Matkaraportti Espanjasta 5/2017

Lyhyt raportti Espanjareissulta. Benalmadenassa vietetty viikko, jonka jälkeen Fuengirolaan. Benalmadenassa oli viski & olutystävälle pari paikkaa, jotka tsekata lomailun ohessa. Nämä löytyy jo aiemmista raporteistani. Valitettavasti näissä ei ollut mitään kotiinviemisiä, tarkistin paikat lähinnä "löytöjen" merkeissä. Onhan täällä edelleen edullisempaa kuin Suomessa, mutta ei ollut tarvetta perustavaralle.

Välissä tuli käytyä myös Gibraltarissa. Tuolla onkin sitten suurin osa edullisempaa. Punnissahan hinnat ovat, mutta silti perustaso on edullisempaa. Gibraltarin kaduilla kannattaa kävellä kujia läpi, näistä kun löytyy useampi putiikki, jossa viskejä myydään. Mitään superupeita löytöjä ei tosin enää ollut, mutta esim Laphroaigin 18yo irtosi 48 punnalla (monessakin paikassa), Lagavulin 16yo 35 punnalla ja oli siellä parit Balvenietkin kuten 21yo portwood (vahvempi versio) ja peated cask 99 puntaa. Double wood oli 27 puntaa.

Fuengirolassa ei ollut uusia viskimestoja, mutta yksi uusi olutkauppa oli. Tämän nimi oli Los Zarcillos ja se sijaitsee Fuengirolan lounaispuolella osoitteessa Av. Condes de San Isidro. Täällä oli aikahyvä valikoima paikalliseksi paikaksi, reilusti belgejä, hollantilaista, amerikkalaisia, paikallisia ja useita muitakin. Hintataso oli Suomea edullisempi, mutta jotkin belgit olivat kyllä ruokakauppoja kalliimpia. Esim. Karmeliet 2,6€, R10 3,4€, Rodenbach Vintage 2013 iso pullo 9,9€.... monet oluet olivat siinä 2-4€ välimaastossa. Koska olin jo ostanut muualta joitain pulloja jääkaappiin, niin täältä tarttui vain Rodenbachin Caractere Rogue ja Karmeliet.

Licoreria La Latina Fuengirolassa (Fugen ja Las Lagunasin kulmilla) myi hyvään hintaan parempia viinejä. Tuolta tarttui kuutama kotiin viemisiksi. Myös Appletonin 21yo rommi tarttui mukaan edulliseen 96€ hintaan. Samoin Johnnie Walkerin Blue Label 20cl pullo 30€. Muutoin näissä oli kyllä hintataso noussut, kuten kaikkialla muuallakin viskien kanssa. Japanilaiset Yamazakin 12yo oli tätä nykyä 110€! Ostin sen kaksi vuotta sitten olisiko ollut 50€ tienoilla. Pikkasen hinta noussuta. Vielä on lomaa jäljellä, joten saa nähdä jos vaikka johonkin vielä törmäisi. Alla kuvasta jo laukkuun tarttuneet painot.

Costa del Sol, Espanja 2015 – matkaraportti ja päivitystä tarjonnasta

Kesäloman ensimmäinen osuus alkaa olla koettu ja edellisen vuoden tapaan osa siitä kului Espanjan lämmössä. Suomessa kesä ei ole ollut kovin imarteleva tähän saakka, ainakaan ilmojen puolesta, mutta Espanjassa riitti lämpöä senkin edestä – eipä tarvinnut pahemmin sääkarttoja luntata, kun tiesi mitä päivä tuo tullessaan ilmojen puolesta. Rannikolla lämpimät (kuumat) kelit ovat ihan mukavia, sillä tuulenvirtaukset tuo yleensä raikkaampaa ilmaa, mutta heti sisämaahan mennessä tuollainen 35 asteen helle on kyllä tuskastuttavan kuuma.

Tällä kertaa matkasuunnitelmiin yhdistyi muutama sisämaan kaupunkikierros yleisen leppoisan oleskelun lisäksi. Rondan kaupunki oli nätti ja hieno rotkoineen, mutta ei loppujen lopuksi tarjoa paljoa uutta espanjalaiseen valkoiseen peruskaupunkiin nähden. Näkemisen arvoinen, mutta lapsiperheen kanssa (rattaat) hieman hankala liikkua rotkoilla.

Sen sijaan Jerezin alue onkin sitten asia toinen, varsinkin tällaiselle hyvien juomien ystävälle. Varsinaiseen sherryalueeseenhan kuuluu kolme kaupunkia, mutta me keskityimme tällä kertaa lähinnä Jerez de la Fronteran kaupunkiin. Bodegoineen ja tunnelmaisine kuppiloineen tämä kaupunki on ihailtava. Kirjoitan oman raportin bodega-vierailuista, joten en tässä sen kummemmin raapustele kokemuksista, mutta voin kyllä lämpimästi suositella vierailua kyseisillä viinivarastoilla/viinitiloilla.

Jerez de la Frontera on hintatasoltaan säilynyt yllättävänkin kohtuullisena kaupunkina – turistikohteista huolimatta, tuolta löytää suurimmaksi osaksi hyviä perinteisiä bodega-kuppiloita, joista suoraan tynnyristä lorautettu sherrylasillinen maksaa huokeat yhden euron verran. Kaiken lisäksi, saat vielä yhden pinchon (tapaksen) kylkiäisiksi. Siis old school meininkiä, kun juoman yhteyteen saa edelleen pientä purtavaa.

Jerezistä matkasimme rannikkoa kohti El Puerto de Santa Marian kautta Cadiziin. Cadiz on ihan kiva rannikkokaupunki, josta löytää hyviä rantoja ja vanhanaikaista kulttuuria. Tuolla ei kuitenkaan tullut vietettyä kovin pitkää aikaa, mutta rantoja voin suositella lämpimästi – oli melko mukava uida huikeissa aalloissa ja kuivatella hyvin hoidetuilla hiekkarannoilla.

Paikallinen kahvila

Why so serious?

Päivityksenä Costa del Solin viski- ja oluttarjontaan voisi todeta lähes kaiken olevan ennallaan vuoden takaiseen raporttiin. Muutamissa liikkeissä oli jopa tarjonta hieman supistunut. Fuengirolan liikkeet olivat aika lailla hintatasoltaan entisellään ja tarjontakin oli kutakuinkin samalla tasolla. Licorería La Latina, Supercaro ja Licoreria Rafael ovat liikkeet, jotka tarjoavat runsaimmat valikoimat viskeissä, rommeissa ja muissa väkevissä. Näiden lisäksi löytyi yksi itselleni uusi liike, Vom Fass Fuengirola.

Vom Fass ilmeisesti ostaa suoraan tislaamoilta ja viinitilolta tynnyreitä, joita sitten tynnyröi pienempiin "tarjoilutynnyreihin" omiin liikkeisiinsä. Näissä pienissä tynnyreissä esimerkiksi viski ei enää kypsy, sillä tynnyrit on käsitelty tarjoilusäilytystä varten. Fuengirolan liikkeessä oli tarjolla muutama viski, rommi, brandy ja viini, joista itse pullotin pienet pullot nuorta turpeista Ledaigia ja puolikuivaa Amontillado-sherryä. Juomia myytiin per 100ml ja pullokoon sai itse valita runsaasta valikomasta. Ei erityisen halpaa, mutta mielenkiintoista. Ja toki kaikkia juomia sai maistaa.

Olutliikkeitä ei tuolta edelleenkään tietääkseni löydy, mutta onneksi ruokakaupoista löytyy kohtalaiset valikoimat varsinkin belgialaisia ja saksalaisia oluita. Hintataso on myös säilynyt kiitettävällä tasolla, sillä ne mitä hyllystä löytyy on pääosin alta kahden euron pullolta. Parhaimmat valikoimat oluita löytyi isoimmista marketeista kuten Carrefour, Eroski ja Maskom.

Muista rannikkokaupungeista tuli vierailtua Marbellassa ja Benalmadenassa. Näidenkin kaupunkien tarjonta oli säilynyt kutakuinkin ennallaan. Benalmadenan pienempien liikkeiden vanhemmat pullotteet tosin loistivat nyt poissaolollaan. Marbellassa viinien ystävien kannattaa poiketa Casa Pablossa ja Casa Santissa. Näistä löytyy hyvät valikomat viinejä ja Casa Pablossa lisäksi myös rommit ja viskit olivat kohtalaisen hyvin edustettuina.

Lentokentän tarjonta ei enää pääse yllättämään valikoimallaan, saatika sitten hinnoillaan. Hirveät hinnat. Esimerkkinä Lagavulin 16yo 70€. Saman sai Fuengirolasta 42€:lla. Onneksi tuolta löytyi kuitenkin muutama hyllyllinen sherryjä, joista kotiutin Gonzales Byassin Matusalem 30yo Oloroson.

Muita tuliaisia reissulta tarttui hassusti käymässäni kahvilasta aamukahvilla. Kahvilan hyllyillä oli useampi vanhempi pullote viskejä ja konjakkeja ja yksi aamu kysyin josko he myisivät minulle yhden pullon joka oli vielä kiinni. Pienen juttutuokion (ja soiton omistajalle) jälkeen saatiin Bowmoren vanhemmalle Cask Strenght pullotteelle hinnaksi 40€. Aamukahvillakin voi siis tehdä hyviä diilejä. Hyvä reissu kaikin puolin, seuraavassa raportissa kerrottaneen tarkemmin bodegavierailusta.

Fuengirola, Costa del Sol, Espanja – matkaraportti ja päivitystä tarjonnasta

Viiden viikon kesäloma on jo mennyttä aikaa ja täytyy sanoa, että oli kyllä aika hieno kesä - niin Suomessa, kuin Espanjassakin. Mahtavan lämpimät ja kauniin aurinkoiset ilmat helli oluen ystävää Suomessa tänä kesänä ja kyllä se painotti nautiskelun oluen ääreen viskin sijaan. Vaikka upeimmat ilmat ja jopa yli 30 päivän hellejakso oli ohi oman kesäloman vasta alettua, niin ei kyllä haitannut tippaakaan kun oli saanut auringosta nauttia. Aurinkoisia päiviä riitti kyllä suurimmaksi osaksi lomallakin, mökkireissulla alkuun, ja myöhemmin viikkoja auringosta piti huolen Espanjan ilmasto.

Viimeksi tuli Aurinkorannikolla käytyä viime kesänä, jolloin reissu oli hieman lyhyempi, mutta nyt oli runsaasti aikaa. Viski- ja olutharrastajan silmin suurimmaksi osaksi kaikki oli niin sanotusti ennallaan, mutta jotakin oli myös muuttunut. Vaikka alkuun ajattelin etten tuolla paljoa jaksaisi liikkeitä kierrellä tai etsiä, niin toisin kävikin. Oli mukava kierrellä kyliä ympäriinsä ja pienellä vaivalla google toimi hyvänä suunnannäyttäjänä alan kaupoille.

Fuengirolasta löytyy neljä "viinakauppaa", joissa viskejä etsivän kannattaa käydä tarkistamassa valikoimat. Licorería La Latina löytyy kahdesta osoitteesta: Calle Francisco Cano 26 ja Camino viejo de Coin. Näistä ensimmäinen on mielestäni parempi valikoimiltaan. Tämä liike osoittautui halvimmaksi viskien suhteen. Vai miltä kuullostaa HP12yo 27,96e, Lagavulin 16yo 42,90e, Ardbeg TEN 1l 39,95e, Laphroaig 10yo 29,95e? Minusta kuullostaa hemmetin sopivalta. Vaikka hieman erikoisemmat pullotteet loistivatkin poissaolollaan, niin kyllä tuolta perusmaltaat kantaisi kotiin ilomielin.

Toiseksi paras kauppa ja ehkä valikoimiltaan paras, oli Supercaro, joka on Avd. San Jose ja Avd. Ramon y Cajalin risteyksessä. Tuolla löytyi kohtalainen valikoima, jonka seassa oli muutama erikoisempi pullote. Tuolta saattoi löytää myös tislaamojen perusvalikoimien vanhempia pullotteita. Hintataso oli joissakin tuotteissa hieman kalliimpi, mutta monia oli myös melko samaan hintaan kuin La Latinassa. Tässä liikkeessä oli mukava henkilöstö, joka mm. jakeli ilmaista viskiä.... ainakin yhden pullon verran.... no 20cl, mutta hei, silti! Muutaman viikon aikan kävin tuolla useampaan otteeseen ja juttelin omistajan kanssa niin paljon, että tämä antoi minulle läksiäislahjaksi Johnnie Walkerin 18yo Gold Labelin.

Viimeisenä ja huonoimpana on Licoreria Rafael, Calle España 17 kohdalla. Tuolla oli kyllä muutama vanhempi pullo hyllyllä, mutta hinnat olivat hieman korkeampia jo. Lisäksi valikoima ei ollut kovin kummoinen laajuudeltaan.

Oluen ystävän silmin homma oli varsinaisten olutkauppojen suhteen köyhää. Ainoa varsinainen olutliike joka tuolla oli vielä viime kesänä, oli sulkenut ovensa (Avenida de los Boliches 22 kohdilla). Harmitti. Liikkeellä oli kuitenki melkoinen kasa belgialaisia ja saksalaisia oluita hyllyssä. Puutetta paikkasi tosin paikalliset ruokakaupat, sillä isoimpien markettien hyllyiltä löytyi kyllä kohtalaisen hyvät valikoimat, etenkin kun alkoholivahvuudelle ei ole asetettu rajaa. Näin ollen hyllystä löytyi laadukkaita vehnäoluita, belgialaisia, saksalaisia ym. ja vielä erittäin hyvään hintaan. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Ruokakaupan valikoimaa

Jos Fuengirolan valikoimat ei riitä, tai haluaa laajentaa etsintöjään samalla kun seilaa rannikkokaupunkeja, niin Marbellasta, Benalmadenasta ja Torremolinoksesta löytyy myös muutama kauppa josta viskejä voi etsiä. Marbellassa viinikauppa Casa Santi ja Casa Pablo tarjosi jonkinlaisen valikoiman. Kolmantena hieman huonommalla valikoimalla löytyi Licoreria Cuevas. Hintatasoltaan nämä oli hieman kalliimpia kuin Fuengirolan kaupat, mutta niistäkin löytyi joitain mielenkiintoisia peruspullotteita ja muutama erikoisempi.

Benalmadenasta löytyy Supercaron toinen myymälä, jossa minusta oli hieman suppeampi valikoima kuin Fuengirolan myymälässä. Mielenkiintoisempi kauppa löytyi kuitenkin aivan rantakadun lähettyviltä. Nyt en vain millään muista nimeä...Rocio? No joka tapauksessa tuolta löytyi muutamia vanhempia pulloja ja halpoja rommeja. Rommit jäi kuitenkin hyllyyn matkalaukkujen rajatun koon vuoksi. Kyllä sieltä viskipullo kuitenkin löytyi...

Torremolinoksen viskikaupat oli ehkä huonoimmat. Tai ainakin ne mitkä minä löysin. Molemmat kaupat oli aivan juna-aseman kupeessa, mutta vain toinen näistä oli varteenotettava. Ei tuoltakaan mitään erikoisia pulloja löytynyt hyllyistä, mutta peruspullot tuoltakin ostaisi.

Reissulla tuli nautittua jonkin verran sherryjä. Joka ruokakaupasta löytyi muutama pullo, yleensä kaikista tyyleistä ainakin yksi. Parempia valikoimia löytyi tietenkin varsinaisista viini- ja viinakaupoista, joita jo edellä tuli listattua. Sherry korvasi täysin viskin maistelun, sillä se sopi paremmin lämpimään ilmastoon ja ruokakulttuuriin. Näistä ei tullut mitään erityisiä nootteja kirjattua, mutta mainittakoon, että yhtäkään huonoa ei tullu maistettua. Parhaimpana jäi mieleen Gonzalez Byass Oloroso Alfonso, Palo Cortado ja suoraan tynnyristä kaadettu Montes de Malaga (Malaga viini).

Gonzalez Byass Alfonso

Halpaa tynnyriviiniä

Vas. oloroso ja oik. Leonor palo cortado (Gonzalez Byass)

Ravintolakulttuuri tuolla on melkeinpä parasta antia. Ei siis viskin, oluen, tai viini puolesta, vaan ihan ruoan. Hintataso on sen verta alhainen, että joissakin paikoissa tuli halvemmaksi syödä raflassa kuin kämpillä tekisi omat pöperöt. Joka aamu tuli käytyä eri kahviloissa aamiaisella (espanjalainen kahvi on herkkua) ja melkeinm joka päivä tuli muutoinkin syötyä ulkona useampaankin kertaan. Parhaat ruokakokemukset tietenkin saa paikallisista ravintoloista ja alle 10e hinnalla syö monessa paikassa, jopa kolmen ruokalajin menun.
Tulihan sitä tietty itsekin tehtyä muutamat kerrat pöperöt, mutta tuli sen verta oltua liikkeellä, että oli helpompi syödä ulkona.

Aamupalaa...

Itsetekemää pääruokaa (Sherrypata)

Välipalaa...

Kapakoista / kahviloista ei kannata laadukkaampia paljon odotella. Tietysti poikkeuksiakin löytyy, mutta paikalliset eivät ymmärrä paremman oluen päälle, varsinkaan kun perusolutta saa baareista 0,5-1,5e hintaan. Se riittää janoisille työmiehille siestajanoon.

Näinpä itse ostin paremmat oluet ruokakaupoista ja nautin ne muhkeilla näköaloilla omalla terassilla. Ja pojat ne muuten maistui hyvältä. Suurin osa oluista oli jo ennestään tuttuja, ulkolaisia, mutta muutamat paikallisetkin tuli ostettua ja toki baareissa tuli tilattua myös paikallista perusolutta, joka lähes poikkeuksetta maistui mäskikerroksen läpi nopeasti valutetulta vedeltä. Pahaa. Muutama kuva juoduista oluista:

Tuliaiset tuli ostettua maista, sillä muistelin ettei Malagan lentokentän valikoimiin ole luottamista. Niinhän se sitten olikin, kallista ja huonot valikoimat. Ei siellä ollut edes mitään tarjouksia niinkuin yleensä. Ei edes niitä NAS ROCK BLACK SUPER BLAA blaa....
Viineistä pitäville saattaa jotakin sieltä löytyä, mutta pääosin kaikki oli kalliimpaa kuin maissa. Lennollekin tuli ostettua 7e sämpylä.....

Perustylsä lentokenttävalikoima

Kyllähän tuolla kelpasi. Ja kelpaisi vielä lisääkin, vaikka kyllä se teki hyvää melkein kolmen viikon jälkeen tulla takaisinkin kotia. Tuliaisetkin tuli hyvin perille, vaikka laukuissa olikin muutamat pullot lentokenttätyöntekijöiden näpistyshoukutukseksi. Tuliaisiksi tuli sherryä, muutamat viskit ja köntti Serrano-kinkkua.

Fuengirola Elokuu 2013

Pitkästä aikaa tuli käytyä Fuengirolassa. 13 vuotta sitten tuli asuttua kyseisessä paikassa muutama vuosi. Etukäteen siis tiesin, että tuolta ei kauheasti viskinystävän kannata erikoisia pulloja etsiä, eikä pahemmin erikoisia oluitakaan. Niinhän se sitten meni, yhtään viskiä en sieltä mukaan ostanut ja keskityinkin ihan kaikkeen muuhun.

Huurteinen maistui rannalla

Muutamia alkoholiin erikoistuneita liikkeitä siellä oli, mutta nämä ovat erikoistuneet lähinnä limuviinoihin. Yksi olutkauppakin löytyi (Avenida de los Boliches 22 kohdilla), mutta sieltäkään en viitsinyt mitään erikoista ostaa mukaan. Muutama vehnäolut rannalle kuitenkin tarttui, kylmänä kun sai. Hinnat tuossa liikkeessä oli vaihtelevat, jotkin jopa Suomen hinnoissa. Muutoin valikoima oli ihan hyvä, olisiko noin 150-200 erikoisolutta ympäri maailman, painottuen Belgialaisiin.

Ne muutamat viinakaupat, joissa voisi jotain perusostoksia tehdä (ja mahdollisesti saada joku vanhempi tisle), oli osoitteissa Avd. San Jose ja Avd. Ramon y Cajalin nurkassa, Calle Francisco Cano 31 (Licoreria La Latina) ja Calle España 17 (Licoreria Rafael). Näiden lisäksi muutamissa "Tabacos"-myymälässä (tupakkakaupat) oli joitakin pulloja, osassa jopa peruspulloista poikkeavia. Tietysti myös Corte Ingles (Hipercor ja Supercor)- sekä Eroskikauppaketjuissa oli jonkinlainen ala-arvoinen valikoima. Näissä kauppaketjujen olutosastoilla saattoi kuitenkin löytää jopa hyviä erikoisia oluita varsin edulliseen hintaan (esim Old Tom original Ale 1e). Rantakadun "viinakaupat" kannattaa jättää väliin kalliin hinnan ja surkean valikoiman vuoksi.

Malagan lentokenttä on kokenut uudistuksen viimekerrasta kun kävin. Laajentunut kenttä ei kuitenkaan tarjonnut mitään kovin erikoista, vaikkakin viskivalikoima oli kasvanut. Mitään pulloa ei kuitenkaan tälläkertaa mukaan tarttunut, vaikka muutamia edullisia tarjouksia olikin.

Muutama hyvä olut tuli nautittua ja muutamat hyvät makeat viinit tyyliin Malaga Dulce. Nämä olivat oikein hyviä (varsinki huurteinen kylmä olut, kuumalla rannalla), mutta kuten sanottu, tälläkertaa keskityin vapaa-aikaan enemmän ja jätin vähäisetkin arvostelut tekemättä. Mainittakoon, että tätä Malaga Dulce viiniä (jota on muutamia eri tyylejä PX:stä- Finoon) sai noin 1-2e hintaan täysi copitan monestakin paikasta. Maistelin varmaan 5-7 erilaista ja parhaita oli Malaga Virgen Pedro Ximenez.

Vehnä-Paulaa festareilla

Yhdelle "olutfestarillekin" pääsin osallistumaan, sillä Fuengirolassa oli juuri meneillään paikallinen Octoberfest. Tämä oli kylläkin hyvin pienimuotoinen tapahtuma Sohail-linnassa ja tarjolla oli muutamaa olutta, näistä mainittakoon erilaiset Paulanerit. Hyvältähän nämäkin maistuivat mukavassa seurassa. Siellä tuli riipastua reissun ainut keskivahva kännikin (nimimerkillä riippuköysilaskuakin illanmittaan harrastanut).

Hintataso yleensäkin Fuengitrolassa on vielä maltillista verrattuna Suomen hintoihin. Pubeissa ja baareissa saa vielä 1e hintaista tuoppia kunhan osaa etsiä pikallisia mestoja. Aamupalat kahveineen on myös paljon halvempaa. Itse kävin joka aamu paikalliseen tapaan "ulkona" amupalalla, sillä se on siellä edullista ja mukavaa (lämpimät aamut). Esimerkkinä iso kroisantti voilla ja hillolla + maitokahvi maksoi muutamissa paikallisissa 2e. Maitokahvin hinta keskimäärin vaihteli  yhden ja puolentoista euron välillä.

Aamiainen

Malaga Dulce PX