Kilchomanin viskit ovat maistuneet viimeaikoina. Tislaamon savuisuus on ollut tähän asti omaan suuhun sopivaa ja nuorekkuus on ollut oikeastaan positiivinen asia tuoden hieman erilaisuutta maisteluun. Äskettäin tuli hommattua ensimmäinen pullo tämän tislaamon viskiä kaappiin single caskin muodossa. Tästä kuitenkin maisteltuna muutama single cask, katsotaan miltä nämä tuntuu.
Kilchoman 100% Islay Single Cask, Bourbon cask #98/2008, 60,2%
Kilchoman 100% Islay Single Cask, Bourbon cask #98/2008, 60,2%
T: raikas vaniljainen ja puhdas savu, raakaa viljaa, pölyistä siiloa, mäskiöljyä, kesäisiä raakoja hedelmiä (omenaa, päärynää ja banaania). Tuoksu on oikeastaan tosi hyvä. Nuorta vaniljaisa savua.
M: maltillinen suutuntuma, prosenteista huolimatta, joka avautuu räjähtävämmäksi. Öljyistä ja makean kuivaa savuisuutta, kirpeää hedelmää sitruunan kera, bourbonin mausteita joista vanilja korostuu ja taustalla salmiakkia. Vesi tuo tuoksuun merta ja salmiakkia sekä lääkemäisyyttä. Maussa se tasapainoittaa terävyyttä hieman. Minusta aika sopiva kokonaisuus nurelle savuviskille. Yhdistyy hyvin savu, makeus, viljaisuus, öljyisyys ja voimakkuus. Jälkimaku jättää kuivattavan vaniljaisen ja savuisen tuntuman. Hyvä viski.
Kilchoman Single Cask release, sherry cask #323/2006, 60,3%
Sherrytynnyrissä kypsytetty, tislattu 15. marraskuuta 2006 ja pullotettu 6. syyskuuta 20011. Se tekee tästä siis melkein 5-vuotista tislettä.
T: toffeinen, turpeinen ja lämpimämpi kuin edellinen bourbon cask. Raikkaus ja vanilja on vaihtunut lämpimään heinään ja kypsiin hedelmiin (uuniiomena ja luumu). Taustalla on samaa lääkkeisyyttä ja salmiakkia kuin bourbon caskissa.
M: hyökkää terävämmin ja lämpimämmin. Makeutta ja vaniljaa ryöpyää happamamman viljaisuuden kanssa. Savuisuus on hieman likaisempaa ja tuhkaisempaa. Sherryisyys tuntuu juuri happamuutena ja tuo punaisia sävyjä (viinimarjaa ja karpaloa). Jälkimaku on kuivempi ja turpeisempi kuin edellisessä. Vesi muuttaa savun tuoksua vahemmaksi (kuivunu hiillospuu) ja tasoittaa toffeeta vaihtaen osan vaniljaisempaan suuntaan. Maussa se makeuttaa savua ja happamuutta. Punaiset sävyt hieman vaimenee.
Bourbon cask on melestäni säväyttävämpi niin tuoksulta kuin maultakin ja on oikeastaan juuri sellaista mitä nuorelta savuviskiltä toivon. Tämän savuisuus on todella hyvää omaan makuuni. Toi mieleen hieman Ardbegin very young tuntemukset. Sherryviimeistely jätti hieman "tavallisemman" olon ja siltä olisi ehkä toivonut jotakin lisää tai poikkeavampaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti