Kolmen neitsyeen taival

Viime kerrasta onkin aikaa, kun tuli kokeiltua neitsyttä. Markkinoilla nämä tuntuu olevan nousussa, sillä ainakin tislaamot ovat alkaneet kokeilemaan enemmän täysin puhtaalla ajatusmallilla. Jaa mikä? No tietenkin uudessa tammessa kypsytetyt viskit. Näitähän on toki ollut iät ja ajat, mutta enemmän ehkä niitä, jotka ovat enemmän tai vähemmän viimeisteltyjä, osakypsytettyjä, vatattuja ym. ym. versioita.

Nyt on kuitenkin tarjolla jo ihan ehtaa neitsyttä, täysin uudessa tammessa kypsytettyä viskiä. Ei siitä oikeastaan niin kauaa ole kun tuli maistettua yhtä täysin uusissa tammitynnyreissä kypsytettyä viskiä Glenmorangie Ealantaa. Kyseinen morangie oli mielestäni ihan onnistunut tuote. Näiden uuden puun kypsytyksien suhteen saa olla pienellä varauksella, sillä monesti niistä ei käy ilmi, onko tuote oikeasti kypsytetty kokonaan tai osittain uudessa tsammitynnyrissä, viimeistelty vain uudessa tammessa, vai kypsytetty tynnyrissä, jossa ei aiemmin ole ollut skottiviskiä (1st fill oikeastaan). Eihän sillä nyt sinänsä ole niin väliä, jos viski vain olisi maukasta, mutta tiettyjä ominaisuuksia voi odottaa jos kyse olisi täysin uudesta puusta.

Virgin Oak. Kuva: jesterkingbrewery.com

Nyt on hyvä hetki kokeilla kolmea virgin-viskiä rinnakkain ja teenpä sen vielä sokkona. Tiedän siis mitä viskejä on tarjolla, mutta maistelujärjestys on sattumanvarainen (sekoitettu) ja kaikki ovat minulle entuudestaan tuntemattomia. Peitinpä jopa silmät, jotta ei ulkonäkökään pääse yllättämään. Taitaa olla ensimmäinen kerta kun järkkään itse itselleni sokkomaistelun (vaimo hieman auttoi). Viskit on siis numeroitu 1-3 maistelujärjestyksessään ja nimike on lisätty tietysti jälkikäteen oikealle kohdalleen.

Otetaan vielä alkutietoina perusfaktat rivissä olevista viskeistä. Aakkosjärjestyksessä ensimmäisenä tulee Auchentoshan Virgin Oak. Kyseinen viski lanseerattiin viime vuonna (2013) ja on täysin uudessa tammessa kypsytettyä tavaraa. Ja korostetaan, täysin uusissa tammitynnyreissä. Harmi sinänsä, että kyseessä on ikämerkitsemätön viski sillä olisi ollut ihan mielenkiintoista hieman peilata makua ikään verratuna, mutta tuskin tuo kovin paljoa yli kymppivuotiasta on ottaen huomioon päivän trendin. Tämä on myös tuttuun Auchentoshanin tapaan triplatislattua tavaraa.

Seuraavana akkosissa on Benriach Virgin American Oak, joka on jo hieman iäkkäämpään ikään päässyt yksilö. 19-vuotta on kypsytystä takana, ei toki koko ikää uudessa tammessa, vaan tämä viski on nimenomaan viimeistelty uusissa tammitynnyreissä. UK markkinoille pullotettu, viski tislattiin 1994 ja pullotettiin tynnyrivahvuisena vuonna 2013.

Ja viimeisenä esittelyssä Glen Garioch Virgin Oak, joka on täysin uudessa amerikkalaisessa tammessa kypsytettyä viskiä Auchentoshanin tavoin. Tämäkin viski julkaistiin vuonna 2013 ja on niinikään ikämerkitsemätön viski. 6000 pullon voimin julkaistu viski on värjäämätön ja kylmäsuodattamaton. Tislaamon Master Blender Rachel Barrie kertoi tälle tulevan jatkoeriäkin, mutta vasta kun viski on sopivassa iässä.

Mukana on siis kaksi täysin uudessa puussa ja yksi vain viimeistelty, miksi näin? No koska halusin ottaa verrokkina sellaisen, jota ei ole kokonaan kypsytetty ja toisekseen kaapista ei löytynyt kolmatta samankaltaista yksilöä. Tai no, oli tässä vielä neljäskin mukana (Ealanta), mutta sitä kun on maistanut jo muutamia kertoja, niin jätin sen sokkomaistelun ulkopuolelle.

1. Glen Garioch Virgin Oak, 48%

T: Tuoksu on marmeladinen ja lämpimähkö. Hieman on ylikäyneiden hedelmien tuntua ja vanhaa toffeeta. Alta tulee nuorta maltaisuutta, joka on vaniljan höystämää. Hengitettyään lämmin käynyt hedelmäisyys muuttuu hieman raikkaammaksi ja puumaisemmaksi. Saatuaan tarpeeksi ilmaa on ihan kelpo, muttei monipuolinen.

M: Suutuntuma on paksuhko ja öljyinen. Voi rauhassa pidellä suussa, ei iske kova, mutta silti on sopivaa luonnetta. Maku alkaa aika pehmeänä ja liukkaana ja tuo alkuun hieman hapanta hedelmäisyyttä ja makeaa vaniljasokeria. Jälkimaussa jää tammipuu makeahkona ja semiöljyisenä. Hyvin lyhyt jälkimaku.


2. Auchentoshan Virgin Oak, 46%

T: Tässä on raaempaa puumaisuutta. Vastasahattua märkää puuta, hieman esanssista hedelmää (päärynä/rypäle), hieman kirpeähköä tuntua, joka on myös pistävähköä ja maltaista. Suklaata. Maltaisuus ja mausteisuus tuo tähän hieman nuorehkoa fiilistä. Ei nyt mikään erikoinen.

M: Tämä on kuivempi ja ohuempi kuin edellinen. Heti alusta tulee makeahkoa sokerista purkkihedelmää (rypäle) ja hieman pistävää kevyen katkeraa puumaisuutta. Suussa tämä on hieman pippurisempi kuin edellinen. Maltaisuus on nuorekasta. Puu tuntuu tässä kokonaisuudessaan isommalta.


3. Benriach 19yo 1994 Virgin American Oak, Cask# 4386, 55,3%

T: Jahas. Nyt on hieman syvempi fiilis. Paahdettua sokeria ja kuivaa tammea. Yhdistävä tekijä on vanilja ja kevyt sitruksisuus, mutta muutoin aika erilainen. Tässä maltaisuus on hieman laventelisempaa/saippuaisempaa, muttei häiritsevästi. Tuoksu on kypsemmän oloinen kokonaisuudessaan.

M: Paahtuneempi ja kypsempi alku. Nyt tammi on jotenkin tasaisempaa ja paremmin sulautunut. Mausteisuus on nyt monipuolisempaa eikä pelkkää vaniljaa. Tästä löytyy kookosta, vaniljaa, neilikkaa ja ripaus kanelia. Tammi ei jyräää mielestäni, vaan on aika sopivaa virginwood-kypsytetyksi. Kyllä melkein tästä veikkaisin näistä iäkkäimmäksi yksilöksi.


Kahden ekan tuoksussa oli paljon yhtäläisyyksiä kuten nuori viljaisuus, marmeladi, käynyt hedelmä ja raaka vanilja (tammipuu). Kolmas oli kypsemmän oloinen ja siitä tuntui löytyvän sellaista syvyyttä mitä kahdesta ekasta puuttui. Kolmas oli sellainen, jota voisin siemailla toistekin ihan hyvillä mielin eikä haittaisi jos pullo kaappiin eksyisi. Ealanta on kyllä helposti paras näistä kokonaan uuden tammen kypsyttämistä mitä olen maistanut.