Jouluoluet 2014: Fuller's Vintage Ale 2014

Hip hei, kahdeksastoista Vintage Ale on saapunut hyllyille! Perinteisesti tämä on yksi vuoden koho-oluthetkistä itselleni. Aikanaan nimittäin tämä oli yksi niistä oluista, jotka saivat minut syttymään laadukkaampien oluiden maailmaan. Hassua, juuri hiljattain annetussa Pilsner Urquellin kuukauden olutblogi -haastattelussa mainitsin tästä oluesta ja sen merkityksestä minulle. Haastattelun pääset lukemaan tästä linkistä. Kaikilla ei varmaan toki ole profiilia naamakirjassa, joten liitin jutun tämän tarinan jatkeeksi.

Vähintään yksi kaappiin kypsymään ja yksi heti maisteluun, näin se on perinteisesti mennyt. En tiedä onko tämä yleensä kuulunut varsinaiseen Alkon jouluolutvalikoimaan, mutta ainahan tämä julkaistaan näin syksyisin ennen joulua. Ainakin sopiva syksyisiin ja talvisiin iltoihin. Nyt mennään jo tosiaan järjestyksessä 18. pullotteessa ja tällä kertaa reseptiikkaan kuuluu Pale- ja kristallimaltaat. Humalina on käytetty Goldings-, Liberty- ja Cascade-humalia. Kahdella jälkimmäisellä on tehty kuivahumalointi.

Olut on edelleen pullossa kypsytettävä, joten luvassa on pitkää ikää – kannattaa kokeilla kypsytellä ihan useampikin vuosi. Nyt maistossa olevasta pullosta löytyy parasta ennen -merkintä 2024 ja pullonumerointi 101402. Ai niin, tämäkin pullo sai uuden ulkoasun, kuten muutkin Fullersin pullotteet.

Fuller's Vintage Ale 2014, 8,5%

T: Kauniin hento, mutta samalla runsas. Miedon karamellista maltaisuutta, jonka seasta löytyy kevyttä hedelmäisyyttä (omena ja päärynä), sekä miedon havumaista humalaa. Tuoksussa on myös sellaista kermatoffeista täyteläisyyttä ja hentoa mausteisuutta. Vakuuttava.

M: Mmmm. Taas. Taas toimii. Suutuntuma on ihailtava. Täyttää suun pehmeällä kermatoffeella ja fudgemaisuudella. Ei kuitenkaan mitenkään liian makea. Kevyttä mausteista makeutta. Maltaisuus on tässä juuri sopivaa. Tulee mieleen toscakakku. Humalakin maistuu (hieman yrttisää) ja se on hyvin sopusuhdassa muuhun kokonaisuuteen. Taidan tykätä tästä kovastikin. Tämä ei ole mitenkään revittelevä, vaan rauhallinen ja täyteläinen. Jättää jälkimauksi pehmeän maltaisuuden, mukavan lämmön ja hyvin kevyen humalan tunnun. Buenísimo!

Kuukauden olutblogi, by Pilsner Urquell:

Olutkulttuuri on hieno asia ja tätä tukeaksemme esittelemme kuukausittain yhden suomalaisen olutblogistin. Tällä kertaa vuorossa on Nikolas, joka pitää blogia Mushimalt.

Mistä kaikki alkoi? Nikolas kertoo, että alussa blogi toimi eräänlaisena arkistona hänen omille maistelukokemuksilleen, muistiinpanoilleen sekä erilaisille olut- ja viskimateriaaleille. Ystävien rohkaisevan palautteen myötä Nikolas päätti reilu vuosi sitten kuitenkin julkaista bloginsa myös suurelle yleisölle - näin alkoi Mushimaltin tarina.

Mushimalt on blogi-iältään vielä alkutaipaleella, mutta julkaisuja on kertynyt jo yli 300. Blogissa oluiden perustiedot ja maistelukokemukset saavat rinnalleen toisinaan myös syvällisempää pohdintaa juomien luonteesta.

“Nautin itse juomasta enemmän, jos tiedän siitä enemmän”, Nikolas kertoo.

Nikolaksen kiinnostus oluita kohtaan on kehittynyt hiljalleen vuosien saatossa. Täysi-ikäisyyden saavutettuaan mies maisteli tovin kotimaisia perusoluita, mutta hyvin nopeasti Alkon laadukkaammat ja erikoisemmat oluet tulivat tutuiksi.

“Yksi inspiraation lähteistä oli, kun törmäsin olueen nimeltä Fueller´s Vintage Ale”, Nikolas muistelee olutharrastuksensa alkuaikoja.

Suomen olutkulttuuri on kehittynyt Nikolaksen mukaan viime vuosina oikeaan suuntaan ja ihmiset arvostavat aiempaa laadukkaampia tuotteita.

“Meillä on hienoja tapahtumia, joissa päästään maistelemaan upeita oluita ja tutustumaan mukaviin ihmisiin”, Nikolas iloitsee.

Miehen mukaan mielenkiintoisia oluita tuleekin tällä hetkellä monista suomalaisista pienpanimoista, kuten esimerkiksi Hiisi-panimosta, Pyynikin käsityölaispanimosta sekä Ruosniemen panimosta.

Ja lopuksi. Minkä oluen ottaisit mukaan autiolle saarelle?

“Jos siellä olisi lämmin, niin tynnyrikypsytetyn saisonin. Jos taas kylmä, niin tynnyrikypsytetyn stoutin.”

Jouluoluet 2014: BrewDog Hoppy Christmas

Next! Vanha tuttu vuorossa, kun jouluolutvalikoimiin pääsi "the punk-panimon" humalainen jouluvahvistus, BrewDog Hoppy Christmas. Viime vuonna tätä ei ollut saatavilla Alkosta, mutta 2012 taisi olla (jollen väärin muista). Piti siis ottaa testiin tämä skotlantilainen.

Olut on yhden humalalajikkeen tuotos, eli single hop beer. Simcoe edustaa tässä humalaa, jonka lisäksi maltaina edustaa Extra Pale-, Cara- ja Crystal-maltaat. Katkerovahvuus ilmoitetaan valmistajan mukaan olevan IBU 66 ja Alkon sivujen mukaan reilut 40. Humalaa siis tiedossa ja lajikkeen huomioiden, todennäiköisesti osuu ja uppoo.

BrewDog Hoppy Christmas, 7,2% (batch 264, 6/2015)

T:Sitruksista ja miedon havuista humalaa. Miedosti karamellimaltaisuutta ja aavistus popcornia. Kinuskisuus tekee tuoksusta hieman lämpimän oloisen. Hedelmäisyydessä tulee eksoottisempaa hedelmääkin kuten mangoa.

M: Maku on raikas ja miedon toffeisen humalainen. Humala on sopivan voimakasta ja päästää hedelmäisyyden esille (persikkaa, mangoa ja aprikoosia). Runko tuntuu sopivalta, samoin hiilihapot. Sopivan puraisevaa. Jälkimaku on tasapainossa jättäen sopivasti katkeruutta, jonka mukana hedelmäistä tuntua. Nyt hedelmäisyys on ehkä aavistuksen kuivempana (kuivattua aprikoosia ja persikkaa). Tuoreen oloinen!

Mukavan oloinen pale ale. Ehkä jotakin mausteisempaa twistiä jäin kaipaamaan, mutta toimii hyvin näinkin. Hedelmäsoppa humalalla.

Jouluoluet 2014: Schneider Aventinus Weizen-Eisbock

Viime kesänä vehnämaratonien yhteydessä tuli maistettua Schneiderin TAP6 Aventinus. Kyseinen vehnis on makean paksu ja banaaninen olut, joka sopii hyvin myös talveen. Nyt on Alkon jouluolutvalikoimaan otettu tämän TAP6:n vahvempi versio, Eisbock. Saksalaista jääolutta talven pakkasiin.

Aventinus Weizen-Eisbock on siis TAP6:n pohjalle tehty olut, jota on jäähdytetty riittävästi, jolloin oluen vesi alkaa jäätymään. Vesi saadaan eroteltua muusta osasta, jolloin jäljelle jää vahvempi (alkoholipitoisempi) Aventinus. Otsikon olut tunnetaan lyhenteellä AWE ja sitä pantiin ensimmäisen keran markkinoille vuonna 2002. Reseptistä löytyy viljasekoitteena 60% vehnämallasta ja 40% ohramallasta. Näiden lisäksi löytyy Hallertauer Tradition- ja Magnum-humalat. Valmistajan sivujen mukaan IBU on luokkaa 15.

Schneider Aventinus Weizen-Eisbock, 12%

T: Hyvin makeaa ja imelää vehnämallasta. lakritsia ja makeaa puuroa. Banaanisuutta ja kinuskikastiketta. Yleistuntuma on siis melko makea. Kuivattuja hedelmiä löytyy rusinan, luumun ja persikan muodossa. Banaani hallitsee silti. Lämmetessä päästää pienen piston alkoholiakin.

M: Suussa silkkistä ja kermaista. Kuohuaa hennosti ja päästää heti makeuden valloilleen. Ensisiemaukset täyttävät suun makealla uunibanaanilla, luumukiissdelillä ja rusinoilla. Jälkeen tulee lämmittävää alkoholisuutta. Makeuteen hieman tottuu, jonka seurauksena tulee enemmän maltaisuutta ja hedelmäisyyttä. Lämpimäksi päästyään suutuntuma muuttuu hieman siirappiseksi.

Makean tuhti ja banaaninen olut. Tiivistettyä TAP6 Aventinusta. Tämä on kuitenkin enemnmän belgialaisen vahvan oluen suuntaan, jossa sekoittuu banaaniset piirteet. Vähän menee överimakeaksi näihin hetkiin.

Jouluoluet 2014: Stallhagen Black Vanilla Cinnamon

Seuraavaksi jouluolutlistoilta on vuorossa ahvenanmaalainen vahvistus, joka räväyttää pöytään hieman mausteisemman tumman lager-oluen – ainakin paperilla. Suunnilleen vuosi takaperin tuli käytyä kyseisellä panimolla vierailulla, joka huipentui tastingiin. Kyseisessä tastingissä tuli ensikertaa maistettua otsikon olutta, joka oli silloin vasta kehitteillä – maistiaiset otettiin suoraan tankista. Vierailun raporttiin pääset tutustumaan tästä linkistä.

"Tuoksu on miedon karamellinen, jouluinen ja pehmeän jauhoinen. Maku myös jauhoisen pehmeä ja mausteinen. Karamellia ja kuivaa leipäisyyttä. hieman hapan. Tuhdimpi, muttei hankala. Nahkaista mokkaisuutta. Tässä "body" oli paras ja kokonaisuus muutoinkin ihan kelpo".

Näin tuli viimeksi luonnehdittua olutta, joka oli setistä ehkä se paras olut. Oluen valmistuksessa on käytetty Pilsner-, karamelli-, special b-, münich- ja mustamallasta (?), sekä paahdettua ohraa, joiden lisäksi löytyy Saaz- ja Tettnang Mittelfrüh -humalat. Mausteina nimensä mukaan vanilja ja kaneli. Panimolla toimitusjohtaja Jan Wennström kertoi, että kaneli on keitossa kanelitankoina.
Väri on tummempi kuin aiemmin ja Alkon sivujen mukaan 113 EBC. Katkerot ilmoitetaan olevan 30 EBUm luokkaa.

Stallhagen Black Vanilla Cinnamon, 6%

T: Kutsuva joulutuoksu. Vanilja ja kaneli herättää makunystyrät hereille ja mieleen juolahtaa jouluinen kahvipöytä. Kanelipuuroa, maustekakkua ja kahvia. Miedon paahtunutta maltaisuutta on mausteiden taustalla. Viileämpänä tuoksu on jokseenkin ujo, mutta lämmetessä tulee enemmän maltaista mausteisuutta.

M: Maussa alkuun kevyt paahde (varsinkin väriin nähden), mausteisuutta (kaneli, vanilja ja neilikka) ja mietoa kahvisuutta. Suutuntuma on ihan sopiva lageriksi. Hiilihapot myös sopivalla tasolla ja humala hyvin piilossa – ehkä liiankin? Jälkimaussa humala kurkistaa onneksi uudestaan, kunnes lopulta peittyy hentoon mausteisuuteen ja paahtoon.

Kokonaisuudessaan sanoisin että aika hyvä. Mielestäni mausteisuus oli tässä juuri sopivalla tasolla ja loi oikeastaan miedon paahteisuuden kanssa hyvän rungon oluelle. Sopii hyvin joulupöytään ruoan kera. Edellisen kerran kuvauksesta tämä ei ollut aivan niin pehmeä ja jauhoinen.

Huom! Arvio päivitetty 21.11.2014.

Jouluoluet 2014: Widmer Brothers Brrr Seasonal Ale

Bold hop flavor, malty sweet finish -kuvaa hyvin tätä olutta, kuten panimon kotisivuilla mainitaan. Amerikkalainen vahvistus Alkon jouluolutvalikoimassa. Itseasiassa ainoa vahvistus perinteisen Samuel Adamsin kanssa. Eipähän tarvinut arpoa jenkkien kohdalla.

Olut tulee amerikkalaiselta panimolta nimeltä Widmer Brothers, jonka päämaja sijaitsee Oregonin Portlandissa. Kirjallisuus kertoo tämän panimon tuoneen Amerikkaan uuden Hefeweizen-tyylin, siis jenkkihefeweizenin. Panimo perustettiin 1986, jolloin kyseinen Widmer Hefeweizen julkaistiin heidän ensimmäisenä oluenaan. Olut nauttii suurta suosiota kotimaassaan.

Nyt on kuitenkin tummempaa ja tuhdimpaa olutta lasissa, joulukauden humalamestari Brrr. Kyseiseen olueen on käytetty kolmea humalalajiketta: Alchemy-, Simcoe- ja Cascade-humalia. Kotisivut kertoo näiden tuovan IBU50 katkeruuden. Maltaina on käytetty Pale-, karamelli-, carapils- ja tummia suklaamaltaita.

Widmer Brothers Brrr Seasonal Ale, 7,2%

T: Pihkainen humaluus iskee alkuun. Samalla tulee paahteista pähkinää ja kastanjaa. Jonkin verran on toffeista, tai oikeastaan kermatoffeista karamellisuutta. Jotenkin tulee myös hieman konjakkimaisuutta mieleen. Hieman on myös pistävää yrttisyyttä. Tuoreen oloinen humalatuoksu.

M: Maussa humala on ehkä jopa rauhallisempi kuin tuoksussa. Kuivaa katkeruutta, joka kääntyy greipin makumaailmaan. Keskivahva paahteisuus tulee paahtettujen pähkinöiden kera. Pähkinän kuorta oikeastaan. Suutuntuma on puhdas ja "kirkas". Ei vetinen. Jälkimaussa humalat ja mieto paahteisuus vie suurimman osan huomiosta, mutta aistittavissa on hieman karamellista makeuta. Aika hyvin pysyy paketti kasassa, eikä mikään iske överisti (humala äärirajoilla). Hyvää, muttei kuitenkaan ehkä erotu massasta tarpeeksi.

Jouluoluet 2014: Liefmans Cuvee-Brut

Jouluoluet ovat putkahtaneet alkojen hyllyille, joka tietää sitä, että blogit täyttyy jouluisista teksteistä. Ajattelin käydä melko kevyesti nämä läpi ja omalla kohdallani tänä vuonna yli puolet jää hyllyyn. Osa niistä on jo maistettuja, mutta osa jää myös siksi, että ne ei ole niin mielenkiintoisias ja kaapista löytyy tällä hetkellä paljon mielenkiintoisempia oluita. Tyhjin käsin ei onneksi tarvinut alkosta lähteä.

Koska kyseessä on tämän vuoden ensimmäinen jouluolutpostaus omalla kohdallani, niin liitetään tähän lista kaikista oluista ja korostetaan ne mitkä itseäni kiinnosti ostaa:

- Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock (3,99e)
- Ayinger Winterbock (4,58e)
- Beer Hunter's Mufloni Talviporter (3,32e)
- Belhaven Oat Malt Stout (2,98e)
- BrewDog Hoppy Christmas (4,58e)
- Chimay Premiére (8,97e)
- Erdinger Schneeweisse (3,98e)
- Fuller's Old Winter Ale (4,19e)
- Fuller´s Vintage Ale 2014 (8,89e)
- Gouden Carolus Christmas 0,33l (4,47e)
- La Goudale De Noel 0,75l (7,99e)
- Liefmans Cuvée-Brut (5,49e)
- Malmgård Huvila X-Porter
- Mönchshof Weihnachts Bier (4,29e)
- Ridgeway Criminally Bad Elf (4,14e)
- Samuel Adams Winter Lager (3,99e)
- Saku Porter (3,48e)
- Schneider Aventinus Weizen-Eisbock (4,48e)
- Schremser Weihnachtsbräu (4,15e)
- Sinebrychoff Jouluolut (1,98e)
- Slottkällans Tomte 0,5l (5,29e)
- Stallhagen Black Vanilla Cinnamon (3,63e)
- Stallhagen Julbock (3,50e)
- St. Eriks Julale (3,98e)
- Widmer Brothers Brrr Seasonal Ale (3,99e)

Ensimmäiseksi sattui maisteluun valikoitumaan Liefmans Cuvee-Brut, joka pannaan kerran vuodessa, heinäkuisin. Kyseinen olut on belgialainen hedelmäolut. Olueen lisätään panon jälkeen tuoreita kirsikoita, jonka jälkeen se kellaroidaan kypsymään 18–36 kuukaudeksi. Lopuksi eri vuosikertojen oluita sekoitetaan keskenään, jolla saadaan haluttu makuprofiili. Kirsikoiden lisäksi tässä on käytetty kirsikkamehua ja sokeria.

Kyseinen olut ei oikeasti ole edes kausituote, vaan on tarjolla ympärivuotisesti (paitsi meillä täällä Suomessa). Pullo on pakattu käsin punaiseen käärepaperiin – kätevä valmis lahjakääre.

Liefmans Cuvee-Brut, 6%

T: Tuoksussa on kirsikkasuklaisuutta ja sokerista hilloisuutta. Alkuun tulee märkää pahvia ja hapahkoa marjaa, mutta myöhemmin nätimmät piirteet tulee esille. Tämä on vaisumpi kuin aavistelin. Lasia pyöriteltäessä tulee kirpeämpää marjaisuutta.

M: Maku on selkeän kirsikkainen. Hapanta mehuisuutta, jota sokerisuus rauhoittaa. Taustalla on pehmeää kellarimaista hiivaisuutta, mutta kirsikkamehuisuus hallitsee voimakkaasti. Ei kuitenkaan niin hapan kuin odotin. Suutuntuma on melko kuohuviininen – runsaasti kuohkeaa hiilihappoa. Melko tasapainoinen ja onnistunut.