Alkosta: Gosling’s Family Reserve Old Rum

Alkon hyllyille ilmestyi marraskuussa 2015 mielenkiinoinen rommi, jota olin joskus aiemmin päässyt hieman ohimennen parikin kertaa maistamaan. Hinnaltaan 50 € rommi oli mielestäni kohtalaisen hyvin hinnoiteltu, sillä tuota ei ole muuallakaan näkynyt juuri tuon halvemmalla. Ruotsissa taisi maksaa jopa pari kymmpiä enemmän. Alkon nettisivuilta tämä on jo hävinnyt, joten en ole varma löytyykö enää hyllyiltäkään.

James Gosling lähti Englannista kauppatavaroineen vuonna 1806 tarkoituksenaan seilata meriteitse Amerikkaan. Matka kuitenkin hiukan venähti ja laiva eksyi reitiltää, jonka seurauksena James päätyi loppujen lopuksi Bermudaan. Gosling asettui St. Georgeen, jonne perusti puljun. Jamesin veli liittyi hänen seuraansa myöhemmin ja yhdessä perustettu Gosling Brothers alkoi tehdä rommikauppaa vuonna 1860.

Alkuun veljekset myivät rommia suoraan tynnyreistä, mutte ensimmäisen maailmansodan aikaan siirtyivät täyttämään rommin samppanjapulloihin, jotka sinetöitiin mustalla vahalla. Näin sai alkunsa Gosling's Black Seal Rum. Family Reserve Old Rum on muutoin samankaltaista rommia kuin edeltäjänsä, mutta se on saanut kypsyä kauemmin – siinä missä Black Seal on kypsytetty noin kahdesta kuuteen vuotta, on Family Reserve Old Rum saanut kypsyä 16–20 vuotta.

Goslingsin rommi valmistetaan melassista ja kypsytystynnyrit ovat ex-bourbontynnyreitä. Tällä hetkellä Family Reserve Old Rum pullotusmäärä on noin 21000 pulloa vuodessa, mutta määrää pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 2020 mennessä. Ei siis mikään pikkumäärä käsin numeroitaviksi pulloiksi.

"Gosling’s Family Reserve Old Rum, it’s crafted from the same incomparable Bermuda blend as our renowned Black Seal Rum. But, we age it in our dark barrels even longer, until it acquires an extra luscious, nuanced complexity much like a rare Scotch or Cognac."

Gosling’s Family Reserve Old Rum, 40% 

Tuoksu on vahvan paahtokaramellinen ja siirappinen. Alkuun tulee ominainen kyllästetyn puun tuoksu, joka huokuu myös puisesta pakkauksesta. Tämä antaa kuitenkin periksi paahdetulle karamellisuudelle ja rusinaisuudelle, joka uistuttaa makean lämpimän Pedro Ximenez -sherryn aromia.

Maku on sopivan ytimekäs ja hetken jopa intensiivinen, mutta puolivälistä loppua kohti lähes kadottaa makumaailman. Makeutta on, mutta ei äklösti – vähemmän sokeria kuin esim. Zacapan 23-perusversiossa. Paahdettua sokerisuus muistuttaa creme bruleeta, etenkin sen poltettua sokerisuutta. Lisänä myös maustettua kahvisuutta. Taustalla ja ympärillä leijailee nätisti tumman raskaamman rommin olemus, jota saisi olla enemmänkin. Jälkimaku turhan lyhyt.

Tämä on ihan mukavan helpohko siemailtava rommi. Sokerisuus selvästi, tai jopa korostetusti esillä, mutta se on sellaista hyvin paahdettua ja karamellista, joka ei tuo varsinaista makeutta liikaa. Rommin kauniit tummat vivahteet saisi olla selkeämmin ja vahvemmin esillä.