Alkosta: Nøgne Ø # 100

Barley Winehan oli yksi niistä oluttyyleistä, joista en itse erityisemmin välitä. Monesti raskaan makean maltaisia ja alkoholikin saattaa uhota. Mutta kun viimeksi oli se Scotch Ale, josta en myöskään erityisemmin ylensä välitä, ja se oli silti erinomainen, niin miksi ei ottaa tähän väliin paras barley wine jonka tiedän?

Juu tässä päästään heti siihen, että eihän Ø # 100 ole barley wine. Itse voisin lokeroida tämän barley wineksi, varsinkin ikääntyneenä. Imperial IPA on se lokero, johon tämä kait myös lokeroituu, mutta minusta tässä on niin suuri mallasveto (ja makeutta), että humalainen barley wine menee yhtä hyvin. Makuasioita sanoi... enkä ole oluttyylin viilaaja....

Muutama viikko sitten maistoin tästä noin neljä vuotta kellarissa olleen yksilön ja tämä oli saanut reilusti imelää maltaisuutta ja pehmeää tummaa kuivattua hedelmäisyyttä, sekä humalointi oli pehmennyt taka-alalle. Nyt maistossa on Alkosta 9,52€ irtoava tuore yksilö erästä 1740A, joka on pantu 4.1.2017. Oluthan on nimetty Nognen sadannen oluterän mukaan. Kuvat on nyt mitä on, koska oluthetki tuli ex temporena ja oli sen verta nautinnollinen, että kamera ei kerkinyt mukaan.

Nøgne Ø # 100, 10% (batch# 1740A)

Tuoksu on kutsuvan maltainen, paksun fariisisokerinen, jossa humalan katkeruuden voi aistia havuina, sammaleina ja mietona lakritsina. Paahteisuutta on ja se on sellaista rapeaksi paahdetun miedon makean ja tummahkon leivän tuoksua. Tasapaino on tässä upea – sopivasti makeutta, paahteisuutta, humalaa ja maltaisuutta.

Maussa mennään samoilla viitoilla, eli maltaisuus ja humala käsi kädessä ja hienosti sovussa. Leipää, makeaa leipää, greippiä, kahvia, fariinisokeria, miedosti lakritsia, tummia hedelmiä, havuja.... huh. Onpa makuja kerrakseen. Suutuntuma paksuhko ja hieman siirappinenkin, mutta ei tahmea. Hiilihapotkin sopivan alhaiset. Onko tässä mitään parannettavaa? Kypsytettyyn versioon verrattuna selvästi humalaisempi ja vähemmän makea. Minusta tämä on tuoreena parempi. Loistava olut.

Alkosta: Founders Backwoods Bastard

Jännän äärellä. Foundersin olut, joka on taas kypsytetty tynnyreissä. Jokunen aika sitten Founders julkaisu lisää tynnyrikypsytetyn sarjan oluita. Toivottavasti saamme nauttia niistä Suomessakin. Ennen niitä kuitenkin tämä vaatimattomat 100/100 Ratebeerissä saanut Scotch Ale -tyylin edustaja.

En ole itse Scotch Alen ystävä. Yleensä niissä tökkii makeus, imelähkö ohut maltaisuus, tai alkoholisuus. Tai sitten olen maistellut vain vääriä oluita. Tämä takametsien paskiainen on tynnyrikypsytetty ja olisiko jopa bourbontynnyreissä, joissa on ollut jo myös skottiviskiä. Tarkempia speksejä en tiedä, mutta maine ainakin puhuu jo oston puolesta. Pullo ostettu Alkosta, hintaan 7,99€.

Founders Backwoods Bastard, 11,1%

Tuoksu on runsaan kermakaramellinen, toffeinen ja kaurakeksinen. Tammitynnyrin mausteinen tammisuus tulee vahvasti kermatoffeen kera. Maitokahvia ja miedosti makeaa maitosuklaata. Tuoksu on aika makean oloinen ja reilun tamminen. Selkeästi makean maltaista kypsytetyn oluen aromia.

Maku puolestaan ei lyö niin makeana ja toffeisena kuin tuoksun jälkeen odotin. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hiemanm kuohkeakin. Vähän hiilihappoja. Maitokahvia, kermakaramelliä ja makeaa maltaisuutta. "Keltaisen" skottiviskin aromiakin. Keskivaiheilla kuivattava mieto paahde ja kevyt katkeruus. Jälkimakuun mennessä lisää tammisuutta vaniljan ja kookoksen kera, sekä kuivattua hedelmäisyyttä.

Makeutta löytyy, etenkin alussa, mutta hienosti se taittuu loppua kohden, eikä alkoholisuus häiritse missään vaiheessa. Hieno olut, paras maistamani kategoriassaan.

Johnnie Walker Select Casks - Rye Cask Finish

Jälleen blendiä lasissa. Ja siltä hyvin tunnetulta brändiltä, jolta olen maistanut jo moooonta blendiä. Jospa löytyisi uusi suosikki Blue Labelin rinnalle.

Ensinnä pieni huomio – nyt on kyseessä Johnnie Walkerin Select Casks -sarjan Rye Cask Finish, ei siis Alkosta löytyvä Blenders' Batch Red Rye Finish. Speksien mukaan nämä kaksi ovat aika lähellä toisiaan, mutta tämä otsikon viski on ikämerkitty kymmenellä vuodella (Blender's versio on NAS) ja vahvempi prosenteiltaan (Blender's versio 40%). Siis paljon mielenkiintoisempi.

Cardhun mallasviskin ympärillehän tämäkin rakentuu. Kypsytetty ensimmäisen täytön bourbontynnyreissä ja viimeistelty ruisviskitynnyreissä. Viimeistelyaikaa ei kerrota, toisin kuin blender's batchissa se on 6kk. Tämä otsikon viski irtoaa maailmalla n. 55-60€ hintaan.

Johnnie Walker Select Casks - Rye Cask Finish, 46%

Tuoksussa runsas ruisviskin mausteisuus. Jopa sen verran paljon, että voisi helposti luulla ruisviskiksi. Neilikkaa, kanelia, tammea, vaniljaa ja hyvin kevyt hapan maustekakkuisuus (piimäkakku). Ruisviskitynnyri peittää blendin muut aromit allensa Minusta oikein hyväkin tuoksu, mutta tykkäänkin ruisviskistä.

Maussa rukiinen mausteisuus myös dominoi ja 46% vahvuuden aistii hyvällä tavalla. Ei siis tyypillisen vetinen blendi kuten esim samaisen brändin punainen, vaan vahvempi, intensiivisempi ja tietty mausteisempi. Mausteina ne samat kuin tuoksussa. Hieman tulee alkoholinen tausta mukana, ikään kuin vahvempaa nuorta ruisviskiä olisi laimennettu. Silti, kokonaisolemus on minusta hyvin positiivinen yllätys. Mikäli ruisviski (ja vielä nuorehko) ei ole makuusi, niin et todennäköisesti arvosta tätäkään.

Ruosniemi Viikate Pohjoista Viljaa lager

Ruosniemen jo jokunen aika sitten lähettämä paketti sisälsi mm. tämän otsikon uutuuden, joka saa Viikate-bändistä tykkäävät varpailleen. Itsekin diggailen kyseistä bändiä kohtalaisesti, vaikka mikään fanaattinen fani en olekaan.

Jos en väärin muista, niin tämä olut on julkaistu Kouvolalaisen bändin 21-vuotisen uran kunniaksi. Ruosniemen panimon Antti Isomäen ideasta tämä lähti. Julkistus oli Helsinki Beer Festivaleilla huhtikuun alussa ja muutoin tätä löytyy kait ravintolavalikoimista ja K-kaupoista. Tyyliltään rehti lager, ilman sen kummempia kikkailuja. Speksejä en tosin sen kummemmin tiedä, ainakin maitokauppavahvuista.

Ruosniemi Viikate Pohjoista Viljaa lager, 4,7%

Tuoksu on puhtaan viljainen, kevyen humalainen ja kevyesti keksinen. Humala tuo kevyttä ruohoisuutta, joka on myös kuivan oloista. Hyvin miedosti kukkaishunajaa. Pikkaisen maltaista pölyisyyttä. Kokonaisuus kuitenkin laadukkaan oloinen ja raikas lagertuoksu.

Maussa ollaan täysin samoilla linjoilla – maltaisuutta, joka tuo vaalean keksin, vaalean "kevyttä" leipää ja ripauksen hunajaa. Mukana miedosti ruohoisuutta ja hento keltainen hedelmäisyys. Suutuntuma sopiva lagerille, ei vetinen ja raikas. Hiilihappoja kohtalaisen pljon. Jälkimaku kevyt, hyvin miedosti katkera ja viljainen. Hyvin tavallinen "pienpanimo"-lager, jossa makua on enemmän kuin bulkissa.