Talvioluet 2013/2014: St Feuillien Cuvée de Noël ja Gouden Carolus Christmas

On jo hetki tehnyt mieli belgityylistä alea. Olen lukenut olutkirjoja viimeaikoina jonkin verran ja kirjojen kuvat saavat aina veden kielelle. Etenkin sellainen kauniin kastanjanruskean värinen belgiolut....mmmm. Tuhdit oluet ovat muutenkin maistuneet nyt, vaikkei ulkona kovin talvista vielä olekaan ollut. Itseasiassa juuri tällä hetkellä (11.1.14) ulkona sataa ensilumi tänne eteläisimpään kolkkaan. Enpä muista koska viimeksi talvi on ollut näin myöhässä. No eipä ole tarvinnut tehdä lumitöitä, tai skrapaa jäitä auton ikkunoista.

Otsikon oluet löytyi Alkon jouluolutvalikoimasta. Ne edustavat vahvaa belgityylistä kastia. St Feuillien oluen valmistuksessa käytettiin aikanaan lähdevettä, joka saatiin luostaripanimon alla sijaitsevasta vesilähteestä. Luostari uudelleenavattiin 1873, jolloin Friartin perhe aloitti oluenpanon. St Feuillien abbey -oluisiin kuuluu Blonde, Brune Réserve, Triple ja Cuvée de Noël. Näiden lisäksi se valmistaa Saisonia, Grand Cruta ja Grisetteä. Vuosituotanto huitelee 34 000 hehtolitran paikkeilla ja osa sen oluista valmistetaan Brasserie Du Bocq, Purnodessa.

Cuvée de Noël on valmistettu Amber-, karamünch- ja palealemaltaista ja humalointina on käytetty Saazia ja Styriania. Reseptistä löytyy myös "spices & herbs", eli jonkinmoista mausteyrttisekoitusta. Oluen kantavierre 19,3 °P, väri 84,3 EBC ja katkerot 22,6 EBU. Oli muuten yksi vaahtoavimmista oluista mihin koskaan olen törmännyt. Käytännössä se syöksyi ulops pullosta ja oli pakko kaataa lasiin, sillä pursuaminen vaan jatkui ja jatkui.

St Feuillien Cuvée de Noël, 9%

T: raikkaan makeanvivahteinen ja hedelmäinen. Maltaisuus tulee miellyttävänä karamellisuuden kanssa. Hedelmäisyys on päärynäistä ja miedon banaanista (raakaa banaania). Hiivaisuus tuntuu myös hedelmäisenä vivahteena. Mieto humalaisuus tuo luonnetta. Ihan hyvä tuoksu, ei liian imelä eikä liian hyökkäävä.

M: Kuohkean hiilihappoinen suutuntuma, mutta ei liian kirpeä. Maku alkaa maltaisena ja miedon hiivaisena makeutena. Karamellisoitua päärynää, kinuskia ja mietoa yrttisyyttä. Humalaisuus on hyvin mietoa ja lähes peittyy kokonaan hiilihappoisuuden alle. Jälkimaussa on pieni vivahde matallisuutta. Se on myös hieman lyhyt.

Helpohko ja kuohkea belgiolut. Hiilihappoisuus on hieman överiä makuuni, mutta se tekee toisaalta tästä helpon ja mainion kevyen belgin.


Toinen näistä belgeistä on Het Ankerin tuotoksia. Panimo on ollut Van Breedamin suvun omistuksessa vuodesta 1872, eli molempien oluiden omistajat ovat vaihtuneet melkein samana vuonna. Het Anker Panimo sijaitse Mechelenin kaupungissa Flanderissa. Gouden sarjan alle mahtuu useita oluita; Gouden Classic, Tripel, Ambrio, Hopsinjoor, Easter ja otsikon Christmas. Nykyinen Christmas sai alkunsa vuonna 2002. Reseptiin kuuluvia maltaita ei ole paljastettu, mutta humalina on käytetty Challengeria ja Magnumia. Näiden lisäksi oluessa on käytetty runsasta maustamista yrttien merkeissä. Tuttajan mukaan kuutta eri lajiketta, joita ei kuitenkaan sivuilla paljasteta. Onneksi Olutoppaan sivuilta saa melkein kaikki tietoon: korianteri, anis, lakritsi, pomeranssinkuori sekä kamomilla. Aikamoinen sekoitus. Väri on 75,5 EBC ja katkerot 15,1 EBU.


Het Anker Gouden Carolus Christmas, 10,5%

Yrttikuningas

T: Yrtit ovat heti selkeästi esillä. Näistä vahvimpana anis. Hieman myös alkoholisuutta mausteiden seassa. Isommalla nuuhkaisulla tulee mausteista imelyyttä ja mietoa paahtoa. Mausteiden lisäksi on hankala saada kiinni mistään muutsa. Mielestäni liian vahvasti maustettu tuoksu.

M: Maussa tulee alkuun tyypillistä belgityylistä täyteläistä tuntua. Makeutta ja hiivaa sopusuhdassa. Aika pian mausteet tulee kuvioon ja maustaa suun lakritsilla ja aniksella. Suutuntuma on kuitenkin tässä aika hyvä. Hieman kuohkea ja mukavan täyteläinen. Jälkimaku on kuitenkin aika lyhyt ja katoaa lähes kokonaan jättäen vain aavistuksen makeutta ja yskänlääkkeisyyttä.

Täyteläisestä rakenteesta ja hyvästä alusta huolimatta tämä ei olikein istunut omaan suuhun. Hieman liian yskänlääkkeinen ja makean aniksinen. Osaan kuvitella, että Etelä-Euroopassa tämä menisi hyvin kaupaksi joulun aikoihin, sillä esim. Espanjassa tykätään läträtä anista joka joulutorttuun.