02 tammikuuta 2015

Mushimaltin 100 päivää ilman viinaa

Terve lukijat. Viime aikoina ilmoilla on pyörinyt 100 päivää ilman viinaa -kampanja, jonka osallistujat lupaavat olla 100 päivää viinalakossa. Ei siis lainkaan alkoholia satana päivänä. Kampanjan perustajana on YLE ja sen kanssa yhteistyökumppanina, yllättäen, raittiusjärjestö EHYT ry.

Mielestäni kukin saa toki tehdä mitä haluaa ja kullakin saa olla oma mielipide, mutta itse koen tämän asian viittaavan alkoholiongelmaisiin ja varsinkin nimensä mukaan viina-ongelmaisiin. Puoli-leikkimielisästi otetaan viina-sanalle Wikipediasta muutama poiminta, koska siellä tätä sanaa kuvataan mielestäni ihan hyvin:

Viina on yleisnimitys väkeville alkoholijuomille. Erityisesti viina-nimityksellä on viitattu tislattuihin, värittömiin ja maustamattomiin alkoholijuomiin. Alkon hinnastossa viinoiksi lasketaan vodkat, maustamattomat viinat, akvaviitit, anisviinat, geneverit, ginit, hedelmäviinat, grapat, tequilat ja calvadosit ja maustetut viinat. 
EU-komission päätöksessä viinoilla tarkoitetaan kaikkia väkeviä alkoholijuomia, ja ne jaotellaan kirkkaiksi ja tummiksi viinoiksi. Nimityksellä viina on Suomessa perinteisesti tarkoitettu erityisesti vodkaa. Suomessa tunnetuimpia viinoja on Koskenkorva. 
Viinamerkkejä
Finlandia Vodka (Suomi)
Koskenkorva (Suomi)
Leijona Viina (Suomi)
Sisu (Suomi)
Saunalahden Viina (Suomi)
Suomi Viina (Suomi)
Viru Valge (Viro)
Absolut Vodka (Ruotsi)
Smirnoff (Iso-Britannia)
Stolitšnaja (Venäjä)
Tapio (Suomi)
Grey Goose (Ranska)
Tasavalta (Suomi)
Noniin. Kuten yllä nähdään, yhdistetään viina-sana vahvasti kirkkaisiin tislattuihin alkoholijuomiin. Vielä kun tarkastelee tarkemmin, niin huomaa, että kyseessä on ennemminkin tuollaisia juopumiseen tarkoitettuja juomia, joista ei oikein ole nautiskeluun sellaisenaan (Alkon viittauksissa tosin Gini on mielestäni turhaan). Ainakaan oluen ei pitäisi lukeutua viinaksi. Toki monet votkaakin saattavat harrastaa ja nautiskella, mutta Suomessa näitä yllä olevia juomia käytetään lähinnä juopumiseen.

Saatoimme myös huomata, että EU-komissio laskee viinoiksi kaikki väkevät alkoholijuomat (siis myös viskit). Noh, mielestäni tuohon ei pidä takertua liian tarkasti, sillä eihän Suomessa kuitenkaan päde moni muu EU:n tulkinta viinasta, kuten tavaran vapaa liikkuvuus, joten tämän kohdan voi suomalainen ohittaa.

Nyt sitten se mushimaltin 100 päivää ilman viinaa. Viina-sanalla ei siis oman tulkintani mukaan tarkoitettu kohtuudella nautiskeltsavaksi tarkoitettuja juomia, kuten laadukkaita täysmallasoluita, kypsytettyjä viinejä, laatuviskejä ja tummia rommeja. Lisäksi minulla ei ole alkoholiongelmaa johon mielestäni tällaisella kampanjalla viitataan. Näin ollen mushimalt ei aio liittyä kyseiseen kampanjaan.

100 päivää ilman viinaa tempauksen sijaan pidän oman henkilökohtaisen kampanjan: 100 päivää laadukasta alkoholijuomaa. Tämä tarkoittaa sitä, etten nauti seuraavaan sataan päivään muuta alkoholijuomaa kuin laadukasta pienpanimo-olutta, laadukasta viskiä, kypsytettyä viiniä, tai laadukasta tummaa rommia. Lisäksi lupaan olla juomatta itseäni viinalla humalaan sataan päivään, alkaen 1.1.2015. Voin jopa luvata olla juomatta satana päivänä Alkon tarkoittamia viina-juomia. Eikä siinä vielä kaikki: lupaan lahjoittaa hyväntekeväisyyteen yhden euron jokaiselta päivältä, jona juon laadukasta alkoholijuomaa.

Osallistukaa alkoholistit 100 päivää viinatta -kampanjaan, minä nautin jatkossakin hyvillä mielin laadukasta juomaa KOHTUUDELLA.

Viinaako? Viinaa nähnytkään....

3 kommenttia:

  1. Anonyymi2/1/15 16:06

    Asiaa. Tosin jos oikein lähdetään muttakun-linjalle, voi sanoa, että monikin varmasti nautiskelee viinasta osana erillaisia enemmän tai vähemmän eksoottisia drinkkejä. Tämä on varmaan kirkkaan maustamattoman viinan ainoa "järkevä" tai "tarkoitettu" käyttötarkoitus, sen perisuomalaisen saunanjälkeisen perjantaipullon sijasta.

    Ehkä olisi tarkempaa puhua vain etanolista, niinkuin monissa yhteyksissä tehdäänkin. Sen kokonaismäärä ratkaisee. Vai ratkaiseeko? Onko vaarallisempaa tissutella vaikkapa virallisten suositusten (jotka ovat arveluttavan korkealla) rajamailla pitkässä juoksussa, vaiko vetää kerran viikossa melko kova tuuba. Vaikea sanoa, mutta ei varmasti kumpikaan ole hyväksi. Tässä tullaankin siihen, mitä on riskikäyttö ja mitä kohtuukäyttö, ja missä niitten raja menee. Itseäni on arveluttanut erillaisten sauna-, sessio ja janojuomatermien käyttö oluen kohdalla, sillä jos harrastan juomista (olut, viski) nauttimista, olisi kai keskityttävä harvoihin tarkkaan harkittuihin täsmämaisteluihin. Täytyisi jättää kaikki turha pois "viemästä tilaa" helmiltä.

    Ketä ja kenen tarkoituksia muuten virallisten suositusten mielestäni korkea taso palvelee..? Tällaistakin voi kysyä.

    Etanoli hermomyrkkynä vaikuttaa myös pitkäaikaiskäytössä ja pieninä määrinä (kännäämiseen verrattuna) haitallisesti kordinaatioon, unen laatuun, sisuskaluihin jne., ei niistä sen enempää. Ja oluellakin voi toki itsensä alkoholistiksi saada vaivihkaa, vaikka tarkoitus olisi ollutkin nauttia kohtuudella. En usko, että kaikki alkoholistit ovat aloittaneet alusta asti kovan kännäämisen tarkoituksenaan tulla alkoholistiksi.

    Voi tietysti miettiä, mikä erottaa rehdin alkoholistin ja kohtuukäyttäjän, eli jonkinlainen psyykkinen trauma tai elämän tyhjyys, jota täytetään ja lääkitään paolla jonnekin, jollakin. Tässä sitten tullaan puolestaan siihen, kuka sitten on "terve" tai traumaton, eli ei ihan helppoja kysymyksiä. Voidaan kai siis tehdä myös alkoholistien välillä erottelua tapa-alkoholisteihin ja ns. aitoihin juoppoihin.

    Tulikin vähän stooria, pyydän anteeksi pituutta. Ei kovia tunteita ketään kohtaan. Varmaan kuitenkin liittyy aiheeseen, ja ehkä antaa uusia ajatuksia jollekin.

    VastaaPoista
  2. Anonyymi2/1/15 20:27

    Kumman paljon samanlainen sisältö kuin täällä http://blogbook.fi/veikkosorvaniemi/100-paivaa-viinaa/

    VastaaPoista
  3. No näköjään samasta aiheesta kirjotetaan. Ei kait tuo nyt kuitenkaan niin kummaa ole, kun onhan tämä ollut jo monissakin paikoissa esillä.

    VastaaPoista