Vehnämaisto Vol. 1 – Alkon vehnää randomilla

Hiljattain tuli viikonloppuna pidettyä kaveriporukalla jonkinasteinen vehnäoluiden maistelutilaisuus. Ideana simppeli, kaikki oluet ostettaisiin Alkosta ja jokainen osallistuu kustannuksiin. Ilma sattui enemmän kuin kohdilleen, kun lämpötila taisi huidella +20 asteessa ja aurinko paistoi kivasti kotiterassille. Kolmen miehen voimin käytiin vehnätaistoon, jossa vastaan asettui seitsemän vehnäolutta.

Oluet valittiin melko randomilla, hyllyiltä otettiin mitä juuri kyseisestä Alkosta löytyi. Alkoon on viime aikoina tupsahdellut useampi vehnäinen, joten jonkin verran oli valinnanvaraa. Jos en ihan väärin listoja tulkitse, niin jopa 22 kappaletta vähnäoluita näyttää hakutulos. Kuulostaa ihan kohtuulliselta.

Maistelu toteutettiin perinteiseen tyyliin, jossa jokaiselle kaadettiin pulloista 20-30cl olutta lasiin, jottei känni pääsisi yllättämään olutmaistajaa. Lisäksi kaikki tummat oluet maisteltiin rinnakkain ja vaaleat erillään (toki rinnakainvertailua tehtiin niissäkin).

Hofbräu Schwarze Weisse, 5,1%, 3,83€

Vehnämaltaat (53 %), tummat ohramaltaat (31 %) ja vaaleat ohramaltaat (16 %), humalina Hallertauer Magnum ja Perle. 11,3 EBU ja 44,9 EBC.

T: Tumman ruisleipämäistä jauhoisuutta ja makeahkoa hiivaa. Skidisti rautaa alussa, joka kuitenkin tasoituu. Mausteisuutta ja banaania. Hyvä tuoksu. 

M: Maussa sameaa paahdetta ja mietoa hiivaisuutta. Suutuntuma kuohkeahko ja samea. Melko täyteläinen. Jälkimaku aavistuksen lyhyt, mutta kokonaisuudessaan miellyttävä runko ja maukas. Tämä on lemppareitani. 

Franziskaner Weissbier Dunkel, 5,0%, 3,93€

Vehnä- ja ohramaltaat, paahtomaltaat, Hallertau Magnum -humalat. 9,9 EBU ja 42,5 EBC.

T: Hyvin samankaltainen kuin edellinen, mutta paahteisen jauhoisuuden tilalla on enempi greippiä ja hapanta. 

M: Myös samankaltainen, tosin HB on mielestäni parempi. Tässä on vähemmän mausteisuutta ja enemmän hiilihappoja. Hieman ohuempi suutuntuma.

Schneider Weisse Tap 4 Mein Grünes, 6,2%, 4,11€
Luomuohramaltaat, Hallertauer- ja Cascade-luomuhumalat. 23,1 EBU ja 14,8 EBC.

T: Hyvin sitruksisen suolainen. Humalaisempi kuin muut ja mausteisempi. Hieman pesuaineinen. Voimakaspiirteinen. 

M: Alkuum mausteista ja hiivaista banaanisuutta, joka kääntyy sitruksisen suolaiseen humalaisuuten. Selkeästi enemmän humalaa kuin edellisissä. Oikein hyvä. Cascade-humaloinnin huomasi positiivisesti. 

Schneider Weisse Tap6 Unser Aventinus, 8,2%, 4,28€

Anthus-, Hermann- ja Tremie-vehnämataat (50 %), Marthe-, Prestige- ja Glagow-ohramaltaat, Hallertaun humalat. 17 EBU ja 43 EBC.

T: Tunkkaisempi ja paksumpi kuin Tap4. Paahteista vehnää ja rypäleisyyttä. Mausteisempi ja banaanisempi. Oikein hyvä. 

M: Makeampaa ja kellarimaisempaa vehnäisyyttä. Mausteisuus pyörii myös mukana. Samea ja täyteläinen suutuntuma. Imelämpi ja makeampi.

Ayinger Bräuweisse, 5,1%, 3,68€

Vehnä- ja ohramaltaat, Hallertau-humalat. 9,2 EBU ja 9,5 EBC.

T: Miedon raikas ja selkeä. Sitruksisen hedelmäinen ja vehnäinen. Kylmä. Puhtaampi kuin edelliset (niinkuin odottaa saattoi. 

M: Puhtaan ja miedon samean hiivainen. Jokseenkin lyhyt ja kevyt. Lämpöä saadessaan saa hieman mausteisuutta ja happamuutta. Hyvä kevyempi ja raikas. Vaaleiden parhaimmistoa. 

Hoegaarden Witbier, 4,9%, 3,49€

T: Aika omanlainen tuttu tuoksu. Omanlainen mausteisuus (appelsiini ja korianteri) tulee tästä ylitse. Suolaista sitruksisuutta. Neilikkaa. Joku pesuainemaisuus. 

M: Maussa samaa kuin tuoksussa. Raikas, kevyt, helppo ja hennon mausteinen. Suolaista sitruksisuutta. Ohut. Menee siihen janojuoma luokkaan.

Weihenstephaner Vitus Weizenbock, 7,7%, 4,28€

T: Banaanista ja appelsiinista hiivaisuutta, sekä pomeranssin kuorta. Sitruksisuutta reippaasti. Mausteisuutta ja kellarimaisuutta. Mausteisuus miellyttää.

M: Makean appelsiininen ja hiivainen. Raikas ja kevyehkö suutuntuma. Makeus hieman tuo tullessaan pesuaineisuutta, mutta häiritsi vasta ihan lopussa. Jää Ayingerin alle.


Hyviä oluita oli, kaikki maistuivat enemmän tai vähemmän ja jos jonkinmoinen rankkaus näiden maistojen perusteella pitäisi tehdä, niin se olisi oheinen:

1. Hofbräu Schwarze Weisse, 5,1%, 3,83€
2. Schneider Weisse Tap 4 Mein Grünes, 6,2%, 4,11€
3. Ayinger Bräuweisse, 5,1%, 3,68€

Vielä on muutamia hyviä vaihtoehtoja maisteltavana Alkosta näidenkin jälkeen.

Schneider Tap4 vs Tap6

Kyrö Distillery Company / KME

"Rongoteus Ruista annoin, Pellonpecko Ohran casvon soi. Wirancannos Cauran caitzi mutoin oltin Caurast paitzi". -Mikael Agricola.

Juuri näinä hetkinä alkaa meidän porukan tynnyriprojekti olemaan loppusuoralla hankintaprosessilta ja päästään itse tynnyrin kimppuun täyttöhommiin. Enpä muista koska sitä on viimeksi 30 paperia allekirjoittanut yhtämittaan (jäsensopimukset). Nyt on sopparit postissa ja lähiaikoina matka suuntaa tislaamoporukkaa tapaamaan sopparin allekirjoitus meininkeihin. Projekti on ollut nyt vetämässä tämän vuoden helmikuusta lähtien, jolloin homma aloitettiin ihan varovaisella kyselyllä foorumeilla. Hienosti on siis päästy eteenpäin.

Saunanlauteilla saatu idea on polkaistu vauhtiin, kun Kyrö Distillery Company aloitti toiminnan huhtikuussa 2014 Isokyrössä vahassa meijerissä, jossa aiemmin valmistettiin mm. Oltermanni-juustoa. Nyt maidon ja juustojen sijaan pannuissa porisee aito ehta suomalainen ruistisle. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa tehdään kotimaista ruisviskiä myyntiin. Tarkemmin puhuttaessa, tislaamo valmistaa nimenomaan 100% ruistislettä, joka on harvinaisempi homma maailmanlaajuisestikin, sitä kun ei ole saatavilla. Kotimaisten markkinoiden lisäksi vientiä suunnataan alkuun Lontooseen, Berliiniin, Hongkongiin ja Tokioon.

Kuva: Kyrö Distillery Company

Kaikille lukijoille tiedoksi, Kyrö Distillery Companyn tislettä on mahdollista maistaa jo muutamassa paikassa Helsingissä. Yksi näistä on pop-up bar Kyrönmaan Matkailun Edistämiskeksus (jatkossa KME), Kampissa. Baarilla on ainakin oma Facebook ryhmä/sivu, josta voi tsekkailla aikatauluja ym. Tällä hetkellä paikka on auki keskiviikosta lauantaihin kello 18:00-23:45. Paikkana ihan viehättävä pikku baari tarjoaa oman tisleensä lisäksi muutaman muun viskin (ja ruisviskin) ja tietenekin läjän viskipitoisia drinkkejä. Muutama olutkin taisi olla listalla.

Itse olen käynyt paikassa muutaman kerran, ensimmäisellä kerralla tapaamassa tislaamon toimitujohtajaa Miika Lipiäistä ja toisella kertaa ihan viihteen merkeissä Glenfiddich maisteluillan jälkeen. Tisle tuli maistettua ensimmäisellä kerralla, joka oli muutenkin hieman "bisneshenkisempi" tapaaminen. Tisleellä on ollut Miikan mukaan hyvin kysyntää ja itsekin tuli todettua, että kyllähän tuo ihan kelpo tavaraa jo sellaisenaan on varsinkin drinkeissä. Hyvä uutinen on se, että kyseistä Juurta saadaan pian ostaa Alkostakin (ainakin Arkadiasta) ja vieläpä todennäköisesti kohtalaiseen hintaan. Jos kuulemani toteutuu, niin taitaa yksi pullo päätyä omaankin hyllyyn.

Muutoin tapaamisessa tuli keskityttyä tynnyriprojektin höpinöihin ja samassa juteltiin hieman yleisestä tilanteesta viskin ja etenkin ruisviskin näkövinkkelistä, jonkin verran tynnyreistä ja tulevista tapahtumista ym. Ensimmäistä ruisviskiä ollaan näillä näkymin saamassa vuonna 2017 (EU:n mukaan sitä saa kutsua viskiksi kolmen vuoden jälkeen), eli hieman saadaan vielä odotella varsinaista h-hetkeä. Juuren lisäksi tuli maistettua Bulleit ruisviskiä ja tapaamisen jälkeen pistäydyin muutamalla oluella. Parit muistiinpanot alla. 

Kyrö Distillery Juuri, batch 003/042, 46,3%

T: Viljainen ja lievän paahteisen mausteinen. Tuoksu tuo mieleen kuuman kesäpäiväisen heinäladon. Viina ei pistä liikaa, mutta sen huomaa. Mukana lempeää makeutta. Tykkäsin tuoksusta, etenkin sen vivahteista rukiista ja kuivasta heinäisyydestä. 

M: Alkuun tulee rukiista öljyisyyttä ja makeutta. Makeus ei ole sokerista vaan ennemminkin hedelmäistä. Rukiin tuntu on selvä ja hyvä. Hyvin miedon hapanta ja paahteista. Miedosti on aistittavissa kitkerä alkoholi, mutta ei häiritsevästi (ottaen huomioon, että on kypsyttämätön). Voisi nauttia sellaisenaan useamminkin. Jos tätä sellaisenaan maistelisi, niin hitusen ehkä mausteisuutta kaipaisin, niin silloin oltaisi melko täydellisessä newmake-viinassa. Drinkissä toimii erinomaisesti. 

Ayinger Urweisse, 5,8%

T: Herkullista tummaa banaania ja appelsiinia. Oikein hyvä. Banaaninen hiivaisuus tuntuu voimakkaalta ja sopivan rapsakalta.

M: Suutuntuma on hyvä, hiilihapot, makeus ja mausteisuus tasapainossa. Hedelmäisyys on makeahkoa ja mausteisuus tasapainottaa hieman kirpeämpään suuntaan. Maukas, lempparien joukkoon. 

BrewDog Prototype 2013, Hobo Pop, 4,2%

T: Aromikkaan humalainen, jonka humalassa on aistittavissa pihkaa, vaahterasiirappia ja miedosti sitrusta. Laimeaa hiivaisuuttakin on mukana. Raikas yleistuntuma. 

M: Alkuun miedon suolainen katkeruus näyttää tietä. Jälkikäteen suolaisuus hieman voimistuu ja katkerot vahvistuu keltaisten hedelmien merkeissä. Aika yksinkertainen makuprofiili. Hieman ohut ja simppeli. Humalat pääosissa, muuta ei oikein irtoa.

Suosittelen kyllä lämpimästi käyntiä KME:ssä ja maistakaa rohkeasti RyeRye tislettäm, eli Juurta, sellaisenaan ja muutaman drinkin seassa ja muutoinkin voitte vaikka vaihtaa muutamat sanat paikan pitäjien kanssa. Avoinna siis KE-LA 18:00-23:45 ja paikan löydätte vaikka oheiselta karttakuvalta.