"Rongoteus Ruista annoin, Pellonpecko Ohran casvon soi. Wirancannos Cauran caitzi mutoin oltin Caurast paitzi". -Mikael Agricola.
Juuri näinä hetkinä alkaa meidän porukan tynnyriprojekti olemaan loppusuoralla hankintaprosessilta ja päästään itse tynnyrin kimppuun täyttöhommiin. Enpä muista koska sitä on viimeksi 30 paperia allekirjoittanut yhtämittaan (jäsensopimukset). Nyt on sopparit postissa ja lähiaikoina matka suuntaa tislaamoporukkaa tapaamaan sopparin allekirjoitus meininkeihin. Projekti on ollut nyt vetämässä tämän vuoden helmikuusta lähtien, jolloin homma aloitettiin ihan varovaisella kyselyllä foorumeilla. Hienosti on siis päästy eteenpäin.
Saunanlauteilla saatu idea on polkaistu vauhtiin, kun Kyrö Distillery Company aloitti toiminnan huhtikuussa 2014 Isokyrössä vahassa meijerissä, jossa aiemmin valmistettiin mm. Oltermanni-juustoa. Nyt maidon ja juustojen sijaan pannuissa porisee aito ehta suomalainen ruistisle. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa tehdään kotimaista ruisviskiä myyntiin. Tarkemmin puhuttaessa, tislaamo valmistaa nimenomaan 100% ruistislettä, joka on harvinaisempi homma maailmanlaajuisestikin, sitä kun ei ole saatavilla. Kotimaisten markkinoiden lisäksi vientiä suunnataan alkuun Lontooseen, Berliiniin, Hongkongiin ja Tokioon.
Kaikille lukijoille tiedoksi, Kyrö Distillery Companyn tislettä on mahdollista maistaa jo muutamassa paikassa Helsingissä. Yksi näistä on pop-up bar Kyrönmaan Matkailun Edistämiskeksus (jatkossa KME), Kampissa. Baarilla on ainakin oma Facebook ryhmä/sivu, josta voi tsekkailla aikatauluja ym. Tällä hetkellä paikka on auki keskiviikosta lauantaihin kello 18:00-23:45. Paikkana ihan viehättävä pikku baari tarjoaa oman tisleensä lisäksi muutaman muun viskin (ja ruisviskin) ja tietenekin läjän viskipitoisia drinkkejä. Muutama olutkin taisi olla listalla.
Itse olen käynyt paikassa muutaman kerran, ensimmäisellä kerralla tapaamassa tislaamon toimitujohtajaa Miika Lipiäistä ja toisella kertaa ihan viihteen merkeissä Glenfiddich maisteluillan jälkeen. Tisle tuli maistettua ensimmäisellä kerralla, joka oli muutenkin hieman "bisneshenkisempi" tapaaminen. Tisleellä on ollut Miikan mukaan hyvin kysyntää ja itsekin tuli todettua, että kyllähän tuo ihan kelpo tavaraa jo sellaisenaan on varsinkin drinkeissä. Hyvä uutinen on se, että kyseistä Juurta saadaan pian ostaa Alkostakin (ainakin Arkadiasta) ja vieläpä todennäköisesti kohtalaiseen hintaan. Jos kuulemani toteutuu, niin taitaa yksi pullo päätyä omaankin hyllyyn.
Muutoin tapaamisessa tuli keskityttyä tynnyriprojektin höpinöihin ja samassa juteltiin hieman yleisestä tilanteesta viskin ja etenkin ruisviskin näkövinkkelistä, jonkin verran tynnyreistä ja tulevista tapahtumista ym. Ensimmäistä ruisviskiä ollaan näillä näkymin saamassa vuonna 2017 (EU:n mukaan sitä saa kutsua viskiksi kolmen vuoden jälkeen), eli hieman saadaan vielä odotella varsinaista h-hetkeä. Juuren lisäksi tuli maistettua Bulleit ruisviskiä ja tapaamisen jälkeen pistäydyin muutamalla oluella. Parit muistiinpanot alla.
Juuri näinä hetkinä alkaa meidän porukan tynnyriprojekti olemaan loppusuoralla hankintaprosessilta ja päästään itse tynnyrin kimppuun täyttöhommiin. Enpä muista koska sitä on viimeksi 30 paperia allekirjoittanut yhtämittaan (jäsensopimukset). Nyt on sopparit postissa ja lähiaikoina matka suuntaa tislaamoporukkaa tapaamaan sopparin allekirjoitus meininkeihin. Projekti on ollut nyt vetämässä tämän vuoden helmikuusta lähtien, jolloin homma aloitettiin ihan varovaisella kyselyllä foorumeilla. Hienosti on siis päästy eteenpäin.
Saunanlauteilla saatu idea on polkaistu vauhtiin, kun Kyrö Distillery Company aloitti toiminnan huhtikuussa 2014 Isokyrössä vahassa meijerissä, jossa aiemmin valmistettiin mm. Oltermanni-juustoa. Nyt maidon ja juustojen sijaan pannuissa porisee aito ehta suomalainen ruistisle. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa tehdään kotimaista ruisviskiä myyntiin. Tarkemmin puhuttaessa, tislaamo valmistaa nimenomaan 100% ruistislettä, joka on harvinaisempi homma maailmanlaajuisestikin, sitä kun ei ole saatavilla. Kotimaisten markkinoiden lisäksi vientiä suunnataan alkuun Lontooseen, Berliiniin, Hongkongiin ja Tokioon.
Kuva: Kyrö Distillery Company |
Kaikille lukijoille tiedoksi, Kyrö Distillery Companyn tislettä on mahdollista maistaa jo muutamassa paikassa Helsingissä. Yksi näistä on pop-up bar Kyrönmaan Matkailun Edistämiskeksus (jatkossa KME), Kampissa. Baarilla on ainakin oma Facebook ryhmä/sivu, josta voi tsekkailla aikatauluja ym. Tällä hetkellä paikka on auki keskiviikosta lauantaihin kello 18:00-23:45. Paikkana ihan viehättävä pikku baari tarjoaa oman tisleensä lisäksi muutaman muun viskin (ja ruisviskin) ja tietenekin läjän viskipitoisia drinkkejä. Muutama olutkin taisi olla listalla.
Itse olen käynyt paikassa muutaman kerran, ensimmäisellä kerralla tapaamassa tislaamon toimitujohtajaa Miika Lipiäistä ja toisella kertaa ihan viihteen merkeissä Glenfiddich maisteluillan jälkeen. Tisle tuli maistettua ensimmäisellä kerralla, joka oli muutenkin hieman "bisneshenkisempi" tapaaminen. Tisleellä on ollut Miikan mukaan hyvin kysyntää ja itsekin tuli todettua, että kyllähän tuo ihan kelpo tavaraa jo sellaisenaan on varsinkin drinkeissä. Hyvä uutinen on se, että kyseistä Juurta saadaan pian ostaa Alkostakin (ainakin Arkadiasta) ja vieläpä todennäköisesti kohtalaiseen hintaan. Jos kuulemani toteutuu, niin taitaa yksi pullo päätyä omaankin hyllyyn.
Muutoin tapaamisessa tuli keskityttyä tynnyriprojektin höpinöihin ja samassa juteltiin hieman yleisestä tilanteesta viskin ja etenkin ruisviskin näkövinkkelistä, jonkin verran tynnyreistä ja tulevista tapahtumista ym. Ensimmäistä ruisviskiä ollaan näillä näkymin saamassa vuonna 2017 (EU:n mukaan sitä saa kutsua viskiksi kolmen vuoden jälkeen), eli hieman saadaan vielä odotella varsinaista h-hetkeä. Juuren lisäksi tuli maistettua Bulleit ruisviskiä ja tapaamisen jälkeen pistäydyin muutamalla oluella. Parit muistiinpanot alla.
T: Viljainen ja lievän paahteisen mausteinen. Tuoksu tuo mieleen kuuman kesäpäiväisen heinäladon. Viina ei pistä liikaa, mutta sen huomaa. Mukana lempeää makeutta. Tykkäsin tuoksusta, etenkin sen vivahteista rukiista ja kuivasta heinäisyydestä.
M: Alkuun tulee rukiista öljyisyyttä ja makeutta. Makeus ei ole sokerista vaan ennemminkin hedelmäistä. Rukiin tuntu on selvä ja hyvä. Hyvin miedon hapanta ja paahteista. Miedosti on aistittavissa kitkerä alkoholi, mutta ei häiritsevästi (ottaen huomioon, että on kypsyttämätön). Voisi nauttia sellaisenaan useamminkin. Jos tätä sellaisenaan maistelisi, niin hitusen ehkä mausteisuutta kaipaisin, niin silloin oltaisi melko täydellisessä newmake-viinassa. Drinkissä toimii erinomaisesti.
Ayinger Urweisse, 5,8%
T: Herkullista tummaa banaania ja appelsiinia. Oikein hyvä. Banaaninen hiivaisuus tuntuu voimakkaalta ja sopivan rapsakalta.
M: Suutuntuma on hyvä, hiilihapot, makeus ja mausteisuus tasapainossa. Hedelmäisyys on makeahkoa ja mausteisuus tasapainottaa hieman kirpeämpään suuntaan. Maukas, lempparien joukkoon.
M: Suutuntuma on hyvä, hiilihapot, makeus ja mausteisuus tasapainossa. Hedelmäisyys on makeahkoa ja mausteisuus tasapainottaa hieman kirpeämpään suuntaan. Maukas, lempparien joukkoon.
T: Aromikkaan humalainen, jonka humalassa on aistittavissa pihkaa, vaahterasiirappia ja miedosti sitrusta. Laimeaa hiivaisuuttakin on mukana. Raikas yleistuntuma.
M: Alkuun miedon suolainen katkeruus näyttää tietä. Jälkikäteen suolaisuus hieman voimistuu ja katkerot vahvistuu keltaisten hedelmien merkeissä. Aika yksinkertainen makuprofiili. Hieman ohut ja simppeli. Humalat pääosissa, muuta ei oikein irtoa.
Erittäin paljon kiitoksia infosta ja makuarviosta. Hyvällä mallilla näyttää Kyrö distilleryn toiminta jo olevan.
VastaaPoista