 |
| Kuva: Kyrö Distillery Company |
Kyrö Distilleryssä pannut käy jo kuuma ja Juurta valuu pulloihin hyvää tahtia. Muutama viikko takaperin tuli piipahdettua KME:ssa tynnyriasioissa. Oli aika täyttää oma 16-hengen porukalla hommattu tynnyri tuolla ruistisleellä, joka maistuu melko maukkalle jo kypsyttämättömänä. Alan ymmärtää niitä sörkän spurguja..... vitsi vitsi. Kamppiin kokoontui 17.6. kourallinen innokkaita viskiheppuja seuraamaan tekniikan välittämää kuvaa tislaamolta. Juuret lasissa nähtiin internetin läpi pieni livevirtuaalikierros tislaamosta, jonka jälkeen hetki huipentui oman tynnyrin täyttöön. Paikan päällä tislaamolle pääsi tapahtumaa todistamaan muutama osallinen ja mahdollisesti sadaan kuvia ja videontynkää myöhemmässä vaiheessa.
Nyt odotellaan ruistisleen kypsymistä ja mahdollisia ajan myötä otettavia tynnyrinäytteitä. Sitä odotellessa otsikon uutisosuus on se, että Juurta päästään ostamaan omaan kaappiin näillä näkymin viikolla 29 (parin viikon päästä!). Tällöin 50cl pulloissa pitäisi komeilla pitkäripaisen hyllyllä aito ehta suomalainen 100% ruistisle, ensimmäistä kertaa ostettavissa omaan kotikaappiin. Drinkin seassa, jäillä, tai ihan vain sellaisenaan nautittuna uskon tälle varmasti löytyvän kysyntää. Itse olen näitä nyt maistanut neljää eri erää ja lisäksi muutamaa "variaatiota" ja kyllä ne kaikki ovat ihan makoisia kirkkaiksi viinoiksi. Oikeastaan tuntuu siltä, että aina kun tuota maistaa uudelleen, maku vain paranee.
On muuten tislaamolla tislattu jo giniäkin. Itse en ole koskaan tuon viinaksen perään mitään ymmärtänyt ja kokeilut ovat jääneet pienten kakoilujen jälkeen vähäisiksi. En vain yhtään siedä sen ominaismakua. Tätäkin on tarkoitus saada myöhemmin ostettua Alkosta, joten gininystävien aika on piakkoin myös ovella. Ginistä kun en siis välitä, tuli tynnyröinnin jälkeen jatkettua ruisviskilinjalla ja maisteltua muutama mausteinen ennen epävirallisia jatkoja oluen parissa.
Colonel EH Taylor Straight Rye, 50%
T: Hedelmäisyyttä ja mausteita tasapainossa. Hedelmäisyys on miedon hapanta ja kirpeää. Neilikkainen maltaisuus. Syvyyttä tuntuu löytyvän tuoksusta.
M: Alussa sitruksista ja raakaa hedelmää (omenaa). Mausteisuus nousee melko pian ja jatkuu pitkälle. Voita, pähkinää ja neilikkaa. Melko hyvää. Pitkä jälkimaku.
T: Alkuun mentholinen ja hieman yrttinen. Lasiajan jälkeen muuttuu hyvin mausteiseksi. Paljon tammea, vaniljaa, neilikkaa ja kanelia. Jouluista mausteisuutta. Kahvia ja kaakaotakin.
M: Alkupläjäys hapanta mentholia ja mausteita, mutta kuivuu överisti välittömästi. Tulee sellainen "black out". Ei mitään. Sitten alkaa mausteisuus nousemaan hienosti. Paljon mausteisuutta. Hyvää maisteisuutta. Pitkä kun nälkävuosi.
T: Esanssista hedelmäisyyttä. Jotain raakaa. Tuoksusta puuttuu mausteisuutta. Hedelmäisyys vallitsee.
M: Maku on parempi kuin tuoksu. Mausteita (jouluisia), hedelmää (raakaa ja semiraakaa) ja lääkemäisyyttä. Jälkimaku yrttinen. Ei mikään kovin erikoinen.
Lagunitas Maximus IPA, 8,2%
T: Pähkinäisen pihkainen. Raikkaita hedelmiä rutkasti. Hitusen voin tuoksua seassa (diasetyyli?). Leipäisyyttä ja makeaa.
M: Maussa löytyy samaa kuin tuoksussa. Suutuntuma on jopa rasvainen. Kookosrasvaa. Liukasta ja melko rapeeta. Voipähkinää, siirappia ja pihkaa. Oikein hyvää. Pidemmän päälle siirappisuus ja karamellisuus käy hieman raskaaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti