä Top-3 olisi seuraavanlainen:

1.  Weihenstephaner Hefeweissbier Dunkel, 5,3%
2.  La Trappe Witte Trappist, 5,5%
3.  Paulaner Hefeweissbier Dunkel, 5,3%

Vehnämaiston Vol. 1. pääset lukemaan tästä linkistä.
Vehnämaiston Vol. 2. pääset tästä linkistä

IPA-festivaalit 2014 @ Oluthuoneet

Tuli piipahdettua meneillään olevissa OlutHuoneiden IPA-festivaaleilla, joita vietetään tänä vuonna 10.-30. maaliskuuta. IPA-festivaaleja on järjestetty jo vuodesta 2007. Oluthuoneet ja niiden yhteystiedot löydät tästä linkistä. Itse piipahdin parin ystävän kera kolmessa raflassa; Rotterdamissa, Kaislassa ja Annankadun William K:ssa. Mitään varsinaista maistelua, tai reitingiä en tästä valmistellut, vaan ihan päähänpistona seurustelu- ja kuoriositeettimielessä menin paikalle. 

Tämän vuoden tarjonta oli seuraavanlainen:

• Indo No Aooni, Yo-Ho Brewing Co, Nagakura, Karuizawa, Nagano, Japani (7,0 %), 0,35 l. tölkki, 9,90 €
• Sculpin IPA, Ballast Point Brewing and Spirits Co, San Diego, Kalifornia, Yhdysvallat (7,0 %), 0,355 l., 10,90 €
• Idiot IPA, Coronado Brewing Co, Coronado, Kalifornia, Yhdysvallat (8,5 %), 0,355 l., 10,90 €
• 13 Guns American IPA, Crafty Dan Micro Brewery / Daniel Thwaites PLC, Blackburn, Lancashire, Englanti (5,5 %), 0,33 l., 9,90 €
• South Pacific IPA, Stadin Panimo Oy, Helsinki (6,5 %), 0,33 l., 9,50 €
• ’t IJ IPA, Brouwerij ’t IJ, Amsterdam, Alankomaat (7,0 %), 0,33 l., 9,50 €
• Dolden Sud, Riedenburger Brauhaus Michael Krieger KG, Riedenburg, Baijeri, Saksa (6,5 %), 0,33 l., 8,90 €
• West Coast Amber IPA, Stadin Panimo Oy, Helsinki (6,5 %), 0,33 l., 9,50 €
• Armageddon I.P.A., Epic Brewing Co, Auckland, Uusi-Seelanti (6,7 %), 0,33 l., 10,90 €
• Amass B&W IPA, Mikkeller, Kööpenhamina, Tanska; valmistuspaikka De Proef Brouwerij, Belgia (6,5 %) 0,33 l., 9,90 €
• Garden Of Eden, To Øl ApS, Kööpenhamina, Tanska; valmistuspaikka De Proef Brouwerij, Belgia (6,4 %), 0,33 l., 9,90 €
• Exciter IPA, CAP Brewery AB, Tukholma, Ruotsi (6,0 %), 0,33 l., 9,90 €
• Mufloni Polaris IPA, Panimo Beer Hunter’s, Pori (6,0 %) 0,33 l., 8,90 €
• Shepherd Neame IPA, Shepherd Neame Ltd, Faversham, Kent, Englanti (6,1 %), 0,5 l., 10,90 €

Omista maisteluista kirjasin kevyehköt ja yksinkertaiset nootit talteen. Pääsääntöisesti kaikki maistetut tuotteet oli hyviä. Muutama on mnaisteltu noin muutaman desin verran kavereilta. Mahtupa joukkoon myös muutama olut varsinaisen listan ulkopuoleltakin ja extrana viskiä, sekä rommia....


Olutmestarin vehnä, 5,8%
Suomen olutmestariksi valittu Juha Sorsan ja Sinebrychoffin yhteistyössä tehty olut. 9 EBC ja 26 EBU. Pilsner- ja vehvämaltaat, Humalina Saazer ja kuivahumalana Smaragd.

Väri on raikkaan keltainen ja mehuinen. Tuoksu hyvä banaaninen ja sitruksinen. Maussa alkuun vähän vaisuutta, mutta lopuksi aika hyvä kokonaisuus. Makeus kääntyy sitruksisen suolaiseksi. Hyvää.

BrewDog Prototype 2013, Interstellar, 6,5% (Red rye IPA) 
Extra Pale-, Rye-, Crystal- ja Dark Crystal -maltaat, Magnum-, Willamette- ja Amarillo -humalat. 65 IBU.Tuoksussa mäntyinen ja pihkainen humalaisuus päällimmäisenä. Maussa kuohkeaa taikinaa, jossa hapan vivahde. Raikas ja terävä humalaisuus. Hapanta ja kylmää taikinaa. Humalaisuus on raikasta ja makean metsäistä. Hyvää. 

Brouwerij ’t IJ, ’t IJ IPA, 7%
Tuoksu hyvin vehnämäinen, makean hedelmäinen. Pehmeyttä ja raikkautta. Maku myös raikas, kevyt ja hieman makean viljainen. Hyvää myös. 

CAP Exiter IPA, 6%
Pilsner-, Amber- ja ruismaltaita. Amarillo- ja Simcoe -humalat.
Erikoisen pähkinäinen tuoksu! Voitaikinaa, paahdettua pähkinää. Maussa myös vahvasti pähkinää ja paistettua pekonia. Vanhaa paistinrasvaa. Hieman erikoinen omaan makuun.  

Mikkeller Amass B&W IPA, 6,5%
Alunperin Kööpenhaminalaiselle raflalle (Amass) pantu olut.
Tuoksu parfyymistä ja kukkaista humalaa. Hyvin hedelmäinen. Maku on myös hedelmäisen ja kukkaisen raikkaan humalainen. 

Green Flash Brewing Green Bullet, 10,1%
Pacific Gem ja Green Bullet humalia.
Tuoksu Vahvan kitkerän humalainen. Maussa humalaisuus on suolaisen greippisää. Taustalla makeaa kellarimaisuutta. Tuhdin humalainen.

Ja kuten mainittu, kermana kakun päälle muutama viskinaukku ja yksi tuhti laaturommi.

Caroni Vintage 1994 Heavy Rum, 62,3%
FullProof, 17yo 1994/2011.

Tuoksu vahvan nahkainen ja öljyinen. Paahdettua karamellia ja vaahtokarkkia. Raskas. Maku kuivan ja polttavan nahkainen. Keltaisia kypsiä eksoottisia hedelmiä chilin kera. Jälkimaku vaniljaisen nahkainen ja hieman pistävä. Ihan lopussa oikein hyvää pehmeyttä ja mausteisuutta. Vahvan hyvää. 

Longmorn 12yo, 43% (Gordon & MacPhail) 
Refill sherrytynnyri, Distillery Labels series.

Tuoksu tuo hieman mieleen calvadoksen. Esanssisen omenainen. Imelää hedelmäisyyttä. Maku on tyypillisen viskimäinen. Hieman makeuta ja maltaista imelyyttä. Vaniljaista tynnyriä. 

Port Charlotte PC8 (Ar Dùthchas), 60,5% (Bruichladdich)
8yo American Oak, 30000 bottles.

puhdas ja voimakkaan savuinen tuoksu. Hieman tunkkainen, muttei likainen. Kuivaa puusavua. Maku puhtaan kuiva ja vaniljausen savuinen. Makeahko, viljainen. Pitkä jälkimaku vaniljaisen savuinen. Hyvää.