14 syyskuuta 2014

VYS Iäkkäät harvinaisuudet, osa 9: Nuoret Ardbegit 60- ja 70- luvuilta


Espanjasta on kotiuduttu, mutta onneksi loman lopetukseen ja paluumasennukseen saatiin lievitystä tastingin merkeissä. Alunperin oli tarkoitus osallistua Mackmyra-tastinkiin, joka pidettiin samana päivänä Helsingissä, mutta aikataulut ei venyneet lomanlopetuskiireiden vuoksi millään. Sitten muistin, että oli toinenkin maistelu ilmoitettu ja hetken sähköposteja kaivellessa se löytyi. 60- ja 70-luvun Ardbegit? No mutta sehän on mainio tapa lopettaa viiden viikon lomaputki.

Tasting oli jatkoa jo kahdeksan aiempaa osaa omaavalle Viskin Ystävien Seuran Iäkkäät harvinaisuudet -sarjalle, jossa ideana on maistella nimensä mukaan viskejä, joita ei ihan joka heppu saakaan päivittäismyymälästään käsiinsä. Ja vaikka saisikin, niin hinta huitelisi sellaisissa lukemissa, että sillä kiertelisi useamman kuukauden ulkomailla. Itse olen päässyt osallistumaan aiemmin Iäkkäiden harvinaisuuksien osiin viisi ja kahdeksan.

Yhdeksännen osan teemana saatiin maistella vanhoja nuorekkaita Ardbegejä, joiden keski-ikä hätyytteli vasta 14 ikävuotta, mutta pullossa vietetty aika oli sitäkin suurempi, jopa lähelle 40 vuotta. Kattaukseen kuului viisi viskiä, josta kustakin pullosta 2cl siivut osallistujille. Vaikka viskit olivat viettäneet kituuttavan kauan pullossa, hävikki oli ollut hyvin maltillista. Kaikki pullot olivat IB-pulloja, eli yksityisten pullottajien aikaansaannoksia. Tämä olikin ihan kiva homma, koska viimeksi kun arttuja maistelin tastingissä, oli pöytään katettu seitsemän OB arttua SMWS:n järjestämässä tilaisuudessa.



Edelliset Iäkkäät harvinaisuudet -tastingit joihin osallistuin pidettiin Groteskin kellarissa, mutta nyt tapahtumalle kokeiltiin uutta paikkaa Helsingissä ravintola Carelian juhlakellarissa, Mannerheimintie 56:ssa. Paikka osoittautui melko hyväksi ja viehättäväksi, tilaa oli enemmän ja kaikki noin 30 osallistujaa pääsi istumaan samaan saliin. Viereisen huoneen viinihifistelijät ajoittain harrasti läpikulkua salissa, mutta ei tämä liikoja häirinnyt. Jatkoa ajatellen tämä on varmasti parempi paikka tällaiselle isommalle maisteluporukalle.

Tilaisuus aloitettiin lyhyellä ravintolapäällikkö Kai Aution avauksella, jossa hän kertoi paikan historiikin lyhyesti ja omasta entisestä viskitaustastaan, jonka jälkeen hän narahti viinien maailmaan. VYS:n jäsenille oli muovailtu muutama tarjouskin yläkerran ravintolaan, esimerkiksi Kilchoman Machir Bay irtosi 5e/4cl hintaan ja ruokapuolella oli entrecote-tarjous, jossa sai raflapäällikön mukaan maistaa parasta entrecotea alennetuun hintaan (hintaa en muista kuulleeni). Tulevaisuudessa viskipuoleenkin ollaan mahdollisesti panostamassa lisää, mutta se jää nähtäväksi. Nyt kuitenkin noin kuuden pullon Islay-valikoimaan tuskin tulee mitään radikaalista lisäystä. 

Alun briiffin jälkeen päästiin itse asiaan, jolloin Jarkko Nikkanen otti ohjat käsiinsä ja taustoitti maistelun alusta loppuun teemaan sopivalla faktalla. Viskeistä tuli luonnollisesti kirjattua havainnot ylös, jotka pääsee lukaisemaan alta. Viskien maistelujen jälkeen pidettiin "lyhyt" numeerinen (johon tarvitsisi melkein matemaatikon koulutuksen) yleisöäänestys, jossa jokainen osallistuja rankkasi kolme mielestään parasta viskiä järjestykseen. Oman ja yleisön rankingin näen noottien jälkeen. 

Vasemmalta oikealle alla olevan listan mukainen kattaus

Ardbeg 1975 Connoisseurs Choise, 40% (Gordon & Macphail)
Etiketin perusteella 1980-luvun lopulla pullotettu. Alle 15-vuotias. 

T: Kevyesti vanhaa mystistä olemusta. Kostea kylmä kellarimaisuus tekee hienon fiiliksen. Savuisuus on vanhan liiton "oikeaa" savua. Punaista marjaisuutta ja viinimarjan lehtiä. Savu ja mallas on hieman vahamaista ja nahkaista. Selkeää lääkemäisyyttäkin. On hieno ja kompleksinen tuoksu! 

M: Lääkemäisyys tulee voimakkaana jodimaisuutena ja merellisyytenä Suutuntuma on hailakka eikä viski iske isommallakaan kulauksella tajua pois. Lopussa kuivattaa hiukan. Jälkimaussa puhdasta savua ja mietoa sitrusta. 
Tuoksu lupasi enemmän kuin maku toi. Onhan tämä toki oikein hyvää.




Ardbeg 15yo 1973/1988, 43% (Sestante)
Sestante Italialainen kuuluisa pullottaja. 

T: Lämpimämpää ja reilusti maltaisempaa kuin edellinen. Savu on keskivertoisesti läsnä ja hiukan makeaa. Puhdasta savua myös tässäkin. Maltaisuus on voimakasta ja pölyistä. Nuorekkaampaa kuin edellinen. Simppelimpi kuin edellinen. 

M: Tämä tulee erilaisella voimalla kuin edellinen. Heti tulee kihelmöivää merellisyyttä, savua ja mallasta. Mallas on hieman öljyisenä ja suolaisena. Jälkeen tulee lisää kuivaa merellisyyttä ja turvetta. Turve ja savu on läsnä, mutta ei puhtaina ja selkeinä. Herukkaa löytyy kivasti jälkimausta. Maku kantaa pitkälle. 




Ardbeg 15yo 1973/1988, 43% (Sestante) (Vihreä lasipullo)

T: Tässä on sitä kumisuuttakin, joka välillä minua häiritsee. Savu selkeämmin läsnä kuin edellisissä. Tulee hieman viimeistelty fiilis (ehkä ei niin sulautunut). Aika tumma, mokkainen ja viininen olemus. Vähän tunkkainen omaan nenään. Tuoksu parantui ajan kanssa. 

M: Mielestäni rauhallisempi suussa kuin edellinen. Enemmän vivahteita ja tietysti tummuutta. Mokkaa ja nahkaa. Öljyisempi alkuun ja lopussa kuivuu. Savu on tervaista ja mustapippurista sekä hieman tuhkaista. Selkeästi likaisempaa kuin raikkaan puhdasta. Ei kyllä haittaa tässä tapauksessa. Ei hassumpi, mutta ei huippukaan. 




Ardbeg 12yo 1965/1977, 46% (Cadenhead's)

T: Myös mallasta runsaasti, puhdasta ja miedon sitruksista ja marjaista savuisuutta. Makeaa tuntua piparmintun vivahteella. Tässä on myös sellaista vanhaa vihreää lehtisyyttä. Lääkemäisyyttä josta tulee mieleen mustaviinimarja. Oikein miellyttävä tuoksu. 

M: Sopivan voimakas alku. Maku on tuoksun viitoittamalla suunnalla. Vihreää lehtimäistä savuisuutta ja pölyistä mallasta. Tässä lääkemäisyys on yrttistä, marjaista ja makeaa. Savu on melko puhdasta ja hitusen ujoa, mutta tuo napakan kihelmöinnin alussa. Tämä on hyvää. Pitkä savumakeahko jälkimaku.



Ardbeg 14o 1965/1979, 46% (Cadenhead's)

T: Nono. Tässä on sitä mystiilkaa mitä oikein vanhoista tisleistä löytyy. Jotakin keraamista pölyistä kellarimaisuutta. Vanhaa puutynnyriä, hunajaa ja vanhaa sherryä. Vahaa, nahkaa ja vanhaa puuta (saunavivahteella). Paljon viinimarjan lehtiä ja vihreää ruohoisuutta. Savu on hyvin ujona ja muun alla. Hennon hieno ja erikoinen. 

M: Hyvin pehmeä alku. Ehkä hieman vetinenkin. Kuitenkin tuoksunkin vilauttamia komponenttejä löytyy. Vanhaa savimaisuutta ja kellarimaisuutta. Vahaisuus on mielenkiintoinen. Reilulla kulauksella nannaa. Tässä on sellaista vanhaa tuntua. Savua ei juurikaan enää löydy. Tai löytyy mutta pehmeänä ja taustalta. Ei lunasta tuoksun tuomaa mahtavuutta, mutta bravo! 



Vaikka arvosanojen perusteella ollaan ihan tasavertaisissa lukemissa, niin oman suosituimmuusjärjestyksenkin sain kasaan melko helposti.

1. Ardbeg 12yo 1965/1977, 46% (Cadenhead's)
2. Ardbeg 14o 1965/1979, 46% (Cadenhead's)
3. Ardbeg 1975 Connoisseurs Choise, 40% (Gordon & Macphail)


Hauskan tuskallisen ja lampaan kiveksistäkin pitävän yleisön äänestyksen ranking meni näin:

1. Ardbeg 12yo 1965/1977, 46% (Cadenhead's)
2. Ardbeg 15yo 1973/1988, 43% (Sestante) (Vihreä lasipullo)
3. Ardbeg 14o 1965/1979, 46% (Cadenhead's)
4. Ardbeg 15yo 1973/1988, 43% (Sestante)
5. Ardbeg 1975 Connoisseurs Choise, 40% (Gordon & Macphail)

Vanhat nuoret

Kiitoksia jälleen hienosta maistelutilaisuudesta, joka oli kaikin puolin taas hyvin järjestetty. Lopuksi mainittakoon vielä, että viskikirjallisuudesta kiinnostuneille on piakkoin luvassa suomalainen teos, Viskien maailma, Jarkko Nikkaselta. Jahka kirja pääsee painosta ulos, pääsee lukija tutustumaan mm. Alkon arkistojen salaisuuksiin, alan experttien haastatteluihin ja osaan Jarkon maistamien viskien makukuvauksiin. Ohessa vielä kuvaus kirjan sisällöstä.
Viskien maailma -kirja tuo uutta näkökulmaa maailman monipuolisimpaan ja kiehtovimpaan juomaan. Teos tarjoaa kattavan tietomäärän viskeistä ja viskinvalmistuksesta unohtamatta itse juomaan liittyvää historiaa ja kulttuuria. Teos sisältää yli 500 viskin makukuvaukset - mukana on viskejä aina 1930-luvulta tähän päivään. Kyseessä on myös laajin otos kotimaisesta viskinvalmistuksesta.Suomalaisten ja kansainvälisten viskivaikuttajien henkilökuvia ja haastatteluja. Mukana on myös yksityiskohtainen ja tietosisällöllisesti kattava artikkelikokoelma viskiin liittyvistä ilmiöistä. Teos sopii niin aloittelijalle kuin pidemmällekin ehtineelle viskiharrastajalle, ja se vie lukijan nojatuolimatkalle eri viskinvalmistusalueille ympäri maailmaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti