Rochefort 8 & 10

Nämä kaksi olutta halusin ottaa erilleen pienestä belgitaistelusta, joka käytiin mökillä ollessani. Muistan joskus kauan sitten (ehkä 2002) kun olin aika alkutaipaleella tässä olutharrastuksessani, ja käppäilin paikalliseen Alkoon (Riihimäellä) etsien jotakin erikoista ja ehkä hieman haastavaakin. Katse kiinnittyi hyllyllä lymyilevään vanhan tyylikkääseen pulloon. Tartuin pullosta ja menin kassalle.

Kotona en kauaa malttanut mieltäni kun kyseinen pullo piti korkata. Ehkä hieman hassua, ja saattaa olla hieman irstastakin kertoa, mutta kyseinen olut tuli nautittua täysintunnolla ja siltikin muistan kuinka vahvasti olut tuoksui makealle ja hiivaiselle. Runko oli tuhti ja hitaastinautittava. Tykästyin olueen aika kovastikin. Tuolloin tämä kyseinen Rochefort 10 oli ensimmäisiä luostarityylisiä oluita joita olin koskaan maistanut.

Nyt on kyseisiä Rocheforteja nautittu useampi matkan varrella ja yksi niistä mökillä rinnakaismaistelussa pikkuveljensä Rochefort 8:n rinnalla. Tämä kyseinen yksilö oli Tallinnasta löytänyt tiensä kaappiini joskus 2012 loppupuolella. Viimeisimmän maistelin muutama päivä sitten kaverin kanssa, kun Alkokin otti tuotteen pääsiäisvalikoimiinsa hiljattain. Toki kohtalaisen suolainen hinta, reilu 6e, hillitsi ostettujen kappaleiden määrää. Muistaakseni Tallinasta kyseinen pullo lähti noin 3e hintaan.

Kertauksena mainittakoon, että tämän panimon kolmen "suuren" oluen (6, 8 ja 10) ero on alkoholipitoisuus sekä maltaiden paahtoaste, 10:n ollessa tummin ja vahvin. Oluen numero tulee ominaispainoasteikosta. Tämä ominaispainohan määrittää vierteen tiheyden suhteessa veden tiheyteen. Esimerkiksi Rochefort 6 oluella tämä on noin 1,060, Rochefort 8:lla puolestaan noin 1,080. Mitä suurempi ominaispainoluku, sitä vahvempi myös olut on.

Rochefort 10, 11,3%

T: Leipämäisiä leipomofiiliksiä, mutta lisänä happamampaa hiivaa ja hedelmäisyyttä. Tumman luumuisia ja rusinaisia piirteitä, sekä kellarista utuisuutta, sitrusta ja belgihiivaa. Vahva, mutta myös hentoutta mukana. 

M: Samoilla linjoilla kuin tuoksu. Hiilihappoa löytyy sopivasti. Suutuntuma täyteläinen ja kuohkea. Mallas ja hiiva hienosti tasapainossa. Lisäksi hieman hapanta hedelmää käyneenä. Jälkimaussa hiivaa, mallasta ja mietoa paahtoa. Oikein hyvää.

Rochefort 8, 9,2%

T: Miedompi kuin 10 (ylläri). Vähemmän hiivaa ja imelyyttä. Kuitenkin myös löytyy imelää mallasta ja makeaa hiivaa. Lisäksi päärynäistä hedelmäisyyttä ja luumuisuutta. Mietoa kellarimaisuutta. Raikkaampi ja kevyempi kuin isoveljensä. 

M: Maussa tulee kympin tuntumat, mutta myös miedompana. Raikkaampaa maltaisuutta, kevyempää hiivaisuutta ja kypsää luumua. Suutuntuma hieman kepeämpi ja hiilihappoisempi. Jälkimaussa banaania, taikinaa ja hieman ruohoisuutta. Kevyempi versio kympistä, mutta myös hyvää.

Molemmat erittäin hyviä, mutta kyllä se kymppi vain on kymppi tässäkin tapauksessa.