23 heinäkuuta 2015

SOPP 2015 Helsinki, keskiviikko 22.7.2015

Keskiviikkopäivä Suuret Oluet, Pienet Panimot -tapahtumasta on koettu. Tapahtuma järjestetään jo kahdettatoista kertaa Helsingin rautatientorilla ja sieltä löytyy mukavat 150 tuotetta maisteltavaksi – eiköhän tuossa löydy kaikille jotakin. Juomalistan pääset lataamaan ja katsomaan täältä. Tänä vuonna ajattelin olla liikkeellä taas kahden pysähdyksen taktiikalla, keskiviikko ja perjantai. Tapahtumahan on ilmainen ennen kello 18, jonka jälkeen sisään maksaa kympin. Lasituoppi kolme euroa, josta kaksi saa takaisin.

Pääsin keskiviikkona paikalle 16:30, jolloin jonoja oli yhden sivun verran. Jonotus sujui kuitenkin nopeaan tahtiin ja sisällä oltiin alta 10 minuutin. porteilla portsari toivotti heti tervetulleeksi sanomalla "reppu narikkaan". Sanoin, että reppuni toimii kameralaukkuna. Kyrpä meinasi kohota heti otsaan, kun reppu pengottiin ja tyhjä vesipullo otettiin pois, koska "siinä voi kuljettaa olutta ulos..." Hyvää päivää taas Suomi. Tuntuu että aina keskitään lisää syitä miksi se vesi pitäisi ostaa tapahtumasta....

keskiviikko kello 19 aikoihin
Alun kommervenkkien jälkeen kaikki sujui onneksi hyvin ja sääkin osoittautui enemmän kuin hienoksi. Viime vuodesta paikka oli saanut uuden järjestyksen – lava oli perällä, ruokakojuja heti alussa ja osa perällä lavan vieressä. Ensipuraisun otin Maku Maalais-Tamminen, 6,8%, jonka tuoksussa oli reilusti tammisuutta ja mieto hapan hedelmätwisti. Maku oli kuivattava, miedosti pistävä ja nahkean hedelmäinen. Mukavan erilainen saison.

Makustelun jälkeen siirryin muinaisoluisiin ja sahteihin. Lapin Voiman tiskiltä löytyi kaksi muinaisolutta, Ruissahti ja Taari. Pyysin lasiin Lapin Voima Ruissahtia, joka oli hämmentävän kiisselimäistä viskositeetiltaan. Sahti-ihmisenä ei voinut olla tykkäämättä. Makea, öljyinen ja banaaninen soppa. Muinaisoluiden valmistaja Jouko Ylijoki tarinoi tiskillä samalla kun olutta siemaili.



Muinaisoluen jälkeen virolaista Taako Tumma kotiolut, 6,5%, joka jäi edellisen jalkoihin ollessa mauttomampi. Tuoksussa oli vahva leivinhiivan ja käyneen leivän tuoksu. Hyvin viljainen ja hiivainen maku. Kuin vesipuuroa. En innostunut tästä, joten oli haettava jotakin hyvää tilalle. Jotenkin oudosti lasiini eksyi maitoa. Nimittäin StaPan maito-olut. Tässä on pohjalla Baltic Porteria, johon lisätään tiskillä hieman maitoa. Jäät puuttui, niin olisi ollut Frappea lasissa. Pehmeä ja kevyen paahteinen, mutta suosin maidot ja porterit erillään.



Parin kummajaisen jälkeen piti hakea jo raikkaampaa olutta. Takaisin Makun tiskille ja lasiin Maku Saison, 6%. Tämä oli ensimmäinen kerta itselleni kyseistä olutta, vaikka jääkaapissa majaileekin pari Alkosta ostettua pulloa. Perinteisen oloinen saison, jonka tuoksussa maustepippuria ja kirpeää hedelmää. Sitruksisuus, mausteisuus ja kirpeys toimi hyvin. Suussa kevyesti nipistävä. Hyvää oli.

Hedelmien mausta siirryin astetta katkerampiin, eli oli ipojen vuoro. Malmgård Emmer IPA, 6,2%, oli kaikin puolin hyvä, muttei erottunut mitenkään massasta. Tuoksu oli runsaan hedelmäinen, mutta maku kävi jotenkin tylsäksi. Ei missään nimessä huono, mutta tällä kertaa ei sytyttänyt.



Välissä piti pitää hieman taukoa ja naukkaa välipalaa. Kahvia ja munkkia ja pulled pork -leipää. Kahvi irtosi munkin kera vitosella, nyhtöpossusämpylä oli seitsemän euroa. Ihan hyvää murkinaahan tuolla oli. Vessaosasto toimi hyvin koko päivän ja lasipuhdistuspisteetkin veti kohtalaisen hyvin. Ajoittain noissa näkyi kyllä kunnon jonojakin.

Taukojen jälkeen oli vuorossa DIPAa, eli Ruosniemen Panimon Diplomi-insinööri DIPA, 7,5%. Katkeruutta piisasi, mutta se oli hyvin tasapainossa hedelmäisyyden kanssa. Jälkimaussa oli yrttisyyttä. Pidin tästä enemmän kuin Ruosp. Insinööristä.


Humalaisen oluen jälkeen desinfioitiin makua hieman viskillä, sillä vastaan tuli ensimmäinen tilaisuus maistaa suomalaisen Panimoravintola Koulun Sgoil Sherry Cask, 59% -viskiä. Viski oli vajaa viiden vuoden ikäistä ja kypsytetty 3,5v Jack Danielsin tynnyrissä, jonka jälkeen pienessä 50l sherrytynnyrissä. Tämä osoittautuikin aika hyväksi, sillä bourbonhedelmäinen ja kevyen hiivainen tuoksu ja maku olivat hyvin houkuttelevia. Kukkainen ja hunajainen. Mainio viski.


Joskus yhdeksän aikaan kaatui lasiini Rekola / Donut Island Orange County Sheriff IPA. Tällä kertaa tämä toimi mainiosti. Appelsiinijogurttimaisuus ja sitruksinen humala toimivat hyvin. Tämä jäi hyvällä mieleen ja oli päivän parhaita.

Jos illasta pomisin neljä mieleenpainuvimpaa esille, olisivat ne tässä: Rekola / Donut Island Orange County Sheriff IPA, Panimoravintola Koulun Sgoil, Lapin Voima Ruissahti ja Ruosniemen Panimon Diplomi-insinööri DIPA.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti