Mystery samples part 1 (2013)

Hypätään hetkeksi syrjään talvioluista ja jouluviskeistä. Viime kerran bloggaajien tapaamisessa sain muutaman samplen maisteltavaksi, joista kaksi on ns. mysteri sampleja. Mainitaanm, että nämä mysteeriset samplet ovat herran, joka kirjoittaa "Kertomuksia Savuista" -blogia. Aika harvoin tulee maisteltua näin mysteeristi viskejä, jolloin ei tiedä mitään taustoja lasissa olevista juomista. Enhän edes tiedä onko nämä välttämättä viskejä. No todennäköisesti ovat, mutta lasissa saattaa olla mitä tahansa halvimmasta blendistä kalliisiin sinlge malteihin. Viimeksi muistaakseni maistelin sokosti viskejä kavereille järkkäämässäni tastingissä. Tällöin tosin tiesimme jo mitä viskejä maistelussa on mukana, mutta maistelujärjestystä ei tiedetty. Tällöin huomasimme kaikki, että tasting meni melkein enemmän tislaamon arvailuksi, kuin nautiskeluksi. En tiedä miksi se väkisin meni sellaiseksi, vaikka kuinka välillä muistutteli itselleen, että pääasiahan tässä on maistella ja nautiskella viskiä ja lopuksi todeta oliko se kuinka hyvää tai pahaa.

Noh ehkä se on sellaista amatöörimäistä aloittelevaisuutta, sillä ei tosiaan kovin usein tule sokkona näitä maisteltua. Asiassahan on omat hyvät ja huonot puolensa, sillä itse tykkään siitä glamourista, jonka saa kun korkkaa arvokkaan tai semiarvokkaan viskin ja vielä jos se osoittautuu hyväksi niin ai ai. Puoli juttua on jo pelkästään pohtiminen mitä viskiä haluaa, sen kaivaminen laatikosta ja lasiin kaataminen. Sitten alkaa vasta se varsinainen tarkastelu, tuoksuttelu ja maisteleminen.

Kun edessä on mystery sample, niin monellehan tulee ns. paineita siitä, osuuko oma kokemus tarpeeksi "oikealla tavalla" kohdalleen kyseiseen viskiin. Esimerkiksi, jos lasissa olisi halpa blendi ja lopputulemaksi kerron sen olevan oikein täyteläinen ja yksi parhaista viskeisttä mitä olen maistanut, niin ehkä se sitten hieman hävettäisi, että tässäkö tämä vuosien viskikomeus nyt sitten tiivistyy, päästään alkuruutuun mistä on joskus lähdetty? Ei, miksi sen täytyisi mennä niin. Onhan se hyvin mahdollista ja jopa joten kuten todennäköistä, että jos edessä on esim. viisi samplea ja joukossa on jokin kohtalaisen laadukas blendi, tai perus 12yo islayviski, niin se saattaisi juuri sillä kertaa kolahtaa makunystyröihin paremmin, kun 31yo tuntematon speysideri. Varsinkin jos savuiset viskit on se "juttu". Noh nyt kun on kirjoiteltu jo useampi rivi mitä sylki näppikseen tuo, niin on aika maistaa nämä kaksi mysteeristä samplea.

Vaemmalla sample 1 ja oikealla sample 2

Mystery Sample 1

T: Tuoksussa ei melkeinpä voi erehtyä. Tulee heti mieleen Islayn savuiset tuotokset. Puhdasta ja semiraikasta puista savuisuutta, vaniljaista mausteisuutta ja kirpeähköä hedelmäisyyttä. Savuisuus muistuttaa jotenkin Kilchomanin savuisuutta, niitä on viimeaikoina tullut jonkin verran tuoksuteltua. Ja sen savusta myös pidän. Lasissa seisseenä savuisuus muuttuu hieman lääkemäiseksi ja kääntyy Laphroaigin savuisuuden suuntaan. Tuoksu ei ole yhtään hassumpi, hieman lääkemäisyyttä, puumaista savuisuutta ja vaniljaa. Aika tyypillinen Islay -profiili.

M: Suussa tämä tuntuu aika hyvältä. Sopiva voimakkuus heti alkuunsa, vaniljaista tammea, puhdasta kirpeää savuisuutta, jossa tuntuu vihreää hedelmäisyyttä. Keskivaiheilla alun kihelmöinti tasaantuu ja vanilja korostuu. Savuisuus jää mukavasti taustalle. Nuorehkon oloista maltaisuutta. Jälkimaussa löytyy vaniljaista ja tammista mallasta ja makeahkoa savuisuutta. Veden kanssa hieman lääkemäisyyttä. Tämä on parempaa kuin "ihan hyvää".


Mystery Sample 2

T: Heh, täytyypä nyt heti mainita, että tässä vaiheessa totean sample numero 1:n olevan parempi tuoksultaan. Tässä kakkosessa on kumimaista toffeeta reilumminkin. Jonkin verran tulee jotakin sherryviskin piirteitä, mutta vahva kumisuuus peittää kaiken mukavan allensa. En meinaa millään saada tästä muuta tuon kumisen toffeen lisäksi irti. Pistävää lääkettä alkaa erittyä ajan myötä. Ei tämä siis oikein omaan nenääni kolahtanut.

M: Uskaltaako tätä maistaa edes :D. Täytyy myöntää, että ennakkoluulot tuoksun jälkeen ovat aika ... ööö... alhaalla. No ei tämä kyllä maullakaan kehuja ansaitse. Alun kihelmöinnin jälkeen tulee multaista viinimarjapensasta. Jotain raakaa. Aavistus sherryistä piirrettä. Jälkimaussa paranee maun muuttuessa hieman suklaiseen ja kuivien hedelmien suuntaan. Metallisuutta ja lääkemäisyyttäkin löytyy. Viina ja raakuus puskee alussa kuitenkin pahalla tavalla. En minä tätä toistamiseen ehkä haluaisi maistaa.


En nyt sitten tiedä olisiko tässä vain syytä todeta, oliko viskit hyviä vai ei, mutta ehkä se on mielekkäämpää heittää vielä arvaukset (nimenomaan arvaukset) kehiin, niin saa myös samplen antaja joko nauraa, tai muuten vaan ihmetellä. Veikkaampa siis, että sample 1 on Kilchomanin tislettä ja sample 2 on jotain omituista, ts. ei harmainta aavistusta. Joku muu kuin skotti/irkku/japsi/jenkki? Sample 1 on kaikilla tavoin parempi.
Kiitos sampleista Veskulle, onneksi toisesta tykkäsin, niin saatat ehkä joskus uudelleenkin vaivautua antamaan samplea?

* * * * * * * * * *

Edit: Noniin, sainpa sitten tietää mitä tuli maistettua. Tietenkin aiemmin kirjoittamani teksti jää sellaisenaan ja lisään nämä lisäykset tähän erikseen. Eli Sample 1 oli Octomore 10YO ja sample 2 Bruichladdich Valinch Lions Tour. Octomoren nyt varmaan suurin osa tietää, eli oltiin oikeilla jäljillä. Savuistahan se toki on ja kohtuu nuorekastakin. Itseltäni löytyy myös sample kaapista, mutten ollut vielä kerennyt maistaa sitä ennen tätä kertaa. Otetaan se uusiksi maisteluun tässä joku kerta. Tuo toinen olikin sitten hieman erikoisempi tapaus. En tiennyt tuollaisen bruikan olemassaolostakaan. Kyseinen viski on siis 23-vuotias (!) ja "enhanced", eli onko se nyt sitten viimeistelty vai "ehostettu" ranskalaisissa punaviinitynnyreissä (pomerol casks). No joka tapauksessa asiahan ei siitä miksikään muutu ja kuten Veskulle sanoin, olisin hermostunut itselleni, jos tuon olisin ostanut kaappiin.

Kuvat ©Kertomuksia Savuista