Tässähän on käynyt niin, että olen innostunut maitokaupoista löytyvistä oluista monen vuoden tauon jälkeen. Sosiaalisissa medioissa on se hyvä puoli, että pienpanimoiden uutuudet tulee nopeasti tietoon. Ja nyt kun olen huomannut, että suomalaiset pienpanimot panevat maukkaita oluita kauppajakeluun ja vielä lähikauppoihini, kynnys käydä poimimassa oluet omaan jääkaappiin on hyvin pieni.
Tällä kertaa koriin tarttui kolme vehnää, joista kaksi on itselleni täysin uudelta panimolta (ei aikaisempia maistoja). Pientä jännitystä siis ilmassa. Ensimmäinen oluista on kuitenkin panimolta, joka on tullut viime viikkoina hyvinkin tutuksi. sillä Maku Brewing on vakuuttanut minut jo useamman oluen kohdalla maukkaudellaan. Maku Vehnä on panimon uusin tulokas maitokaupoissa ja se on saksalaistyylinen vehnäolut, jonka maltaina löytyy Pilsner-, vehnä- ja Munich-maltaita. Humalina löytyy Magnum ja Hallertauer Mittelfrüh. EBU 20.
Mathildedalin kyläpanimo sai ensimmäiset omassa panimossaan valmistetut oluensa myyntiin helmikuussa 2015. Panimo sijaitsee nimensä mukaan Mathildedalissa, Salossa. Panimolta ensimaistoon valikoitui Mathilda vehnäolut, joka on nimetty ruukin perustajan Viktor Zebor Bremerin puolison, Ottiliana Mathilda, mukaan. Olut on tyyliltään Hefeweizen, joka on maustettu appelsiininkuorella.
Kolmantena maistossa on Viroon panimon perustaneen Sori Brewingin belgityylinen vehnäolut Garden Wit. Olut on tuttujen witbiermausteiden, korianterin ja appelsiininkuoren, lisäksi maustettu ruusunmarjoilla. Humalina on ilmeisesti käytetty amerikkalaisia lajeja.
Tällä kertaa koriin tarttui kolme vehnää, joista kaksi on itselleni täysin uudelta panimolta (ei aikaisempia maistoja). Pientä jännitystä siis ilmassa. Ensimmäinen oluista on kuitenkin panimolta, joka on tullut viime viikkoina hyvinkin tutuksi. sillä Maku Brewing on vakuuttanut minut jo useamman oluen kohdalla maukkaudellaan. Maku Vehnä on panimon uusin tulokas maitokaupoissa ja se on saksalaistyylinen vehnäolut, jonka maltaina löytyy Pilsner-, vehnä- ja Munich-maltaita. Humalina löytyy Magnum ja Hallertauer Mittelfrüh. EBU 20.
Mathildedalin kyläpanimo sai ensimmäiset omassa panimossaan valmistetut oluensa myyntiin helmikuussa 2015. Panimo sijaitsee nimensä mukaan Mathildedalissa, Salossa. Panimolta ensimaistoon valikoitui Mathilda vehnäolut, joka on nimetty ruukin perustajan Viktor Zebor Bremerin puolison, Ottiliana Mathilda, mukaan. Olut on tyyliltään Hefeweizen, joka on maustettu appelsiininkuorella.
Kolmantena maistossa on Viroon panimon perustaneen Sori Brewingin belgityylinen vehnäolut Garden Wit. Olut on tuttujen witbiermausteiden, korianterin ja appelsiininkuoren, lisäksi maustettu ruusunmarjoilla. Humalina on ilmeisesti käytetty amerikkalaisia lajeja.
Maku Vehnä, 4,5%
Tuoksussa reilusti vehnän banaanisuutta, neilikkaisuutta ja hiivaisuutta. Hieman kesäistä nurmikkoisuuttakin ja kevyen hapanta sitruksisuutta. Aromikas tuoksu. Mausta löytyy kaipaamani komponentit: banaania, neilikkaa, sameaa hiivaisuutta ja mietoa sitruksisuutta. Suutuntuma sopivan samea ja kevyen nahkea – oikein hyvä juotavuus, ilman liiallista vetisyyttä. Jälkimakuun jää vehnän mausteisuutta ja kevyt sitruksisuus. Maitokauppavehnäksi oikein hyvä.
Mathildedalin Kyläpanimon Mathilda Vehnäolut, 4,5%
Tuoksu runsaan sitruksinen, muistuttaen hieman witbieriä. Appelsiinisuuden ja sitruunan lisäksi mausteista hiivaisuutta, jonka mukana banaania. Pilkahdus tuoretta humalaakin löytyy. Maku on alussa suuntäyttävä, mutta laantuu hieman keskivaiheille. Banaania, hiivaa, appelsiinia ja nahkeampaa hedelmän kuorta. Jälkimaussa ikään kuin maku palautuisi keskivaiheen jälkeen, jääden miedon hiivaisen nahkeaksi ja kevyen mausteiseksi (neilikkaa).
Sori Garden Wit, 4,5%
Tuoksussa maustepippurisuutta, sitruksisuutta ja kevyttä yrttisyyttä. Mielestäni tuore humala pilkahtaa esille. Runsaasti hiivaista aromia. Tulee hieman mieleen saisonin aromimaailma. Hedelmäisyyttä, jossa esille tulee appelsiinin ja sitruunan kuori.
Maku on hieman tunkkainen, jota osittain selittänee tuhti hiivaisuus – vaikka varovasti koitin kaataa, niin mukaan livahti törkeän isot hiivanokareet. Pistelevää ja miedon suolaista mausteisuutta. Kuivaa mietoa katkeruutta tulee mukaan puolivälissä. Tämä muistuttaa jokseenkin saisonia kuivalla ja pistävällä luonteellaan. Ehkä enemmän raikkautta ja vähemmän hiivaa saisi olla. Täytyy kokeilla kaataa seuraava varovaisemmin ja koittaa pitää hiivat pullossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti