Mainitaan heti alkuun, että nämä viskit on saatu suoraan tislaamolta lahjaksi (näytteiksi). Miksi? Lyhyesti kerrottuna, ostin taannoin Redbreastin 21-vuotiaan pullotteen, jonka pahvilootan imago oli kärsinyt hieman painatusongelmista. Ilmoitin asiasta valmistajalle, joka oli kiitollinen kun toin ilmi kyseisen laatupoikkemnan. Uuden pahvilootan lisäksi, tuli Irlannista jälkijunassa (ja täysin yllättäen) tämä setti Single Pot Still -viskejä.
Irlannissa on kolme viskivalmistajaa, jotka kuitenkin valmistaa hieman erilaista viskiä keskenään. Bushmills valmistaa skottityyliin mallasviskiä, mutta tislaa tisleen kolmesti (triple distilled). Cooley valmistaa single malt viskejä, jotka tislataan kahteen kertaan. Lisäksi se valmistaa turpeistettua tislettä, jota käytetään Connemara viskiin. Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, Irish Distillers (Midletonin tislaamo), joka luottaa vahvasti perinteiseen pot still -menetelmään. Tunnetuimpia viskejä kyseiseltä tislaamolta on Jameson ja Redbreast.
Single Pot Still, mitä se on? Pot Still (myös pure pot still, tai single pot still) on perinteistä irlantilaista viskiä. Homma sai alkunsa 1800-luvulla, kun ohran verotusta kiristettiin ja suurimmat irlantilaiset viskinvalmistajat halusivat säästää kustannuksissa ja lisäsivät mäskäysreseptiin mallastamatonta ohraa. Mallastettu ohra mallastetaan samaan tapaan kuin Skotlannissa ja kuivataan kuumalla ilmalla (siis turpeetonta ohraa). Pot still -viskin valmistamisessa käytetään perinteistä pannutislausta kolonnitislauksen sijaan.
Nykyään mallastamattoman ja mallastetun ohran suhde on noin 60/40, joka tosin vaihtelee viskin mukaan. Mallastamattoman ohran sanotaan tuovan pot still viskiin sen pisteliään ja omenaisen mausteisen olemuksen. Lisäksi monissa viskeissä se tuo öljyistä suutuntumaa. Allekirjoitan kyllä tämän täysin. Minulla ensikosketus pot still viskiin oli Redbreast. Viimeksi kyseisen viskin tynnyrivahva versio, Redbreast 12yo Cask Strenght, teki suuren vaikutuksen. Nyt minulle tuli oiva tilaisuus syventyä tähän perinteiseen tyyliin neljän muun viskin verran. Kunkin viskin perustiedot olen kirjannut maistelunoottien alkuun.
Powers John's Lane Release 12yo, 46%
Tämä viski on nimetty Dublinissa sijainneen Powers-tislaamon mukaan, joka suljettiin vuonna 1975. Midleton halusi palata aikaan, jolloin kyseistä viskiä vielä tuotettiin ja valmisti tämän 12-vuotiaan single pot still -viskin. jossa suurin osa viskistä on kypsytetty ensimmäisen täytön ex-bourbontynnyreissä ja pienempi osa oloroso-sherrytynnyreissä.
T: Puhtaan vaniljainen ja kermaleivoksinen. Redbreastista tuttua vaniljasokerista tammisuutta ja makeaa mausteisuutta. Ripaus kaakaojauhoa. Makeaa viljaista aromia, joka on aivan erilaista kuin skotlantilaisissa mallasviskeissä. Lasissa seisseenä tulee mieleen lähes nuoren bourbonin mausteisuus – neilikkaa, kookosta ja vaniljaa. Omenaisia piirtreitä.
M: Makea alku, jossa miedosti maustepippurista pisteliäisyyttä (pot still?). Hedelmäisyyttä, jossa vihreä omenaisuus erottuu selkeimmin. Tuoretta tammisuutta, joka tuo runsaasti vaniljaa. Vaniljajäätelöä. Makupaletti on hieman yksinkertainen, mutta tuntuma on hyvä. Jälkimakuun jää vaniljaa ja miedosti tanniinisuutta. Ei hassumpi.
Green Spot, 40%
Viskin nimi tulee tavasta, jolla Mitchellsin perheyritys merkkasi tynnyreitä maaliläiskällä. Tynnyri sai värikoodinsa iän mukaan ja aikanaan käytettiin ainakin sinistä-, punaista-, mustaa ja vihreää maalia, joista vihreä oli yleisin. Green Spotissa ei ole ikämerkintää, mutta tämä single pot still -viski on 7-10-vuotiasta viskiä, jota on kypsytetty bourbon- ja sherrytynnyreissä (suhde n.75/25).
T: Kylmempi ja kuivan hedelmäisempi tuoksu kuin edellisessä. Vaniljaisuus on nyt lähes tiessään ja tilalla on tummempaa tammisuutta. Tulee mieleen, että tynnyrit ovat olleet vanhempia. Paahdettua viljaa. Hieman tukkoinen. Uuniomenaa ja pähkinää. Paljon synkempi kuin edellinen. Viljaisuuskin on nuoremman oloista.
M: Suutuntuma on ohuempi ja vaisumpi. Alussa pölyistä ja melko nuorekasta viljaisuutta, joka saa miedon pippurisuuden mukaansa, mutta muuttuu hieman vetiseksi matkan varrella. Happamampaa hedelmäisyyttä, josta tulee mieleen raaka omena. Jälkimaku kutistuu hieman kasaan. Tämä jäi kyllä edellisen jalkoihin.
Redbreast 12yo, 40%
12-vuotias on ollut uudelleen Redbreastin valikoimissa jo vuodesta 1991. Viski syntyi aikanaan, kun viinikauppias Gilbeys sai Jamesonilta heidän new make -tislettä. Viinikauppias täytti omaaviaan sherrytynnyreitä tisleellä ja kypsyttyään lopputuloksena oli menestys. "the priest's tripplen" alkuperäiseen sekoitussuhteeseen käytettiin 2/3 sherrytynnyreitä ja 1/3 bourbontynnyreitä.
T: Jep. Tämä muistuttaa enemmän Powersia. Samankaltaista mausteisuutta, jossa vanilja selkeimmin esillä. Appelsiinin kuorta, omenaa, hunajaa ja sokerista viljaisuutta. Miedon pippurista (valkopippuri) tammisuutta. Pähkinäisyyttä. Tuokun perusteella tulee mielikuva, että runko on öljyisen täyteläinen.
M: Alkusuutuntuma on hieman ohuehko, mutta sitten keskivaiheilla alkaa tapahtumaan. Tulee 12yo tynnyrivahvuisen version hyviä ominaisuuksia, kuten paahdettua tammisuutta, vaniljaa, kookosta ja karamellisoitua appelsiinia. Tiramisun kaltaista leivosmaisuutta, tai kermakakkuista makua. Kahvia ja kermavaahtoa (irish coffee). Jälkimaussa homma katoaa ehkä hieman turhan nopeasti. Hyvää silti.
Midleton Barry Crockett Legacy, 46%
Nimetty master distiller Barry Crockettin mukaan, tämä vuonna 2011 julkaistu pullote on sekoitus ex-bourbontynnyreistä, joiden lisäksi on käytetty uusissa tammitynnyreissä kypsytettyä viskiä. Midletonin "omat" viskit (Midleton) on melko kysyttyä tavaraa ja monia pullotteita on saatavilla rajattu erä. Tämä nostaa kyseisten pullojen hintaa melkoisesti verrattuna tislaamon muihin tuotteisiin.
T: Tämä on puolestaan taas synkempi ja tummempi. Nyt on hieman iäkkäämpää tuntua. Pähkinäistä paahteisuutta, kuivaa maltaisuutta ja kuivaa tammea. Hedelmiä tulee kuivan greipin ja appelsiinin muodossa. Hunajateetä. Hankalampi kuin edelliset. Tässä on jotakin mukavan pehmeää tasapainoista elementtiä. Maltaisuus hallitsee hyvällä tavalla.
M: Hieno suutuntuma. Öljyinen, maltainen ja jopa hieman kermatoffeinen. Keskivaiheilla tulee aromikirjoa, josta erottuu hunajavaha, mieto mineraalisuus (rautaa) ja persikkaa. Voimaa riittää ja se tuntuu kihelmöivänä lämpönä. Selvästi mallasviskimäisin näistä. Pitkä jälkimaku. Koko makumatka pysyy hienosti tasapainossa. Veikkaisin, että tässä on iäkkäämpää tavaraa.
Asettaisin nämä seuraavanlaiseen paremmuusjärjestykseen:
1. Midleton Barry Crockett Legacy
2. Redbreast 12yo
3. Powers John's Lane Release 12yo
4. Green Spot
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti