Prairie kuuluu nykyään suosikkipanimoihini erikoisien, mutta laadukkaiden kokeilujensa vuoksi. Lyhyestä historistaan (perustettu 2012) huolimatta kaverit ovat onnistuneet hienosti yhdistämään erilaisia tynnyrikypsytyksiä ja villihiivakokeiluja. Tilasin jokunen aika takaperin pienoisen läjän panimon oluita (ulkomailta), jotka ajattelin arvostella samaan arvioon. Seuraa siis pieni Prairie suora.
Panimo on kotoisin Oklahomasta Yhdysvalloista ja sen perusti veljekset Colin ja Chase Healey. Oluet pantiin aluksi Choc brewerylla (Krebs), mutta sittemmin kaverit sai omat tilat Tulsasta, Oklahoman toiseksi suurimmasta kaupungista. Hiljattain panimon oluita on alkanut löytymään monestakin nettikaupasta, hinta tosin on kohtalaisen korkea – nyt maistossa oleva setti kustansi yli 30€.
"I think a lot of brewers want to be their hometown heroes, their local brand. Local is a really big word. I wanted Prairie to stand for something a little bigger than that. I really felt we could create a product that represented this part of the country to the rest of county, to the rest of the world," –Chase Healey
Maistossa on neljä olutta, joista ensimmäinen on viskitynnyrissä kypsytetty "Iperial Brow Ale". Prairie Okie oli alkuvaiheessa Chase Healeyn suosikki. Tämän oluen pitäisi kuulemma kypsyä hyvin ajan saatossa. Kyseinen olut on pantu Krebs Brewing Co:lla (Choc brewery).
Seuraavana lasista löytyi Imperial Oatmeal Stout, joka on saanut kypsyä jamaikalaisessa rommitynnyrissä. Niin ikään pantu Krebs Brewing Co:lla. Oluen ensimmäinen versio pantiin vuonna 2013, jolloin sen ABV oli 11%. Nyt maistossa on oluen toinen erä, joka pantiin tänä vuonna ja jossa ABV on 12%. Pullokoko pieneni myös puolesta litrasta 355ml. Noir-oluesta löytyy myös Coffee Noir-, Vanilla Noir-, Wine Barrel Noir- ja Apple Brandy Noir -versiot.
Kolmanneksi ja neljänneksi vaihtui tyyli tuhdista ja tummasta, raikkaampaan ja vaaleaan. Kolmas olut on Prairie Standard, joka on uusiseelantilaisella Moutkeka-humalalla kyyditetty Farmhouse Ale. Oluesta löytyy ainakin kahta versiota, 5,2% ja 5,6% ABV. IBUt 25. Nimensä mukaan jokapäiväiseksi olueksi luotu. Suositellaan erityisesti ruoan kera.
Viimeisenä muttei vähäisimpänä, isompi saison kooltaan ja vahvuudeltaan, Prairie Ale. Oluen valmistuksessa on käytetty Pilsner- ja vehnämaltaitsa, sekä vehnähiutaleita. Hieman sokeriruokoa ja Saaz-humalia, joiden lisäksi taikutta hiivoista – oluthiivan lisäksi on käytyetty viinihiivaa ja villihiivaa (brettaa). Omnom.
Prairie Okie, 12%
Tuoksussa reilusti bourbonin tuomaa kermatoffeeta, tammisuutta ja vaniljaa. Lämmetessään vanha bourbontynnirimäisyys korostuu. Makeaa mantelia, saaristolaisleipää ja kuivattuja hedelmiä (rusina, taateli ja viikuna). Runsaasti toffeeta ja pähkinää.
Mausta löytyy kermatoffee, tammitynnyri ja makea mantelimaisuus, muttei onneksi niin vahvasti kuin tuoksusta. Suutuntuma on lähes hiilihapoton ja hieman öljyinen. Puolitäyteläinen. Alkuun makeaa kermakaramellistä tammisuutta, jossa bourbonin mausteisuutta. Loppua kohden makeus hellittää ja alkoholin lämmmittävä hehku jatkaa kuivattujen hedelmien ja vaalean suklaan kera. Hyvin kevyttä paahteista pähkinäisyyttä. Makea, mausteinen ja hehkuva brown ale.
Prairie Pirate Noir, 12%
Tuoksussa tuhtia tummaa ja imelää maltaisuutta, makeaa lakritsia, tummaa suklaata ja ripaus salmiakkia. Muscovadosokeri tulee mieleen. Rommin vivahteet siis hyvin esillä. Selkeästi intensiivinen ja latautunut tuoksu. Salmarikin juolahtaa mieleen.
Maussa laktritsisuus ja kevyt salmiakkisuus. Hieman tulee salmiakkijauhe mieleen. Suutuntuma on tässäkin intensiivinen ja hieman raskaampi viskositeetiltaan. Maltaisuus tuo mieleen makeaa tummaa limppua. Makeus on alussa voimakkaampaa, mutta loppua kohden rauhoittuu. Alkoholi tuntuu tässä enemmän kuin edellisessä (hieman salmiakkilikööristä). Lämmetessä saa hieman multaisuutta ja kellarimaisuutta. Omanlaatuinen olut. Selkeästi tumman rommin aromit esillä.
Prairie Standard, 5,6%
Tuoksussa reilu sitruunaruohoisuus, sitruunankuorta ja hiivaa. Nahkeaa sitruskuorta. Hiiva on selkeästi esillä, muttei hallitse liikaa. Kypsää omenaisuutta, jonka mukana myös kevyt hunajaisuus. Yleisesti ottaen hieman sitrusmaisempi saisonin tuoksu, jossa ei mausteet villitse.
Maussa ollaan melko perinteisen laatusaisonin äärellä. Hiivaa, kevyttä humalaa, kypsää hedelmäisyyttä ja kevyesti nahkeaa sitruksisuutta. Mausteisuus ei hypi silmille, vaan on hyvin tasapainoisesti läsnä. Sitruunan kuori ehkä eniten esillä hedelmäisyydestä. Suutuntuma kuohkea ja hyvin raikas. Vaahtoaa runsaasti. Jälkimaussa kevyt saippuaisuus. Hieno perustyylinen saison.
Prairie Prairie Ale, 8,2%
Tuoksussa vahvasti bretta läsnä – hevostallia, nahkaa, nipistävää happamuutta ja ylikypsää hedelmäisyyttä. Villihiivaisuus on tässä sellaisena jona siitä pidän. Se on sen verta voimakasta, että se peittää osittain muun aromimaailman allensa, mutta taustalla on kuitenkin makeaa hiivaisuutta ja vihreää hedelmäisyyttä. Hieman makeaa mallasta. Herkkutuoksu.
Maussa villihiivainen- ja saisonmainen maailma myllää. Maanläheistä happamuutta (ei etikkaisuutta), kypsää ja ylikypsää hedelmäisyyttä, makeaa hiivaisuutta ja kuivaa mausteisuutta. Suutuntuma on nipistävä ja nahkea. Ehkä hieman sellainen fiilis, että bretta ei ole ihan sulautunut joukkoon, mutta toisaalta tämä on juuri sitä mitä sen kerrotaan olevan – saisonia, jota on kyyditetty brettanomycellä. En voi olla tykkäämättä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti