28 heinäkuuta 2014

SOPP 2014 Helsinki, TO-PE

Nyt on blogit täynnä SOPPaa ja lisääkin varmasti tulee, mutta koska homma on tuoreessa muistissa niin on hyvä kirjoittaa oma kevyt yhteenveto tapahtuneesta. Itse tapahtuma ja sen luonne on varmasti tullut jo kaikille selväksi ja kuten otsikosta näkee, niin itse osallistuin Helsingin tapahtumaan ja vieläpä kahtena päivänä. Viime vuonna yksi päivä riitti, tänä vuonna valinnanvaraa oli sen verran paljon, että katsoin kahden päivän tarpeelliseksi. Tässä vaiheessa siis hyvä mainita ensimmäinen plussa tapahtumalle - pirun kiva valikoima.

Uutta panimoa, Maku Brewing. Hyvää oli.

Torstaina oli tarkoitus mennä lähinnä sahdittelemaan, mutta eihän siitä mitään tullut kun kuriositeetti veti myös muita oluita puoleensa, joten sahtien lisäksi tuli sorruttua muutamaan muuhunkin ensimmäisenä päivänä. Tänä vuonna koitin ottaa hieman enemmän aikaa per olut, jotta saisi paremmin ylös tuntemuksiaan, mutta siltikin loppujen lopuksi ajattelin tyytyä kirjoittamaan kevyemmät muistiinpanot, koska on niin mukavaa istuskella ja nautiskella oluista hyvien ystävien seurassa, ilman hektistä näpräilyä. Tässä julkaisussa listattujen oluiden lisäksi tuli maistettua kyllä muutama muukin olut (kimppaoluita jne), mutta siinä vaiheessa oli jo sen verta olutta alla, etten kirjoitellut sen enempiä tarinoita ylös.

Hiisin tiskin humalaa ja mallasta. Upeat tuoksut!

Tämä taisi olla muistaakseni Simcoe-humalaa. Nuuh-nam.

Torstaina oli kamerakin mukana (siis ihan oikea kamera), mutta kuvaus alkoi ottaa sen verta aikaa, että kaunis ajatus jokaisen oluen kuvaamisesta tyrehtyi alkumetreillä. Lisäksi kuvista tuli melko yksinkertaisia, kun ei ollut kunnon paikkoja ottaa kuvia. Näinpä minäluurilla tuli räpsittyä iso osa kuvista.

Ennen noottivirtaa ja yhteenvetoa mainitaan muutama sana järjestelyistä ja muutamista oluista. Koko homma toimi kaikinpuolin hyvin ja lähes ainoa kritiikki tulee minulta (kuten monilta muiltakin) juomakelpoisten vesipisteiden puutteesta. Kaiken lisäksi perjantaina kun oli 30-asteen helle, ottivat vielä portilla omat vesipullotkin pois. Pullon sai jättää kyllä narikkaan, mutta täyttöpistettä ei joka tapauksessa ollut. Vesipulloja kyllä myytiin muutamilla tiskeillä (lämpimiä) kahden euron hintaan. Tästä miinus ja toivotaan ensikerralle vesipisteet. Toinen seikka mikä tuli mieleen, oli alueen koko. Niinkuin UISGE:ssa, voisi tilaa tarvita pikku hiljaa lisääkin. Vielä mentiin näin, mutta kyllähän tuonne tuntua löytyy varmasti jatkossakin.

Muut asiat sitten toimikin ihan mallikkaasti. Ei ollut pahempia jonoja tiskeillä, lasipesu toimi moitteetta, vaikka kevyt jono välillä olikin ja tavara hanoissa oli tuoretta (ja makoisaa). Palvelu toimi hyvin ja muonituskin oli hoidettu muutamilla ruokatiskeillä. Näin siis ainakin torstaina ja perjantaina.

Juhlan ensimmäinen olut torstaina sai kunnian olla Ruosniemen Panimon Sihteeri. Tämä sihteeri maistuikin oikein maukkaalta ollen yksi parhaimmista, ellei paras, tapahtuman miedommista oluista. Itselleni kuitenkin parhaiten oluista jäi mieleen Stadin Panimon Wild Yeast American DIPA, joka oli sen verta erottuva muusta IPA-juhlasta, että jätti hyvin positiivisen mielen. Olihan siinä paljon humalaa ja varmasti monia mielipiteitä jakavaa hiivaa, mutta näin se vain meni tällä kertaa. Juuri sopivasti happamuutta, muttei kuitenkaan puhuttu mistään Geuze/Lambic -tyyleistä. Rapsakka hedelmäpuraisu päivään. 


Ensipuraisu, Sihteeriä.

Myös Plevnan humalavehnä-kolmikko Amarillo-Motueka-Simcoe piristi maistelua. Vaikka näistä Motueka ja Simcoe olikin hieman tylsiä makusyvyydeltään, niin oli kiva maistella nämä vierekkäin, sillä jokainen oli kuitenkin omalla tavallaan raikas ja kevyen toimiva. Amarillo vei näistä helposti pisimmän korren, mutta hyvillä mielin voisin maistella näitä toistekin. 

Eipä unohdeta herkkuperinteitä! Nimittäin mikäs onkaan se Hollolasta tuleva punertava makean maukas nektaari? No tietenkin Suomen paras Sahti, Hollolan Hirvi Kivisahti! Ja oli muuten niiiin hyvää. Tätä tuli noudettua muutamaan otteeseen, molempina päivinä. Ei puuttunut kuin sauna ja järvi...

Kivisahtia hanasta. Parhautta!

Erityismaininnan ansaitsee myös Ruosniemen Panimon ja Sori Brewing yhteistuotos Vientiassistentti Islay-sahti. Ensisiemauksien jälkeen olin ensin sitä mieltä, että savu ja sahti ei ehkä ole se juttu. Mutta.... eipäs tarvinut montaa kulausta kokeilla, kun homma alkoikin tanssahtelemaan kivasti makuhermoilla. Savu oli hyvin kuivan puumaista ja toi mieleen savusaunan. Näin viskimiehenä (ja hyvin Laphroaigin QC:n tuntevana) oli mielestäni kuitenkin melko etäinen fiilis viskiin. Samaa mietoa vaniljaisuutta oli havaittavissa, samoin myös pehmeyttä, mutta muutoin tuo savu oli jotenkin hyvin erilaista. Joka tapauksessa hyvin toimi ja oli oikeastaan hyvin kelvollinen kolmannelle sijallekin tämänkertaisessa juhlassa. Kylmempänä (nyt oli melko lämmintä) olisi toiminut vielä paremmin.

Assistentilla oli vientiä

Tässä nämä erityismaininnat tällä kertaa. Moni muukin olisi vielä näihin tarinoihin mahtunut, mutta johonkin vedetään raja. Tässä alempana kuitenkin itselleni tehdyt kevyet muistiinpanot fiiliksistä, jotka eri oluet jättivät. Lopuksi vielä neljän mieleenpainuvimman oluen merkinnät. ISO KIITOS tapahtuman järjestäneille ja mahdollistaneille, ISO KIITOS panimoille, tuotatte mainioita oluita ja ISO KIITOS ystäville ja tutuille mahtavasta seurasta. Varmasti osallistun tulevaisuudessakin.


Malmgård Proto #5, 5,7 % 
Vaalea suodattamaton belgityylinen pintahiivaolut. Valmistuksessa spelttivehnää ja belgialaista Saison-hiivaa, mausteena korianterin siemeniä.

Eksoottisen hedelmäinen ja mausteinen. Korianteri maistuu ihan ok. Jälkimaku kuivuu ja katkeroituu miedosti. Raikas ja hedelmäinen. Ihan jepa. 


Malmgård XXV Dark Saison.
Tumma sahtimainen pintahiivaolut, Saison.

Samankaltaista kuin edellinen saison, mutta tummaa paahteista jauhoisuutta ja kahvia. Maussa sama juttu. Tummaa paahteisuutta ja kahvista mallasta. 



Mosaic-vehnä

Mufloni Mosaic Vehnä-IPA 6,0 % (Beer Hunters)
Amerikkalaisella Mosaic-humalalla katkeroitu pintahiivaolut, India Pale Ale.

Tuoksu on runsas ja vehreä. Tulee mieleen kannabis :). Vehnäistä happamuutta ja sitruunapippuria. Maussa runsaasti humalaa. Saa tuntumaan pliisulta muun rungon. Jos tekee mieli kevyehkön kuohkeaa humalaisuutta niin tämä on hyvä. 


Ruosp. Vapaaherra Keskimäen Maalaispassio, 5,7%
Twistinä söörmarkkulainen raparperi ja Brettanomyces-villihiiva.

Vähemmän hapan kuin edellinen. Samean humalainen loppu. Ihan mukava, mutta pitäisi olla kylmempi. 


Rekolan Panimo Katajan Kuiske 6,3 % 
Tumma rukiinen pohjahiivaolut, maustettu katajanmarjoilla.

Ruisleipää. Aivan kuin mämmi. Puolukkahilloa tuoksussa. Maussa sameaa jauhoista ruistaikinaa ja puista oksamaisuutta. Mietoa kahvia. Aika peruskamaa.


Hiisi Game Brewery 5,3 % 
Tummahko rukiinen APA

Miellyttävän tasapainoinen tuoksu. Humalaa, karamellia ja hunajaa. Maussa rukiista leipäisyyttä ja punasta hedelmää



Plevna Simcoe Weizen 5,0 %
Vaalea vehnäolut, vahvasti Simcoe-humalaa. Kesän 2014 humaloitujen vehnäoluiden sarjan uutuus.

Tuoksu ruohoisempi ja kannabiksisempi kuin Mouteka. Raikas humala. Maussa raikasta sitruksisuutta ja kevyttä hiivaa. Melko samalla linjalla kuin Mouteka. 


Plevna Motueka Weizen 5,0 % 
Vaalea vehnäolut, kuivahumaloitu uusseelantilaisella Motueka-humalalla. Kesän 2014 humaloitujen vehnäoluiden sarjan uutuus.

Tuoksu on mainio. Neilikkaista sitruksista kuivakakkua. Nam. Maussa löytyy kiva banaanisuus ja mieto hiiva mutta loppuu hieman liian lyhyeen. 


Plevna Amarillo Weizen 5,0 %
Vaalea vehnäolut, vahvasti Amarillo-humalaa.


T&M: ruohoisuus puuttuu edellusiin verrattuna. Enemmän hiivaa. Maku on pitempi ja täyteläisempi. Paras maku näistä kolmesta. 


StaPa Wild Yeast American DIPA, 7,5%
Villihiivaisia aromeja sisältävä double imperial ale.

Nyt osui ja uppos. Villihiiva bongattu. Hapanta mäskiä ja hedelmää. Runsasta hedelmää. Maku on oikein hyvä. Humalaa on paljon ja seassa reippaasti hiivaa, mutta nyt toimii (ehkä erilaisuusplussa). Maukas hedelmäinen ja runsas. Jälkimaussa reipas humalointi. Päivän paras IPA. Nami. 


Ruosp. Sihteeri 4,1 %
Vaalea belgityylinen ale, maustettu korianterilla, inkiväärillä ja mustapippurilla.

Tuoksu sitruksinen ja mausteisen happamahko. Maku samalla linjalla. Melko sitruksinen ja sour. Erittäin kevyt.


Hollolan Hirvi Kivisahti 7,0 % 
Tummahko etelähämäläinen sahti, valmistuksessa käytettään hehkuvan kuumia kiviä mäskin ja vierteen lämmittämiseen.

Maustepippurinen ja metsäisen samea tuoksu. Kivikaivon kostea ilma tulee mueleen. Maku on herkullinen. Pehmeän samea, täyeläinen ja sopivan mausteinen. Hitusen imelyyttä ja makeutta. Mahtava.

Kivisahtia

AS Taako, Pihtla Taluõlu, 7,6 %
Vaalea, suodattamaton, samea, hiivainen, katajainen sahti, käytetään leivinhiivalla.

Jahas. Muistikuvien perusteella paljon parempi. Alkoholi paistaa läpi. Likainen. Minusta suorastaan epämiellyttävä. Jotakin pilaantunutta kuravettä. Ei toimi. 



Ruosp. Vientiassistentti Islay Sahti, 6,9 % (Ruosniemen Panimo Oy)
Tummahko, katajalla maustettu sahti. Tämä on Kypsytetty Laphroaig Quarter Cask -tammitynnyrissä. Valmistettu yhteistyössä Sori Brewing –panimon kanssa.

Tuoksussa palanut mökki, eli vanhaa palanutta puuta. Kuivan palanutta savua. Savua on yllättävän paljon. Savun lisäksi makeaa hedelmää. Sahtimaisus tulee pyriteltäessä esiin. Maussa on enemmän sahtia kuin tuoksussa. Makeaa ja kevyen imelää banaanisuutta. Hiivaa ja savuista ruohoisaa pölkkyä. Puusauna. Ei hassumpi.



Ruosp. Konsultti Vehnäolut Versio 2.0, 5,7 %  (Ruosniemen Panimo Oy)
Keväällä valmistuneen Konsultti-sarjan vehnäoluen uusi versio. Vaalea vehnäolut, käytetty leivinhiivalla.

Tuoksu hapan saisonmainen tuoksu. Hirman villihiivatyyliä. Sitruksinen ja hiivainen. Maussa reilua happamuutta joka tuo sitruunan mieleen. Ehkä liiankin hapan vehnäksi. Lambicmainen. 



Neljä parhaiten toiminutta olutta koko tapahtumassa:

1.  Hollolan Hirvi Kivisahti 7,0 %
2.  Stadin Panimo Wild Yeast American DIPA, 7,5%
3.  Plevna Amarillo Weizen 5,0 %
4.  Ruosp & Sori Vientiassistentti Islay Sahti, 6,9 %

Muflonin Aprikoot oli myös oikein hyvä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti